Muutama päivä sitten kysyin Facebookin Persoonallinen koti -ryhmässä, kuinka ryhmäläiset kuvailisivat kotiamme ja sen asukkaita. Analyysit olivat niin mahtavia, että päätin koostaa niistä pienen otannan tänne blogiin kaikkien nähtäville. Kuvituksena tässä käytän niitä kuvia, jotka ryhmässä jaoin kysymyksen yhteydessä.
Miten kuvailisit kodin tyyliä?
Kodikas, kutsuva ja lämmin.
Ei turhia piiperryksiä. Asioilla on tilaa olla.
Ihana.
Persoonallinen ja nykyaikainen.
Rennon tyylikäs.
Kerroksellinen ja tunnelmallinen.
Toisaalta pelkistettyä, toisaalta runsasta.
Elämänmakuinen.
Trendikäs.
Trendejä rikkova.
Moderni skandiboheemi.
Eklektinen.
Mielenkiintoinen koti ripauksella eksotiikkaa.
Kuka täällä asuu?
Ehdottomasti kirppistelijä.
Suoralinjainen, mutkaton ja käytännöllinen ihminen.
Maanläheinen, jalat maassa oleva henkilö.
”Askeettinen runsastelija”, eli vaikka tavaraa on paljon eri aikakausilta, kaikki on laitettu oikeisiin paikkoihin ja yhdistetty taitavasti.
Joku tunteella elävä ja kotona viihtyvä.
Kauneutta rakastava ihminen, joka uskaltaa olla oma itsensä.
Joku, joka rakastaa tarinoita esineiden takana.
Tarkka mutta höperö, mukavuudenhaluinen, eksentrinen ja tiedostava persoona.
Järjestelmällinen ja touhuava pienen pojan äiti.
Tunnistan kotimme ja varsinkin itseni kuvauksista. Olen nautiskelija, kotihiiri ja mukavuudenhaluinen – vain hullu korinainen puuttuu listalta. En ole säntillinen sisustaja, enkä uutta esinettä ostaessa mieti suurta kuvaa, jos pidän esineestä, sopii se meille jonnekin. Sisustuksen eklektinen ja boheemi tyyli täydentyy trendikkäillä elementeillä olemalla samalla ”tumman epätrendikäs” persoonallisine yhdistelmineen.
Toisaalta kotia laittaessa olen äärimmäisen tarkka, ja olen jatkuvasti pöyhimässä sohvatyynyjä ja oikomassa sohvapöydän kirjoja täydelliseen suorakulmaan. Siinä mielessä olenkin todella järjestelmällinen, ja jokaiselle tavaralle todellakin on juuri se oma paikkansa, vaikka äkkiseltään saattaisikin näyttää, että kaikki on vain huolettomasti ripoteltu sinne tänne.
Lapsiturvallinen ja nykyinen sisustus eivät mahdu samaan lauseeseen keskenään, eivät sitten millään (onneksi kukaan ei niin väittänytkään). Kymmenet koriste-esineet siellä täällä oikein huutavat pieniä taaperokäsiä koskemaan ja kokeilemaan. Kun poika pääsee liikkeelle, sisustuksemme taitaakin muuttua ei mitään alle metrissä -tyylin mukaiseksi. Itsekään en kyllä vielä tiedä, minne tulen kaiken ylimääräisen taaperovuosiksi säilömään. Ehkä täytyy muuttaa, jotta saadaan yksi uusi huone kokonaan Monica-kaapiksi.
Seuraathan blogiani nyt myös Facebookissa?
