Kaupallinen yhteistyö, Maldon ja Tabasco

Tähtihetkeni oman elämäni masterchefinä ovat hieman kärsineet tässä viime aikoina, koska aikaa ja energiaa uusien ruokien kokkailuun ei juurikaan ole ollut. Älkääkä antako nyt niiden kakkujen hämätä, sillä leipominen on ollut viikonloppuisin sitä kuuluisaa omaa aikaani – ”oikean ruuan” syönti on arkisin pyörinyt lähinnä pakastepizzan ja uunifetapastan ympärillä.

Maldon ja Tabascon kutsumana pääsin ottamaan osaa Gohan Wine Barissa järjestettyyn kokkauskurssiin, eikä varmaan tarvitse erikseen mainita, kuinka innoissani olin mahdollisuudesta päästä ammattilaisen oppiin ammentamaan lisää inspiraatiota ruuanlaittoon. Rento kokkauskurssi pidettiin kymmenen vaikuttajan voimin, ja meistä jokainen pääsi vuorollaan keittiöön Marcos Goisin oppiin valmistamaan yhden osan nauttimaamme ateriaan. Ruokien lisäksi pääsimme tutustumaan myös muutamien drinkkien reseptiikkaan Juri Kautton toimiessa kartturina.

Menu oli suunniteltu illan isäntiä silmällä pitäen. Tabascoa löytyi perinteisesti tartarista ja myös hieman yllättäen jälkiruuan ”raparperifroyosta” eli vuohenmaitojugurttijäätelöstä. Kylmän jäätelön ja tulisen Tabasco Habanero -kastikkeen yhdistelmä oli muuten ihan mieletön! Maldonin suolalla maustettiin ja viimeistiin luonnollisesti jokainen pöytään kannettu annos.

Tiesitkö muuten, että Maldon ja Tabasco ovat kumpikin jo aika kunnioitettavaan ikään ehtineitä brändejä? Maldonin pyramidinmallisia suolakristalleja on saanut vuodesta 1882, ja Tabascolla taasen ruokaa on pystynyt maustamaan jo vuodesta 1868.

Kuuluin pääruokaryhmään, ja minun vastuulleni jäi jalotofulla täytetyt tortellinit. Pastataikinan käsittely sujui hyvin, mutta itse tortellinien taittelu ei sujunut ihan niin ammattimaisesti – syytän siitä vähän liian pitkiä kynsiäni. Tortellinit keitettiin pecorinolla maustetussa vedessä (5 dl vettä, 250 g pecorino-juustoa ja 1 tl suolaa, juusto siivilöidään pois ennen pastan lisäämistä), ja keitinvedestä pasta imi ihanasti suolaista makua.

Juuri ennen tarjoilua grillasin makrillivartaat japanilaisella hiiligrillillä. Makrilli ei ollut minulle ennestään tuttu kala, mutta aloittelijan tuurilla sain kypsyyden aika hyvin kohdilleen.

Rauhallisella sisäpihalla olisi voinut istua vaikka kuinka kauan, mutta illan viiletessä siirryimme odottamaan jälkiruokaa sisätiloihin. Vaikka sieluni olisi kaivannut vielä yhtä tai kahtakin lasia viiniä, päätin iltani aika pikaisesti jälkiruuan jälkeen. Kotona ensimmäinen yöherätys olikin jo yhden aikaan, joten päätös osoittautui viisaaksi.

Kotiin viemisiksi sain kassillisen Maldonin suolaa ja Tabascon maustekastikkeita. Chilikastikkeita katsellessa onni kiilui avomiehen silmissä, sillä monta kertaa hän on kaupassa katsellut erilaisia Tabascoja, mutta pihinä jättänyt ne ostamatta. On muuten hassua, miten mies voi ostaa yli 200 euron pikkutakin sen enempää miettimättä, mutta muutaman euron arvoinen maustekastike jää hyllyyn. Onneksi tuli nyt korjattua tilanne kertaheitolla, kiitos siis Tabasco ja Maldon.

Vaikka aikaa ilta ei tuonutkaan lisää arkeeni, sain taas uutta energiaa ja inspiraatiota keittiössä häärimiseen. Yli puoli vuotta kaapissa seissyt pastakonekin alkoi jälleen huutelemaan nimeäni, ja täytyykin pian ottaa uusintaottelu tortellinien kanssa.