Taaperon lelujen säilytys on meillä aika mallikkaalla ja ennen kaikkea hallittavalla tasolla. J:n huone pysyy yleensä ottaen aina siistinä, eikä olohuoneessakaan lelut ole jatkuvasti levällään. Salaisuus siihen on varsin simppeli: maltillinen määrä leluja suhteessa säilytystilaan. Kiitosta täytyy antaa myös päiväkodin suuntaan, jossa lelut on opetettu viemään takaisin omille paikoilleen leikin päätteeksi.
Olemme itse ostaneet J:lle vain vähän leluja. Lähes kaikki lelut J on saanut joko isommilta lapsilta tai lahjaksi. Emme tietoisesti vältä ostamasta leluja, mutta niiden ostamiselle ei ole ollut varsinaisesti tarvetta (ensimmäisillä synttäreillä niitä saatiin koko vuoden tarpeisiin). Koen myös järkeväksi olla opettamatta suuren lelumäärän olevan mikään normi, vaikka kyllähän lapsella täytyy leluja olla. J rakastaa kirjoja, ja niitä meillä onkin kieltämättä aika paljon – ne on myös onneksi helppo säilyttää.
Leluja meillä säilytetään kahdessa paikalla: Pojan huoneessa ja olohuoneen lipastossa, joka toimii tv-tasona. Olohuoneessa on ne aktiivisessa käytössä olevat lelut. Lattialla on kaksi koria, toinen koirien ja toinen lapsen leluja varten. Mifukon pehmeä kori* on täydellinen taaperon lelujen säilytykseen, sillä se kestää penkomista ja korkeat reunat peittävät riemunkirjavat lelut. Lipastossa säilytetään kirjoja, rakennuspalikoita ja palapelejä.
J:n omassa huoneessa leluja säilytetään tällä hetkellä koreissa ja valkoisessa lipastossa. Tämän lisäksi vaatekaapissa olisi vielä vähän säilytystilaa.
Erilaiset korit ovat mielestäni kätevin tapa ratkaista lelujen säilytys.
Erilaiset korit ovat mielestäni kätevin tapa ratkaista lelujen säilytys. Koreihin lapsen on helppo siivota lelut itse, ja sisustukseen sopivat korit voi hyvin jättää esille (ja niin säästää kaappitilaa). Korien valinnassa kannattaa ottaa huomioon materiaali ja sen kestävyys. Suosikkini, meriheinästä punotut riisikorit, eivät kestäneet lapsen käsissä kovin pitkään. J:n huoneessa oleva toinen kori on kylläkin luonnonmateriaalista punottu, mutta se on sen verran paksumpaa, että se on vielä kestänyt.
Poissa silmistä, poissa mielestä -taktiikka on myös varsin oiva valinta. Jos sisustuksen osana olevat korit eivät tunnu omalta, voi lelujen säilytyksen ratkaista koreilla, jotka saa kaappiin piiloon. Tämä tietenkin vaatii sen, että koreilla on oltava jo valmiina paikka kaapissa mieluusti alahyllyllä, josta lapsi saa ne helposti itse. Pinottavat ja kannelliset korit eivät taaperon kanssa ole ehkä se toimivin ratkaisu, ennemmin suosittelen kevyitä kahvallisia muovikoreja.
Koska leluja meillä on vielä vähän, on järjestys ratkaistavissa helposti. Varmasti vielä Lego-ajan koittaessa joudumme järjestelemään kaappeja uudestaan kannellisten säilytysrasioiden ja Dymon avulla.
PS. J:n lempileluja kirjojen lisäksi ovat sählymaila ja koirien pallot, joilla hän leikittää koiria lähes päivittäin.
*Kori saatu