Kaupallinen yhteistyö, Juustoportti ja vapaan lehmän maito
Juodaanko teillä maitoa? Vuonna 2017 Suomessa kulutettiin noin 115 kiloa maitoa henkeä kohden – se on aika paljon. Varsinkin kun ajatellaan sitä, kuinka paljon lehmien kasvatus niin liha- kuin maitoteollisuuttakin varten vapauttaa kasvihuoneilmiötä lisääviä kaasuja.
Lopetin maidon juomisen lapsena heti, kun äitini siihen suostui. Teini-ikäisenä aloitin maidon käytön uudelleen kahvissa. Parin viime vuoden aikana tietoisuuteni ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt paljon, ja siksi päätinkin viime vuonna lopettaa maidon käytön kahvin seassa kokonaan. Kauramaitoon siirtymisen jälkeen olen kyllä kyläillessä käyttänyt lehmänmaitoa kahvini joukossa, mutta kotona ja kahviloissa pyrin aina suosimaan kasviperäistä vaihtoehtoa.
Täysin maidoton talous emme kuitenkaan ole, emmekä tule koskaan olemaan. Suhteeni juustoon, kermaan ja voihin on vain liian lämmin. Oma makuni ei vielä myöskään ole täysin tottunut kauratuotteiden makuun, joten myös muun muassa jugurtin syön edelleen lehmänmaitoon valmistettuna. Emme myöskään ole päättäneet vielä sitä, millaista maitoa J tulevaisuudessa juo juurikin siksi, etten vielä pelkälleen pidä kauramaidon mausta. Toisaalta J varmasti oppii mausta pitämään huomattavasti nopeammin kuin minä. Kuitenkin maitotuotteita ostaessani vastuullisuus on suuri kriteeri tuotteita valitessa.
Tutkitusti voidaan todeta, että ilmaston kannalta paras vaihtoehto on siirtyä täysin kasvisperäisiin maitotuotteisiin. Mutta Juustoportin toimitusjohtajaa Timo Keski-Karia löysästi lainatakseni; muutos lehmänmaidosta kauramaitoon tapahtuu hitaasti, eikä vastuullisilla yrityksillä ole aikaa jäädä odottelemaan kuluttajien käytöksen muuttumista. Paras tapa toimia onkin tarjota kuluttajille mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja tuttuja vaihtoehtoja niin, että niihin on helppo tarttua suurempaa muutosta odotellessa.
Toukokuusta lähtien Juustoportin vapaan lehmän maito on täysin hiilineutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että Juustoportti kompensoi kaikki maidon tuotannosta aiheuttavat kasvihuonepäästöt, ja näin ollen pienentää vapaan lehmän maidon hiilijalanjäljen nollaan. Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjälki on laskettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta aina lehmien rehusta valmiiseen tuotteeseen asti. Hiilijalanjäljen kompensointi mahdollistaa kuluttajalle ympäristöystävällisemmän valinnan, ja vaikka kulutustottumukset muuttuvatkin hitaasti, voi kuluttaja tehdä nyt astetta paremman valinnan maitohyllyllä – ja löytyyhän Juustoportilta myös kaurapohjaisia tuotteita tukemaan niitä valintoja.
Päästökompensointiin ohjattu raha käytetään tällä hetkellä kahteen projektiin Afrikassa. Etiopiassa aavikoituneita ja eroosiosta kärsiviä alueita metsitetään uudelleen luoden hiilinieluja hakatuille metsäalueille. Samalla paikalliselle väestölle opetetaan metsän ekologista hoitoa. Uudelleenistutus lisää luonnon biodiversiteettiä ja parantaa veden luonnollista kiertoa. Alueiden metsiköt on alun perin hakattu polttopuuksi tai laidunmaaksi, joten myös uusien energiamuotojen ja elinkeinojen tuominen alueen kotitalouksiin kuuluu projektiin.
Ugandassa Juustoportti on mukana hankkeessa, jossa kotitalouksille hankitaan puhtaampia talouskeittimiä. Metsien osuus Ugandan pinta-alasta vähenee vuosittain 2 %, ja yksi suurimmista syistä tähän on se, että 90 % kotitalouksista käyttää puuta ruuanlaiton energialähteenä. Uudet tehokkaammat keittimet auttavat säästämään energiaa jopa 50 %, joten tarve metsien hakkuulle pienenee. Lisäksi energiatehokkaammat keittimet vapauttavat aikaa esimerkiksi opiskeluun ja parantavat ilmanlaatua kodeissa.
Hiilineutraalius ei rajoitu pelkästään päästöjen kompensointiin, sillä päästöjä on pyritty minimoimaan jo jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Vertailun vuoksi: maailmalla maidon hiilijalanjälki on noin 2,5 kg co2-ekv ja vapaan lehmän maidolla 0,6–1,2 kg co2-ekv. Meijerin lämpöenergiasta 90 % on bioenergiaa, ja meijerin käyttämän sähkö on 100 %:sti tuuli-, vesi- tai aurinkotuottoista. Jopa ruokahävikkiä kuluttajapäässä on pyritty minimoimaan pitkällä säilyvyysajalla, joka vapaan lehmän maidolla on kolme viikkoa.
Juustoportin vapaan lehmän maito on vastuullinen valinta, jossa yhdistyvät ilmastoneutraaliuden lisäksi eläinten hyvinvointi ja parempi tuottajahinta. Tämä tarkoittaa tietenkin myös korkeampaa kuluttajahintaa, mutta näillä tiedoilla ainakin itse olen valmis maksamaan maitolitrastani hiukkasen enemmän silloin kuin sitä ostan.
Jos aiheesta heräsi lisäkysymyksiä, niin suosittelen tutustumaan Juustoportin sivuihin täältä.
Jes, näistä aiheista on aina kiva lukea, ja mahtavaa että yhä useampi tuottaja ja merkki myös sitoutuu jäljettömyyteen ja ekologisiin arvoihin!
Kiitos Milla kommentista! Kyllä, on hienoa että yritykset, niin suuret kuin pienetkin, ottavat toimillaan kantaa aiheeseen ja kantavat oman kortensa kekoon. Näistä aiheista on myös mahtavaa saada kirjoittaa 🙂