Julkaisin Facebookin Värikäs koti -ryhmässä kuvan keittiöstämme. Kuvan alle sain muutaman kommentin, jotka kehuivat keittiötä kauniiksi, mutta eivät värikkääksi. Omasta mielestäni vaalea murrettu vihreä on väri, joten aloin pohtia, mitä värikäs oikeastaan edes on ja kuinka erilaiset näkemykset meillä on värikkäästä sisustuksesta.
Kysyin asiaa samaisessa Facebook-ryhmässä ja Instagram Storyissani. Avasin keskustelulla sellaisen erittäin positiivisen Pandoran lippaan, ja sain paljon näkemyksiä tätä tekstiä varten. Kiitos siis kaikille kommentoijille! Usein sisustuksesta puhuttaessa keskustelu ajautuu helposti väärille raiteille (mielenkiintoinen ilmiö sekin), mutta keskustelua käytiin myös Facebookin puolella hyvässä hengessä. Pidetään se, ja kunnioitetaan eriäviä näkemyksiä aiheen tiimoilta.
Väri vai sävy?
Aloitetaan ensin siitä, mitä värit ovat: Suurin osa meistä ajattelee värien olevan päävärejä ja niiden sekoittamisesta saatuja välivärejä. Sävy taas kuvaa värin sijaintia liukuvalla spektrillä. Sävyn lisäksi värin ominaisuuksia ovat kirkkaus ja kylläisyys. Musta, valkoinen ja harmaa eivät väriopin mukaan ole värejä. Puhekielessä sekä sisustuksessa väri ja sävy menevät sujuvasti sekaisin tarkoittaen samaa asiaa.
Entä mitä tarkoittaa värikäs? Sivistyssanakirjan mukaan värikäs on:
- Monivärinen, kirjava
- kirkkaanvärinen
Esimerkiksi: Kukkien värikäs loisto. Värikkäät papukaijat. Lapin värikäs ruska.
Aika lavea tulkinta, sillä siinä missä ruska voi olla hyvinkin yksiväristä, voi kirjava olla myös kahden murretun sävyn yhdistelmä. Kirkkaanvärinen on toisaalta hyvin selkeä, sillä mielestäni viitataan perusväreihin, joihin on sekoitettu muita päävärejä, valkoista tai mustaa mahdollisimman vähän.
Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että värit tarkoittavat puhtaita päävärejä, on värikäs sisustus silloin kirjaimellisesti yhdistelmä pää- ja välivärejä. Yhden saamani kuvailun mukaan värikäs koti onkin ”sekoitus useampaa väriä.” Jos tämä on värikkään kodin mittari, onko kokonaan esimerkiksi keltaisen eri sävyillä sisustettu huone värikäs? Silloinhan huoneessa vain yhtä väriä, eikä värikkään mittari täyty.
Tämä on saivartelua, sillä varmasti jokainen meistä sanoisi kanarian-, sitruunan- ja rypsinkeltaisen huoneen olevan värikäs, vaikka kyseessä onkin yhden värin eri sävyjä. Mutta entä jos huone on täynnä hiekan eri sävyjä? Silloin värikkyys alkaakin jakaa mielipiteitä, vaikka väriopin mukaan beige on punaista ja sinistä sisältävä vaaleankeltainen. Koska olen hyvä saivartelussa, teen sitä vielä vähän lisää: Jos edellisen esimerkin mukaan myös sävyt lasketaan mukaan väreiksi, onko tamminen keittiö värikkäämpi kuin vaaleanpunaiseksi maalattu? Ei varmaankaan, mutta kuka on oikea tuomari päättämään, kuinka paljon pääväriin saa sekoittaa muita päävärejä, mustaa tai valkoista.
Edelliset esimerkit ovat vahvaa liioittelua, mutta ne tekevät tämän tekstin pointin selväksi: Värikäs sisustus ei ole fakta, vaan se tarkoittaa meille jokaiselle hieman eri asiaa. Jollekin värikäs on kaikki muu paitsi kokomusta ja -valkoinen. Toiselle myös puunsävyt ovat värejä. Kolmas hyväksyy värikkääksi kodin, jossa on käytetty vain kirkkaita päävärejä.
Yksi seuraajistani muotoili vastauksena kysymykseeni värikkäästä kodista: ”Värikäs koti on täynnä kirkkaita värejä, mutta eihän murretuilla sävyillä sisustettu koti ole väritön”. Niinpä. Onko se sitten sävykäs? (keksin termin ihan itse, saa käyttää 😉) Toisaalta suurin osa seuraajistani olivat IG Storiesin puolella sitä mieltä, että murretuilla väripaleteilla voi sisustaa värikkäästi, mutta tällöinkin olisi hyvä, jos murrettuja sävyjä olisi ainakin kahdesta pääväristä.
Värikäs sisustus ei ole tyylilaji
Eräs kommentoi meidän kotikuvia Facebook-julkaisussa näin: ”Aloituskuvan kodissa on paljon värejä. Koti on tyylikäs ja harmoninen, sen takia tässä ryhmässä ehkä värittömäksi haukuttu”. Kysyessäni värikkyyden määritelmästä esiin nostettiin usein kuultu kuvailu siitä, kuinka värikäs on räiskyvä, persoonallinen ja rempseä, ei niin justiinsa tai kuinka värikäs sisustus ei kulje trendien perässä. Erään kommentoijan mukaan esimerkiksi hillityt sisustusesineet eivät kuulu värikkääseen tyyliin, vaikka toisaalta itse olen sitä mieltä, että muotokieleltään eleetön maljakko voi silti olla värikäs ja värikkääseen kotiin sopiva (esim. Marimekon Urna).
Minimalistisen skandinaavisen tyylin maassa persoonallinen on kieltämättä hyvä synonyymi värikkäälle, mutta itse haluaisin irti ajatuksesta, että värikäs olisi automaattisesti jotenkin levoton tai mauton. Värikäs sisustus voi olla harkittu, huoliteltu ja trendikäs. Käyttäisin tässä esimerkkinä Lorénan kotia, joka on hieno esimerkki trendien ja värien yhdistämisestä. Värikkyys ei ole maku- tai tyylikysymys, vaikka onhan keskiluokkaisen tyylikkyyden määritelmä huomattavasti helpompi toteuttaa karsitulla väripaletilla.
Eräs kommentoi Facebookissa, kuinka värikkyyden määritelmässä olisi hyvä pohtia myös sitä, mitä arvoja värikkyyteen halutaan liittää suoraan tai epäsuorasti. Värikkyys voi olla arvo, jolla pyritään erottautumaan muista tai korostamaan omaa riippumattomuuttaan trendeistä (disclaimer: on tietenkin oikeasti tärkeintä, että itse viihtyy kotonaan, oli syy väripalettiin mikä hyvänsä). Värikkyydellä voidaan korostaa omaa luovaa luonnetta tai oman tiensä kulkija -asennetta. Värikkyys voidaan kokea myös aidommaksi verrattuna vaaleisiin ”kylmiin designkoteihin”.
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, mutta ihan yhtä lailla voidaan pohtia, mitä olettamuksia värittömämpään sisustukseen liitetään tai mitä hillityn väripaletin sisustajat haluavat kertoa luonteestaan – jos yhtään mitään. Toisille neutraali väripaletti on vain keino itseään rauhoittavan ympäristön luomiseen, jossa luovan mielen on helpompi palautua.
Mitä värikkyys on minulle?
Jokainen kokee värikkyyden omalla tavallaan, ja joskus sisustuksen värikkyys voi olla täysin kontekstista, aikakaudesta tai yhdestä elementistä kiinni. Valkoisten ”blogikotien” kultakaudella muutama värikäs tekstiili saattoi riittää muuttamaan kodin värikkääksi, mutta nyt sama ei mene enää läpi. Nyt värikkäältä vaaditaan enemmän, vaikka yhtä mieltä emme olekaan siitä, mitä värikäs lopulta on.
Itse koen oman kotimme värikkääksi, sillä sisustuksessa lasken väreiksi myös murretut sävyt – sillä ehdolla, että niitä löytyy murrettuna useammasta pääväristä. Värikäs koti -Facebook-julkaisuni mukaan noin puolet ihmisistä piti taas meidän kotia värittömänä. Mutta värien kokeminen onkin hyvin subjektiivista. Esimerkiksi meidän keittiön ovet ovat joidenkin mielestä harmaat. Ne eivät muutu heidän silmissään vihreiksi, vaikka minä kuinka muuta väittäisin.
Värikkyyden määritelmä on minulle hankalaa kirjoittaa ylös edes jotenkin yksinkertaisesti. Edellä kuvailtu keltainen huone on minulle värikäs, beige huone ei ole. Pelkästään puu ei riitä minulle väriksi, mutta yhdistettynä toiseen väriin se kelpaakin. Värikkäässä kodissa voi olla valkoiset seinät ja lattiat, jos koriste-esineet ja huonekalut sisältävät paljon kirkkaita päävärejä tai pääväriä. Kai minä jokaisen sisustuskuvan kohdalla päätän erikseen, onko tämä nyt minulle värikäs vai ei.
Minun värikäs koti on turkoosit verhot, oranssi matto, lievän lappapuuron värinen yksi seinä, vihreä lamppu ja paljon värikkäitä tauluja, Pääsääntöisesti huonekalut ovat valkoisia. Tuolit mustia. Vitriinikaapissa on äitini vanha ihana emalikattila ja punainen kahvipannu ym. Eikö värikkyys ole vähän samaa kuin tavaroiden määrä sisustuksessa? Eli toisten mielestä sekasotku ja liikaa värejä tai tavaraa. Minun sisustukseni on tehty vain minulle.
Moikka Darja! Olen kanssasi ihan samoilla linjoilla: pääasia, että itse tykkää. 🙂
Toki kiinnostava teksti! Erityisestä tätä jäin pohtimaan: Värikkyys voidaan kokea myös aidommaksi verrattuna vaaleisiin “kylmiin designkoteihin”, koska huomaan itsekin ajattelevani helposti näin. Hyvä välillä tuulettaa mielikuvia ja kyseenalaistaa niitä.
Kiitos Eeva! On hieno kyky osata reflektoida itseään tasaisin väliajoin ja kyseenalaistaa omat olettamuksensa. Se on yllättävän vaikeaa, ja siksi ite mielelläni luen keskusteluja/blogipostauksia hieman eri näkökulmista kirjoitettuna. 🙂
Olipa mielenkiintoista pohdintaa! En mieltäisi teidän keittiötä värikkääksi, mutta se matto joka lattialla vähän pilkahtaa, se on mielestäni värikäs. Ehkä jos mun pitäis kuvailla värikäs koti, niin se olis varmaan jotain Peppi Pitkätossun Huvikumpu-tyyppistä, miten mä sen näkisin. Paljon eri värejä ja vähän sikin sokin ja erityisesti kirkkaita ja raikkaita värejä.
Kiitos Lotta! Se on juuri näin, toisille Huvikumpu on värikäs ja toisille riittävät maanläheiset sävyt. Mutta tärkeintä on, että itse viihtyy kotonaan 🙂
Tämä oli hyvin kiinnostavaa pohdintaa, rakastan tämmöistä pilkuntarkkaa saivartelua. Minulle kokonaan kirkkaankeltainen huone olisi voimakkaan värinen, mutta ei värikäs. Värikäs taas tarkoittaa minun mielestäni moniväristä. Kuvissasi näkyvää sisustusta en pidä värittömänä, mutta kylläkin osittain vaaleana/pastellinsävyisenä (ja myös kauniina). Osa kuvista on värikkäitä. Sitä itse pohdiskelen, onko edes tarpeen kuvata sisustusta yhdellä sanalla? Entä ovatko jotkut termit ristiriidassa keskenään, voiko koti olla esimerkiksi yhtä aikaa sekä boheemi että vaalea? Vai onko boheemi automaattisesti värikäs koti? Entä mitä olet mieltä sanoista ”luonnonläheiset värit” ja ”maanläheiset värit”? Tätä olen usein miettinyt, sillä minun mielestäni kaikki värit ovat luonnonläheisiä ja lähes kaikki myös maanläheisiä. Kuitenkin monille nämä värit ovat valkoista, harmaata, erilaisia ruskeita, murrettuja vihreitä jne. Eli hyvin hillittyjä värejä ja sävyjä. Ruoho voi kesällä olla kuitenkin hyvinkin kirkkaan vihreää ja hyvin lähellä se ruoho maata minun mielestäni on… Myös kukista löytyy erittäin kirkkaita ja voimakkaita värejä ja luontoahan nekin ovat… Eli täällä on toinen saivartelija :). Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
Kiitos ja tervetuloa mukaan saivartelemaan, Outi! 😉 Hyvä lisä tuo voimakkaan värinen, sitä en käsitellytkään tässä ollenkaan, vaikka ehdottomasti sille olisi ollut paikka. Olen myös samaa mieltä, että eri tyylejä kuvaavat termit menevät sekaisin keskenään: perinteinen boheemin on värikäs, mutta skandinaavinen boheemi on taas hyvinkin neutraali. Itselleni maanläheiset sävyt ovat juurikin niitä murrettuja sävyjä, ei niinkään kirkkaat. Vaikka kyllä, ovathan kukat kirkkaita ja luonnollisia värejä parhaimmillaan. Voidaan ehkä todeta, että värit aiheena ovat monitulkintainen ja haastava aihe summata mitenkään lyhyesti tai oikein. 🙂