Kaikki on peruttu. Mihinkään ei saa mennä. Pää hajoaa kotona. Kaikki on kurjaa. Ei. Nykyinen tilanne ja arki ylipäätään on suurimmaksi osaksi asennekysymys.
Koronakaaoksen keskellä on vähän liiankin helppo keskittyä kaikkeen negatiiviseen, ja siksi Suvi haastoi bloggaajat kertomaan, mikä juuri tällä hetkellä tuo iloa elämään. Tämä haaste ei olisi voinut osua parempaan aikaan.
Parasta just nyt:
Valo. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa ensimmäistä kertaa laittaa aurinkolasit päähän piiiitkän ja harmaan talven jälkeen. Aurinko tekee kaikesta parempaa. Kuvitelkaa miltä nykyinen tilanne olisi tuntunut marraskuussa.
J ymmärtää asioita. Toissapäivänä pyysin poikaa laittamaan koirankupin takaisin paikoilleen, ja reipas taapero osasi viedä kupin takaisin keittiöön. Voi tätä äidin ylpeyttä!
Minut lomautettiin osittain. Eihän se äkkiseltään kuulosta kovin positiiviselta, mutta viimeiset pari viikkoa työtilanne on ollut niin hiljainen, että olen kokenut huonoa omatuntoa ollessani kotona tyhjänpanttina. Nyt ”saan” olla kotona ja keskittyä olemaan enemmän J:n kanssa. Tämä on helpottavaa, sillä eihän vuoden vanha millään voi ymmärtää, miksi äiti ja isi näpyttelevät vain läppäriä koko päivän leikkimättä hänen kanssaan. Taloudellinen puoli ei mietitytä vielä, mutta tilanne voi tietenkin muuttua tässä tulevina viikkoina.
Luonto. En ole koskaan arvostanut päivittäisiä lenkkejä auringonpaisteessa kuten nyt!
Vintage Y-tuoli. Johdan tällä hetkellä klassikkotuolin huutokauppaa. Aikaa on jäljellä vielä 21 tuntia tätä kirjoittaessani, ja olen aika varma, että tuolin hinta tulee karkaamaan vielä budjettini yli. Nyt kuitenkin hieman jo haaveilen tuosta the tuolista.
Järjestelyinto. Kevät ja kotona oleminen ovat herättäneet minussa aivan uutta energiaa, joka suuntautuu keskeneräisiin projekteihin ja erityisesti kaappien järjestelyyn. Harmi, kun nyt en pääsee kirpputorille myymään kaappien ylimääräistä sisältöä. Järjestelyinto ulottuu myös sisustukseen, ja olenkin pitkästä aikaa päivittänyt kodin asetelmia.
Yksinkertaisten asioiden arvostaminen. Kukapa olisi uskonut, että kaupassa käyminen voi tuntua näin hyvältä. Miltäköhän ravintolassa syöminen tai kauppakeskuksessa käyskentely tuntuu tämän jälkeen? Entä miltä kädet tuntuvat sitten, kun niitä ei tarvitse pestä enää hysteerisesti?
Auttamishalu. Kriisi on saanut suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen, ja erityisesti pienyrittäjiin suuntautuva tuki on palauttanut uskoni ihmisyyteen. Esimerkiksi Timman kautta on ostettu jo yli 50 000 euron edestä palvelulahjakortteja!
Huumori. Tämä tilanne on kirvoittanut niin monta loistavaa meemiä, joille olen nauranut vedet silmissä! (Huonolla) Huumorilla tästäkin tilanteesta selvitään helpommin.
Mikä sinua ilahduttaa juuri nyt?