Kotona pizzaa voi tehdä kahdella tavalla. Helppo ja nopea tapa on sekoittaa vesi, suola, vehnäjauho ja hiiva kulhossa ja taputella pizzataikina uunipellille. Toinen, huomattavasti autenttisempi, tapa on sekoittaa ainekset tarkassa järjestyksessä huolellisesti ja kohottaa taikinaa kylmässä ja lämpimässä usean vuorokauden ajan. Oma tapani, jolla saat lähes täydellisen pizzapohjan, on näiden kahden väliltä. Sillä tulee oikeasti hyvä pizzataikina, joka onnistuu joka kerta, mutta sen leipomiseen ei tarvitse varautua kuin vasta edellisenä päivänä.
Puhun tämän reseptin yhteydessä lähes täydellisestä, sillä täydellistä täydellistä pizzaa kotona on mahdotonta tehdä. Tai no, kyllä varmaan joku omistaa autenttisen pizzauunin, mutta suurin osa meistä joutuu tyytymään vain tähän lähes täydelliseen versioon.
Olen käyttänyt tätä reseptiä usean vuoden, ja jopa julkaissut tämän blogissakin. Silloin kuitenkaan en tiennyt mitään pizzan tekemisestä (enkä ruokakuvauksesta). Vuosia sitten muun muassa kehoitin kaulimaan pizzataikinaa, joka on tietenkin suuri vääryys. Virheistään on hyvä oppia, joten siksi tämä pizzataikina ansaitsee ehdottomasti revanssin.
Lähes täydellinen pizzapohja
Riittää kahteen pellilliseen
- 5 dl reilusti kädenlämpöistä vettä
- 1 rkl kuivahiivaa
- 1 rkl suolaa
- 1 rkl sokeria
- 1 rkl oliiviöljyä
- n. 10 dl 00-jauhoja
Yhdistä suuressa kulhossa lämmin vesi, kuivahiiva, suola, sokeri ja oliiviöljy. Sekoita ja anna seoksen tekeytyä n. 15 minuuttia. Hiiva alkaa käydä ja muodostaa pinnalle valkoisen kerroksen. Lisää taikinaan vehnäjauhoja pienissä erissä. Itse sekoitan taikinaa haarukalla niin kauan kuin vain pystyn ennen käsipeliin siirtymistä. Varo lisäämästä liikaa jauhoja, sillä se tarkoittaa tiivistä pohjaa! Kun taikinan koostumus on tahmea, mutta se ei enää tartu sormiin, on aika vaivata. Taikinaa tulee vaivata n. 10 minuuttia sopivan sitkon aikaansaamiseksi.
Peitä kulho kelmulla ja anna kohota jääkaapissa noin vuorokausi. Neljän tunnin kohotus voi riittää pikaversion tekemiseen, mutta pitkä kylmäkohotus palkitaan lopussa!
Ota taikina huoneenlämpöön pari tuntia ennen paistoa. Taikina kohoaa loppuun lämpimässä, ja lisäksi lämmintä taikinaa on helpompi työstää.
Älä missään nimessä kauli taikinaa, sillä se tuhoaa kaikki ilmakuplat. Venyttele taikina pyöreäksi tai suorakaiteenmalliseksi sormien avulla. Apuna voit käyttää tavallisia vehnäjauhoja. Täytä ja paista mahdollisimman kuumassa uunissa (meidän uunin saa 300-asteeseen) 5–10 minuuttia.
Vinkkejä täyttämiseen:
Täyttämisen kanssa kannattaa pitää maltti mukana, sillä vähemmän on enemmän. Muutama laadukas täyte riittää, kuten esimerkiksi tomaattikastike, mozzarella, pesto ja tuore rucola. Tai tomaattikastike, vuohenjuusto, prosciutto ja minitomaatti. Tästä pohjasta tein meille valkoisen parsapizzan, sen reseptin julkaisen vielä ennen vappua. 🙂
// Sen verran täytyy vielä jatkaa aiheesta, että pizzahan aiheena jakaa mielipiteitä PALJON. “Täydellisiä” pizzataikinoita on erilaisia, ja niiden resepti vaihtelee aina riippuen siitä, keneltä kysytään. Edes italialaiset itse eivät ole yhtä mieltä täydellisen pizzan reseptistä. Tämä postauksen resepti on kotikokille sopiva versio, jolla tulee sangen kelpo pizza.
Tulen vielä varmasti oppimaan paljon pizzan tekemisestä – ehkä jopa joskus saan pizzani paistettua optimaalisessa lämpötilassa. Sitä päivää odotellessa jatkan tämän reseptin käyttämistä ja kehittämistä. Mielelläni otan myös vastaan lisää vinkkejä kokeneemmilta pizzaleipureilta. 🙂
Tuo 00-jauho ei ole pizza-jauho!
https://paistopinta.net/00-vehnajauhot-ja-durumvehna/
Moikka Pizzataituri, kiitos linkkauksesta! Mielenkiintoinen teksti, josta opin uutta faktaa italialaisten jauhojen luokituksesta. Peruskotikokkina olen testaillut markettien erilaisia helposti saatavilla olevia jauhoja, ja itse pidän näistä 00-jauhoista ja näppituntumasta, joka taikinaan tulee niillä. Täytyykin ottaa seuraavaksi testiin erikoisliikkeestä tilattu jauho, ja katsoa, millainen ero tulee samalla reseptillä.
Tietenkin jokainen kokki valitsee itselleen parhaiten sopivat jauhot. Harva meistä sitä oikeaa ja alkuperäistä pizzaa kotikeittiössä pystyy paistamaan, joten mutkien oikominen jossain määrin olkoon suotavaa. 🙂
Hei
Se Pizzauuni kotona???
Kivi uuniin, ja pyrolyyttipuhdistus päälle, Kun uunissa 350-450 c.
Sulakkeet “irti”?.
Naama palaneena nosta kivi ulos ja aseta pizza kivelle, kivi uunin ja toiminto taas päälle!
5 min. Sulakkeet irti, ja maistuva pzza kynsissä, tai pelastuslaitos ovella?
Heh, toivottavasti kenenkään pizzanpaisto ei hälyytä pelastuslaitosta paikalle. 😉
Pizzauunilla tässä tarkoitin tietenkin puilla lämpiävää (ulko)uunia, jossa lämpötila saadaan sinne otolliseen yli 400-asteeseen. Pahoitteluni epäselvästä sanavalinnasta. Näin peruskotikokin keittiössä täytyy kuitenkin tyytyä tavalliseen uuniin, 300-asteeseen ja alavastukseen.
Hei, hyvän näköinen taikina! Se on ihan totta, että se mikä on yhden mielestä parasta ikinä ei toisen mielestä ole kovinkaan kummoista. Onneksi kukin saa tehdä juuri sellaisia pizzoja kuin haluaa! 🙂
Meillä leivotaan suunnilleen kerran kuussa pizzaa, ja vaikka täytteet vaihtelevatkin mielihalujen ja jääkaapin sisällön mukaan, niin pohja on meillä vakiintunut olemaan aina samanlainen. Teemme sen aina pizzajauhoista (ei siis tavallisista vehnäjauhoista) emmekä koskaan lisää hiivaa. Meillä taikinassa on siis vain vettä ja pizzajauhoja, ei mitään muuta. Meillä käytetään myös surutta kaulinta, koska emme halua pohjaan ilmakuplia. Meillä se menee niin että mitä ohuempi pohja, sen parempi pizza. 😀
Kuulostaa loistavalta! Meillä mies tekee aina taikinan, joten välitänpä nämä vinkit hänelle!
Kiitos ohjeesta 🙂
T:Tiina
Kiva juttu, kertokaa sitten mikä tuomio tuli! 😉
Moikka Hehkuvainen, se on juurikin näin! Kun omaan suuhun löytyy se sopiva, niin sillä kannattaa mennä. Joku tykkää littanasta ja toinen paksusta ja kuohkeasta. 🙂
Ei kun rakentamaan vanha kunnon leivinuuni huusholliin, niin lämpöä saa liki 400 astetta. Kyllä paistuu nopsaan! Minä käytän taikinaan karkeita vehnäjauhoja noin yhden kolmasosan, tulee rapsakka pohja. Kannattaa kokeilla! Nimimerkki Mummeli
Ulos olisi ihana saada kunnon puulämmittäinen uuni. Meillä oli vanhan takan yhteidessä leivinuuni, mutta sitä ei ikinä raaskinut lämmittää tarpeeksi kuumaksi asuinmukavuuden kustannuksella. Pelleteillä toimivaa Ooni-uunia olisi mielenkiintoista päästä testaamaan, sen kun saa kätevästi varastoon säilytykseen talveksi. Täytyy kokeilla eli variaatioita jauhojen suhteen. 🙂
Suolan lisääminen alussa on virhe, sillä se tappaa hiivan, eli miksi kummaa sitä pitää alussa lisätä, sillä sen voi lisätä jauhojen kanssa näihin sekoitettuna, eli mielummin antaa hiivalle parhaan mahdollisen alun.
Moikka Jouni, kiitos vinkistä! Täytyykin testata tätä tänään uuden taikinan kanssa ja katsoa, huomaanko muuten samalla reseptillä eroa. 🙂