yhteistyö Archives | Sivu 16 22:stä

Pieni pako vauva-arjesta + Arvonta

10/05/2019

Kaupallinen yhteistyö, Viaplay

Viime perjantai oli vaikea päivä. Yleisesti ottaen olen jaksanut hyvin yhdistelmää, joka sisältää oman väsymyksen lisäksi vauvan kiukuttelun ja kodinhoidon. Perjantaina kuitenkin istuessani olohuoneen lattialla tekemässä kaikkeni vauvan viihdyttämiseksi, minuun iski tunne, etten vain enää jaksa. Onneksi avomiehen kotiintuloon oli enää vai hetki, ja miehen päästyä juuri ja juuri eteisen kynnyksen yli sopersin itku kurkussa: ”Tänään oli tosi huono päivä. Nyt tuntuu siltä, että pää ei kestä”.

Sinnittelin vielä olohuoneessa vartin verran – eli juuri sen ajan, joka kului pakastepizzan valmistumiseen. Nappasin kainalooni läppärin ja kuulokkeet, ja sulkeuduin illalliseni kanssa lastenhuoneeseen suljetun oven taakse. Tein oloni mukavaksi keinutuolissa, napsautin Viaplaysta leffan pyörimään ja laitoin kuulokkeet korville. Perheen pakeneminen leffan pariin oli päivän paras päätös, sillä iltatoimien alkaessa oloni ja jaksamiseni oli huomattavasti paremmalla tolalla.

Tuore äiti saa kuulla palopuheen oman ajan tärkeydestä monesta suunnasta. Itse olen kuullut sen ainakin neuvolatädin, äitini, siskoni, anoppini ja ystäväni suusta. Omaa aikaa on kuitenkin lähes mahdotonta aikatauluttaa, sillä koskaan ei tiedä milloin koittaa se hetki, kun kamelin selkä on vaarassa taipua liikaa. Viikottainen me-time agilitytreenien parissa tekee hyvää sielulle, mutta ei pelasta niinä hetkinä, kun yllättäen seinät meinaavat huonon päivän seurauksena kaatua päälle. Onneksi silloin voin sulkea oven edes hetkeksi, ja keskittyä nauttimaan vain omasta seurastani elokuvan ajan. Ihan yksin en tietenkään saa olla, sillä oranssi varjoni seuraa minua edelleen kaikkialle.

Tulevana sunnuntaina saan kunnian viettää ensimmäistä äitienpäivääni äitinä, ja isän välityksellä J onkin yrittänyt udella, millaisen lahjan mahtaisin toivoa kannettavan sänkyyn aamukahvin kera. Valitettavasti pikkuisemme ei vielä taida ymmärtää toivomani lahjan päälle, sillä oma aika on juurikin sitä, mitä tällä hetkellä eniten kaipaan. Valmiiksi pöytään kannettu ruoka, jonka saan syödä lämpimänä ja kahta kättä käyttäen tulee heti toisena. Imetys sitoo minua vauvaan vielä hetken, joten viikon kestävää all inclusive -lomaa ei paketista varmaankaan vielä paljastu – lahjakortti leffojen ja sarjojen maailmaan sen sijaan saattaisikin olla hyvin todennäköinen ja onnistunut lahjaidea. Viaplayn lahjakortteja voi kätevästi ostaa vaikka kauppareissun yhteydessä K-kaupoista tai R-kioskeilta. Lahjakortteja löytyy kahdenlaisia: 2kk leffa ja sarjat -paketti sekä 1kk Viaplay urheilu-paketti.

Viaplay on ollut meillä käytössä jo hetken aikaa, ja sarjasuosikkejani siellä on muun muassa The Blacklist ja Walking Dead, joista kummastakin on nyt tuoretta materiaalia saatavilla palvelun kautta. Superkoukuttava The Blacklist päivittyy jenkkitahtiin 6. tuotantokauden jaksoilla, ja eläviä kuolleita pääsee tykittämään vaikka koko 8. kauden jaksot kerralla.

Suosikkisarjojeni lisäksi aion viettää omaa aikaa ja paeta vauva-arkea hetkellisesti esimerkiksi näiden leffojen avulla:

Aivot nollaava ja satavarman korvamadon sisältävä Hotel Transylvania 3.
Lady Gagan tähdittämä A Star is Born (vuokrattavissa ja ostettavissa Viaplayn kautta), jota en itsekään ole vielä nähnyt, mutta jonka näkemistä odotan kovasti. Leffan radiossa soiva biisi on ainakin hyvä!
Herkkä ja kaunis tarina Call Me By Your Name, joka vie katsojan ikimuistoiseen kesään aprikoosipuiden katveeseen.
Historialliset pukudraamat romantiikalla höystettynä toimivat aina, ja silloin valintani on esimerkiksi The Young Viktoria.
Historiallista otetta tarjoilee vahvojen naisroolien kera myös Hidden Figures, josta pidin enemmän kuin osasin etukäteen kuvitella.
Jos olo on jo valmiiksi itkuinen, laitan pyörimään P.S. I Love You -elokuvan. Sen parissa kuluu aina nenäliina jos toinenkin.

Viaplaysta löytyy sarjojen, leffojen ja urheilun lisäksi myös Viaplay TV, jolla saat viiden euron lisämaksulla näkyviin 18 eri TV-kanavaan lastenohjelmista uutisiin.

Yhteistyössä Viaplayn kanssa saan arpoa kaksi kuukautta ilmaista Leffa ja sarjat -paketin katseluaikaa yhdelle onnekkaalle. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla, kuinka sinä otat arjessa omaa aikaa. Arvontaan voi osallistua 17.5. asti, tarkemmat säännöt löydät täältä.

Taas aikaa kirjoille + Koodi BookBeatin ilmaiseen kokeiluun

07/04/2019

Kaupallinen yhteistyö, BookBeat

Olen aina rakastanut tarinoita. Ehkäpä juuri siitä syystä aloitin aikoinaan kirjoittamisen, jotta pääsisin kokeilemaan uraa oman elämäni satutätinä. Jo ala-asteelta asti olen viihtynyt nenä kiinni kirjassa, ja jopa kirjan kirjoittaminen on joskus käväissyt to do -listallani.

Suosikkikirjojani ovat aina olleet dekkarit. Ennätykseni on kolmentoista romaanin ahmiminen parin kuukauden aikana. Noista ajoista on kuitenkin tultu kauas, sillä puhelimessani odottaa lukemistaan edelleen jouluna aloitettu e-kirja. Kun oma vapaa-aika on muuttunut rajoitetuksi, huomaan käyttäväni sen nyt ennemmin siivoamisen ohella Instagramin selailuun ja blogin päivittämiseen. Kirjoille ja lukemiselle ei vain ole aikaa tai energiaa.

Lukeminen on minulle tärkeää monelta kantilta, ja lukemattomuuteni välillä hieman harmittaakin. Kirjoittajana minulle on tärkeää lukea, ja niin pitää osittain yllä kerronnan taitoa. Jännittävän dekkarin lukeminen on loistava tapa unohtaa hetkeksi kodinhoitohuoneen kasvava likapyykkivuori, ja samalla saan mielihyvää siitä, että voin sanoa lukemisen kuuluvan harrastuksiini. Tietenkään siinä yhteydessä en koskaan kerro asiakirjallisuuden sijaan lukevani pelkkää hömppää.

Rajallisesta ajastani ja jaksamisestani huolimatta haluaisin silti nauttia siitä arkiaivot nollaavasta tunteesta, joka syntyy uppoutuessa hyvään kirjaan. Siksi lähdin mielelläni yhteistyöhön BookBeatin kanssa, jossa pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan äänikirjojen maailmaa. Lapsi vaunuihin, koiralle valjaat päälle, äänikirja pyörimään ja ulos lenkille – vauvan päiväunet, koiran lenkitys ja lukeminen kätevästi samassa paketissa! Miksi en aiemmin tajunnut testata tätä?

Piuhat korvissa tulee lenkkeiltyä tunti aivan huomaamatta. Kotona vauvan jatkaessa unia keitän kahvit, ja lösähdän hetkeksi sohvalle jatkamaan kuuntelua (tosin ilman kuulokkeita).

Kuten aikoinaan e-kirjojen kohdalla, ajattelin ennen kokeilua, etten pitäisi äänikirjoista. Perinteisillä kirjoilla on edelleen paikka sydämessäni, mutta tietyissä tilanteissa puhelimessa kätevästi mukana kulkeva kirja voittaa 6–0. Minulla kesti muutama minuutti päästä mukaan äänikirjan kuunteluun, mutta nyt kun takana on jo useita lenkkejä ja kahvitteluja, en koe kuuntelua yhtään sen vaikeammaksi. Itse asiassa väsyneenä kuuntelu on huomattavasti helpompaa kuin lukeminen.

Aivan ensimmäiseksi kuunteluun pääsi koukuttava ennakkokuuntelupätkä Camilla Läckbergin Kultahäkki-dekkarista, joka julkaistaan maailmanlaajuisesti 11.4. 25 minuutin ennakko kuulosti niin lupaavalta, että tämä kirja menee kuuntelulistalleni heti sen ilmestyttyä ensi viikolla! Toisin kuin se joulukuusta asti roikkunut e-kirja, tämä ei taatusti jää pölyttymään virtuaaliselle kirjahyllylleni.

Ruotsalainen Camilla Läckberg on yksi maailman menestyneimpiä kirjailijoita, joka nousi maailmankartalle 2011–2013 ilmestyneellä Fjällbacka-sarjallaan (sarjan avausteos Merenneito on muuten Euroopan kuudenneksi myydyin kirja). Läckbergin teoksia on käännetty jo 43 kielelle yli 60 maassa.

Kultahäkki on kaksiosaisen sarjan avaava psykologinen trilleri, ja takakantta lainatakseni Camilla Läckbergin uutuus on ”vastustamattoman koukuttava jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa sen syvimpään pohjaan. Se näyttää, mitä tapahtuu siinä pisteessä, jossa ei enää voi antaa anteeksi.”

Kirjan päähenkilö on nainen nimeltä Faye, joka on ulkopuolisten silmissä saanut täydellisen elämän: ihanan ja varakkaan aviomiehen, suloinen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa Fayen elämä on kuitenkin kaikkea muuta. Ja todella mielenkiintoiseksi juoni muuttuu tietenkin siinä kohtaa, kun murha astuu mukaan kuvioihin.

Onneksi poika ei vielä ymmärrä puhetta, joten voin hyvillä mielin pistää Kultahäkin koko päiväksi pyörimään kaiuttimesta heti 11.4.!

Jos BookBeat ei vielä ole tuttu, niin koodilla ”kultahakki” saat äänikirjapalvelun kuukaudeksi kokeiluun maksutta. Koodi on voimassa 5.5.2019 asti uusille asiakkaille. BookBeatin ilmaisen kokeilun pääset aktivoimaan tästä. Dekkariaddikteja suosittelen aloittamaan kokeilun juurikin tuolla Camilla Läckbergin uutuudella, ette taatusti pety 👌

Koko perheen ensimmäinen miniloma

02/04/2019

Kaupallinen yhteistyö, Hotel Rantapuisto

”Kiinnostaisiko 60-luvun arkkitehtuuri ja hotellilakanat?”

Ehdotuksen kilahtaessa sähköpostiini olin ollut äitiyslomalla jo lähes 100 päivää, siis 100 päivää käytännössä katsoen pelkästään kotona, joten tilaisuus uusien maisemien katseluun ja ensimmäiseen pieneen perhelomaan todellakin kiinnosti.

Olen aina rakastanut 60–70-luvun arkkitehtuuria, ja haaveilen asuvani kodissa, joka ilmentäisi moderniin tyyliin aikakauden arkkitehtonisia helmiä: Koko seinän kokoiset ikkunat (merimaisemalla, totta kai), uniikit puukatot ja oleskelutilat, jotka olisivat täynnä kauniita yksityiskohtia kuten valaisimia ja upotettuja kirjahyllyjä. Valitettavasti kotimme on kuitenkin edelleen rakennettu 90-luvulla, joten mainitsemiani helmiä täältä saa etsiä aika monen kalastajan voimin. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä unelmien kotia etsiessä voi sentään yhden yön ajan leikkiä asuvansa sellaisessa.

Hotel Rantapuisto sijaitsee meren rannalla Helsingin Vuosaaressa, jonne se rakennettiin vuonna 1963 Pohjoismaiden Yhdyspankin koulutuskeskukseksi. Päärakennuksen lisäsiipineen ja yhdyskäytävineen suunnitteli arkkitehtipariskunta Ragnar ja Martta Ypyä, jotka hakivat inspiraatiota rakennukseen Alvar Aallon arkkitehtuurista ja tanskalaisesta modernin taiteen Louisia-museosta.

Koulutuskeskuksen paviljonkimainen pohjakaava ja lasiset yhdyskäytävät yhdistävät ympäröivän luonnon ja sisätilat yhdeksi kokonaisuudeksi. Suurista ikkunoista luonto tulee sisään väkisinkin, ja ulkoapäin katsottuna massiivisen kokoinen rakennus sulautuu ympäröivään maisemaan.

Rakennuksessa aloitettiin hotellitoiminta 2000-luvulla. Hotellista löytyy 74 huonetta, joista meille oli varattu käyttöömme Superior-huone merinäköalalla. Huoneeseen kuului kaksi 100 cm:n levyistä Unikulman sänkyä, ja poikaa varten saimme hotellilta lainaan matkasängyn. Huoneen hintaan olisi kuulunut myös saunomismahdollisuus, mutta se jäi meiltä osittain vauvan vuoksi käyttämättä. Saunan ja kunnollisten sänkyjen lisäksi huoneesta löytyi kaikki tarvittava yhden yön vierailua varten – mukaan lukien kosteusvoide, joka tulikin tarpeeseen unohdettuani lapsiperheen tyypillisen katastrofilähdön seurauksena pakata omani.

Tervehdyksenä huoneessa meitä odotti rasiallinen käsintehtyjä marmeladeja sekä kaksi mehushottia tasapainoittamaan sokeriöveriä. Imetyksen ja väsymyksen aiheuttamissa sokerihimoissani nautiskelin lähes koko rasian kerralla, ja avomiehen pitikin vähän toppuutella, etten pilaisia ruokahaluani ennen illalliselle menoa (ihan kuin se olisi muka mahdollista).

Koska itsehillintäni makean suhteen on taaperon tasolla, päätimme sijaistoimintana nauttia lasilliset hotellin loungessa ravintolan aukeamista odotellessa. Loungen sisustus on tekstiilejä lukuun ottamatta hyvin aikakaudelle uskollista, ja kyllähän Napue GT maistui siellä aika hyvälle.

Illallisen söimme hotellin ravintola Rantapuistossa. Yhdessäolomme aikana minun ja avomiehen maku on hioutunut niin yksiin, että a la carte -listalta päädyimme oitis samoihin annoksiin. Tutkivan journalismin nimissä päädyimme kuitenkin tilaamaan eri annokset. Minä valitsin alkuruuaksi riimihärkää ja piparjuurta, pääruuaksi karitsanpaahtopaistia ja jälkiruuaksi suklaata kolmella tavalla. Avomiehen eteen kannettiin vastaavasti Toast Skagen, härän ulkofileettä sekä juustoja.

Aamulla huoneen hintaan sisältyvä aamiainen tarjoiltiin samassa tilassa, ja eräänkin suuren hotelliketjun aamiaiseen verrattuna Rantapuiston aamiainen voitti kyllä mennen tullen. Valikoima oli runsas, tuore ja erityisesti munakas ja pekoni maistuivat hyviltä, vaikka yleensä juuri ne tuntuvat olevan hotelliaamiaisen kompastuskivi.

Yleensä teen sen klassisen virheen, että syön hotelliaamiaisella itseni aivan liian täyteen. Nyt buffassa piti kuitenkin olla tarkkana, jotta tilaa jäi vielä Rantapuiston sunnuntaibrunssille. Lähes jokainen pöytä oli brunssille varattu, enkä kyllä yhtään ihmettele miksi. Tarjolla oli niin paljon vaihtoehtoja, etten hyvästä yrityksestä huolimatta jaksanut maistaa jokaista (koko menu löytyy täältä). Erityismaininnan ansaitsee kuitenkin vohvelibaari – koska hei, vohvelibaari.

Totesin muuten juuri itselleni, ettei minun heti kannata harkita ruokakriitikon uraa. Vakavasti otettava kriitikko olisi nostanut vohvelibaarin(!) sijasta esille ehkä esimerkiksi punajuurihummuksen tai Peltolan supermaukkaan Blue sinihomejuuston…

24 tunnin irtiotto arjesta teki kyllä hyvää. Vaikka vauva-arki on koko ajan mennyt ”ihan kivasti”, oli tämä juuri sitä mitä me avomiehen kanssa tarvitsimme. Miniloman jälkeen tosin kotiin palaaminen kieltämättä harmitti, sillä ruoka piti taas kokata itse, eivätkä hieman käyneelle maidolle tuoksahtavat petivaatteet sittenkään voittaneet niitä hotellin lakanoita.