Mistä tietää tulleensa vanhaksi?

En nyt väitä, että kolmenkympin kriisi kolkuttelisi ovella, mutta viimeisen vuoden aikana olen törmännyt ilmiöihin, joista tiedän olevani vähän vanhempi kuin 22-vuotiaana.
 

• Vaateostoksilla mukavuus on alkanut kivuta aina vain ylemmäs vaatteiden valintakriteereissä.

• Minäkin olen nyt huomannut sen kauppojen vaatekokojen pienentymisen (tai sitten kyseessä on se myytti aineenvaihdunnan hidastumisesta).

• En ole viikkoon käyttänyt kajalia, koska hävitin sen laukkuuni, enkä ole jaksanut etsiä sitä.

• Aamulla töihin lähtiessä pitää tarkistaa kalenteri, että tietää pukeutua siedettävästi tapaamiseen. Muuten toimistolla voi oleskella niissä vaatteissa, jotka sattuvat olemaan vaatepinon päällimmäisenä. 

• Havahduin töissä outoon tuntemukseen, jonka vanhemmat kollegat tunnistivat närästykseksi. Opinpahan, kuinka närästyslääke syödään.

• On ihan ok puhua ruumiin poikkeavista toiminnoista ja muista vaivoista työkavereille. Tai ihan kenelle vaan. 

• Kesän bucket listiin ei kuulu yhtään ainutta festaria tai yön yli valvomista. Mun listaan kuuluu kirja ja jäätelöä.

• Lähialepa ei enää kysy papereita.

• Ei haittaa, vaikka saman lähialepan kassa katsoo säälivästi, kun ostan perjantai-iltana yhden pakastepizzan, siiderin ja kaksi pussia karkkia.

• Päiväunet on parasta ikinä.

• Olen päivitellyt nykynuorisoa (onneksi en sentään vielä Klaukkalan Facebook-yhteisössä).

• En muista koska viimeksi olisin tanssinut baarissa jalat rakoille korkokengissä.

• En muista koska viimeksi olisi edes ollut baarissa korkokengissä.

• Perjantai-illan parasta tekemistä onkin Netflix ja lasi viiniä.

• Se typerä juttu, minkä sanoin 12.6.2013 klo 20.36, ei valvota minua enää öisin.

• Alan ymmärtää, mitä äiti tarkoitti sillä, kun sanoi ajan kuluvan vuosi vuodelta nopeammin.

Kyllä se kolmekymppiä sieltä lähenee, mutta onneksi ajatus siitä, että avomies on vielä vähän vanhempi, lohduttaa kummasti! 

___

Translation:
When you are old.