• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

Viikko töissä – Miltä tuntuu?

08/11/2019

Koira makaa harmaalla sohvalla ja katsoo kameraan. Sohvan edessä on sohvapöytä, jolla on kukkakimppu.

Äitiyslomani loppui todellakin kunnon pamaukseen, kuten jo vähän ennustelinkin aikaisemmassa postauksessa. Kahteen päivään työtunteja tuli 25, ja siinä välissä ehdin käydä vähän pikkujouluissakin. Kiitettävä suoritus, vaikka itse sanonkin.

Pinossa_IMG_1831

Ensimmäinen viikko toimistolla sujahti ohi ennen kuin ehdin edes ”keittikö joku jo kahvia” sanoa. Alkuviikko meni oikeastaan vain kaikkea ihmetellessä, mutta torstaina huomasin jo jonkin työmoodin kytkeytyneen päälle aivoissani. Kiva huomata, ettei ne taidot olekaan kadonneet mihinkään tässä vuoden aikana (vaikka jokainen somen hallintatyökalu olikin mennyt päivittymään).

Pinossa_IMG_1827

Valehtelisin kuitenkin jos väittäisin kaiken sujuneen todella kevyesti. J edelleen valvoo öisin, ja vaikka Miksulla onkin nyt suurempi vastuu yöheräämisistä, en silti saa nukutuksia kunnollisia yöunia. Olen toki jo niin tottunut väsymykseen, etten oikeastaan edes tunne olevani väsynyt enää. Olen kyllä myös unohtanut, miltä tuntuu, kun aivot toimivat täydellä teholla.

Pinossa_IMG_1832

Illat kotona tuntuvat – ja ovat – aivan liian lyhyitä. J:n kanssa ehdin viettää 2–3 tuntia ennen nukkumatin saapumista, ja väkisinkin halikiintiööni tuntuu jäävän vajavaiseksi. Tämähän on kuitenkin ihan sitä normaalia lapsiperhearkea, mutta tietenkin tottuminen ottaa oman aikansa. Ehkä tunnen saavani taas lisää aikaa iltoihin sitten, kun iltaa jaksaa venyttää taas yhdeksän yli – nyt on vaan pakko painua pehkuihin aikaisin.

Pinossa_IMG_1836

Mutta muuten töissä on ihanaa! Ihanaa saada taas keskustella aikuisten kanssa. Ihanaa saada taas haasteita ja pohdittavaa. Ihanaa saada olla taas persoonana yksin ilman vauvaa. Ja ihanaa saada viettää taas lähes kaksi tuntia autossa radiota kuunnellen. Yksin. Mutta kaikista ihaninta on ehkä se, että vielä näin viikon jälkeen Miksu on sitä mieltä, ettei hän enää halua palata takaisin töihin (kotona olo on kuulemma kuin lomaa, we’ll see).

Viiden päivän aikana olen huomannut, kuinka paljon ehdinkään jo ikävöidä ulkona syötyjä lounaita ja sopivan ravintolan valintaa Woltista. Vaikka keskeneräistä Kalasatamaa ei voi edes verrata keskustan mukulakivikatuihin, kaipasin silti Helsingin ilmapiiriä ja jopa sitä jäätävää tuulta, joka ei koskaan tyynny.

Pinossa_IMG_1823

Ja hei, se flunssa ei ikinä päässytkään alkamaan kunnolla. En tiedä oliko syynä sinkkisuihke ja valkosipulien pitäminen sukissa yön yli, mutta kumpaakin metodia voin nyt suositella alkavaan flunssaan. Tosin valkosipulisukat saattavat aiheuttaa makuuhuoneessa hieman hajuhaittoja, ihan vain tiedoksenne. 😀

Filed in: äitiys, fiilistely, kuulumisia, perhe, puheenaihe • by Essi • 2 Comments

Yhden elämänvaiheen loppu

31/10/2019

Urheilukysymys, miltä nyt tuntuu? Jaahas, vaikea sanoa. Huomenna tämä äiti lähtee nimittäin töihin.

Kuvitukseksi tähän postaukseen kaivoin kuvia raskausajalta ja alkuvuodelta – oikeastaan koko matkalta aina vauvauutisen kertomisesta tähän päivään. Kylläpä olen muuten kasvamisen jälkeen taas pienentynyt ja J vaan kasvanut! Omissa kiloissa olisi tosin vielä tiputtamisen varaa, mutta yrityksestä ja sen puutteesta huolimatta painoni on pysynyt edelleen samassa maaliskuusta asti. Sormuskaan ei vielä mahdu sormeen, mutta kesällä ostamani varasormus on taas jo himpun verran liian suuri.

PINOSSA_BABY

PINOSSA_VINTAGE_SISUSTUS_2IMG_5843 copy

Jotta paluu työelämään ei sujuisi liian letkeästi, päätti syysflunssa pistää hieman kapuloita rattaisiin. Olo on tällä hetkellä ihan ok, mutta pelkään parin seuraavaan päivän pahentavan flunssaa roimasti. Huomenna nimittäin pitäisi viettää pitkä päivä Messukeskuksessa K-Team Päiviä rakentaen. Rakennusurakan jälkeen hurautan suoraan Espooseen Kontion järjestämiin sisustusbloggareiden pikkujouluihin, ja lauantaiaamusta suuntaan taas Messukeskukseen ylimääräiseksi käsipariksi. Voikin olla, että sunnuntain vietän täysin sängynpohjalla uuteen viikkoon valmistautuen. Miksullekin siis kiva aloitus koti-isänä olemiseen.

Pinossa_RV21IMG_5582

Pinossa_rv31IMG_6473-2

Kävin ostamassa apteekista sinkkisuihketta ja illalliseksi kokkasin flunssan karkoitus -keittoa, eli linssikeittoa roimalla annoksella valkosipulia ja inkivääriä. Eiköhän tästäkin siis henkiin jäädä.

Pinossa_RV36IMG_7125

PINOSSA_IMG_7674-2

PINOSSA_neutraalinsavyinen_leikkimatto_IMG_7608

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan J on edelleen jäämässä ainoaksi lapseksemme, enkä oikein tiedä mitä päällisin puolin tunnen nyt tämän uniikin elämänvaiheen loppumisesta (allergialääketokkura saattaa tietenkin vähän sumentaa ajatuksiani tällä hetkellä). Tunnelmat ovat edelleen yhtä sekavat kuin viime viikollakin.

Ristiaiset_IMG_8169

Pinossa_IMG_9387

Jonkinlaista haikeutta kuitenkin on edelleen ilmassa, olihan tämä virstanpylväs nyt ainakin esikoisen kohdalta tässä. Tänään J oppi myös kävelemään kävelykärryllä ilman apua. Mihinkä täällä kotona sitten enää äitiä tarvitsisikaan.

Pinossa_070619IMG_0201_

Pinossa_IMG_1486

J_6kkIMG_9941

Fakta kuitenkin on se, ettei minua ole luotu kotiäidiksi tai edes työskentelemään kotoa käsin täysipäiväisesti, joten tämä uusi arki on tervetullut. Minulla on pari kuukautta aikaa omaksua uusi rytmi ja arki, kunnes kaikki palikat heilautetaan taas uusiksi Miksun palatessa töihin ja J:n aloittaessa päivähoidon. Jos vain mahdollista, pyrin tekemään kevään ajan lyhyttä työpäivää, jotta pojan päiväkotipäivät eivät heti olisi kymmentuntisia. Kesää kohden Miksun työtaakka kevenee, ja silloin hänelle voi taas siirtää enemmän vastuuta J:n hoitopäivistä.

Pinossa_P8170146

Pinossa_IMG_1362

pinossa_IMG_1709

Loppuvuosi tulee muutenkin menemään kuin siivillä, sillä kalenterini on jo mukavan täyteen buukattu erilaisia yhteistöitä, ja yksi pitkään suunniteltu suurempi sisustusprojektikin saatiin vihdoin aluille – jos nyt ajattelet takkaa, olet täysin oikeassa. Siitä kuitenkin lisää marraskuun loppupuolella. Ja saanhan pian alkaa intoilla J:n ensimmäistä joulua ja syntymäpäivää! Pitäisikö jo alkaa suunnitella kakkua? 😀

Filed in: äitiys, kuulumisia, lapset, perhe, raskaus • by Essi • 4 Comments

Innostus vaihtui haikeuteen

21/10/2019

Nainen istuu harmaalla sohvalla lapsi sylissään.

Tänään avatessani puhelimen kalenterin todellisuus iski märkänä rättinä kasvoilleni: Tämä on viimeinen kokonainen viikkoni äitiyslomalla. Ensi viikon perjantaina palaan töihin.

Kuinka sitä voikaan olla yhtä aikaa niin iloinen ja surullinen samasta asiasta?

Pinossa_IMG_1941

Olen kesästä asti odottanut töihin paluuta, sillä olen tiedostanut tarpeeni saada omaa aikaa työelämän kautta. Työminäni on suuri pala persoonaani, ja sen hautaaminen kuukausiksi ei ole tuntunut luontevalta. Onneksi olen blogin kautta saanut ”leikkiä töitä” säännöllisesti, muuten olisin jo varmasti tullut hulluksi. Kaipaan silti aivoilleni jälleen uudenlaista tekemistä ja haasteita, joita erilaisten asiakkaiden kanssa työskentely tuo mukanaan.

Töihin paluu tarkoittaa sitä, että tässä omituisessa välitilassa, jota vanhempainvapaaksikin kutsutaan, eläminen loppuu. Se oikea arki alkaa, tosin pehmeällä laskeutumisella, koska avomies jää nyt vuorostaan kotiin pariksi kuukaudeksi.

Pinossa_IMG_1955

Odotukseni muuttui haikeudeksi heti kalenterin kääntyessä lokakuulle. Lokakuun alkaminen teki konkreettiseksi sen, että olisin kotona enää vain kuukauden. Viisaan sanonnan mukaan ”päivät lasten kanssa ovat pitkiä, mutta viikot lyhyitä”, ja noiden pitkien päivien aikana ehdinkin jo unohtaa mitä loppukuukauden läheneminen tarkoittaa. Aikakäsitteeni on muutenkin täysin vääristynyt, sillä kuluneet 10 kuukautta ovat tuntuneet ehkä noin neljältä kuukaudelta.

On ollut valtava etuoikeus pystyä olemaan kotona ja seurata hetki hetkeltä J:n kasvua ja kehitystä. Tietenkään sitä(kään) en osannut arvostaa tarpeeksi unettomina öinä ja liian aikaisina aamuherätyksinä, jolloin mikään ei tuntunut kelpaavan vauvalle.

Olen saanut olla läsnä lukemattomissa ensihetkissä, mutta tällä hetkellä mielessä kaihertavat vain ne tulevat ensihetket, ensiaskeleet ja -sanat, joita en ehkä pääse todistamaan.

Pinossa_IMG_1972 copy

Mietin, olenko osannut olla tarpeeksi läsnä viime kuukausina. Entä osaanko olla tarpeeksi läsnä niinä lyhyinä arki-iltoina, jolloin minulla on mahdollista olla J:n kanssa? Pelkään kotitöiden, somen ja muiden ”pakollisten” askareiden vievän liikaa aikaa yhdessäololta.

Samoja asioita miettii varmasti jokainen työelämään palaava vanhempi, ja itseäni on suuresti lohduttaneet ne tarinat, joissa perhe-elämä, harrastukset ja työelämä on saatu sopimaan yhteen niin, ettei mistään koeta jäävän paitsi. Kuulemma yhteistä aikaa osaa myös arvostaa täysin eri tavalla. Arki ei silti saa muuttua suorittamiseksi. Löydänhän tasapainon?

Samanlaista luopumisen tuskaa olen kokenut imetyksestä, joka näyttäisi olevan lopuillaan vauvan toimesta. Aavistelin imetyksen loppuvan pian töihin paluuni jälkeen, ja tietenkin sen loppuminen ennakkoon ja vieläpä vauvantahtisesti on pelkästään hyvä. Silti sen loppuminen tuntuu niin raastavan haikealta. Koko vuoden halusin lopettaa, mutta nyt en enää toivokaan imetyksen loppumista – ihan sama vaikka näyttäisin Möröltä kaikissa vaatteissani vielä seuraavan vuoden.

Välillä tuntuu, että äitiys onkin pelkkää luopumisen aiheuttamaa haikeutta.

Pinossa_IMG_1957

Vaikka ensi viikko pelottaa ja itkettää, on minulla onneksi mitä ihanin työpaikka, jonne palata. Ja mikä parasta, on minulla ehkä maailman ymmärtäväisin esimies ja työkaverit, jotka varmasti pyrkivät tekemään paluuni mahdollisimman helpoksi. Proikkari jo kommentoikin Insta-tarinaani, että onneksi pystyn tekemään etätöitä lähes aina kun siltä tuntuu. <3

Filed in: äitiys, kuulumisia, lapset, perhe • by Essi • Leave a Comment

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • …
  • 16
  • Next Page »

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin saan niin vintagesta kuin skandinaavisesta muotoilustakin. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogini kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • Tyttöjen reissu Barcelonaan
  • Uudet linssit vanhoihin kehyksiin helposti kotoa käsin
  • Minecraft-synttärit ja teemaan sopivat tarjottavat
  • Tilinpäätös 2024
  • Vuosi tässä kodissa ja onnistuneet sisustuspäätökset

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2025 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2025 · Pinossa ·