Sisustusharrastus elää ja kehittyy kuin mikä tahansa muukin taito, ja omalla kohdallani se näkyy parhaiten mielen muuttumisena. Se mikä vielä muutama vuosi sitten näytti kivalta, ei enää miellytäkään silmää samalla tavalla.
Olen aina pitänyt sisustamisesta, mutta tämänhetkisen tyylini koen löytäneeni vasta 2015, jolloin aloin sisustaa tätä kotia. Tuolloin unelmieni valaisin ruokapöydän päälle oli Lokki. Pari vuotta Lokin ostamisen jälkeen huomasin, ettei se enää istunutkaan muuhun kotiimme, eikä se tyylillisesti enää vastannut sitä, mitä valaisimelta halusin.
Uutta valaisinta pöydän päälle etsin pitkään. Olen aina kokenut valaisimet kaikista hankalimmaksi hankinnaksi, enkä suoraan sanottuna ollut varma mitä edes etsin. Tai kun viimein löysin jotain, ei budjetti venynyt vastaamaan nelinumeroiseen hintalappuun. Etsintöjä vaikeutti myös se, että valaisimen tuli toimia tarpeeksi tehokkaana yleisvalona. Lisäksi huonekorkeutemme toi oman lisämausteensa soppaan, sillä pieni yksittäinen valaisin ei tilassa mielestäni toimi.
Hiljattain ruotsalaisen Pholc-merkin valaisimia alkoi tupsahdella näköpiiri niin Instassa kuin lehtienkin sivuilla, ja bongatessani mustan Mobil 100 -valaisimen, olin myyty. Tässä oli se, mitä olin etsinyt! Ja löytäessäni valaisiminen vielä tarjoushintaan, ei ostopäätöstä tarvinnut kauaa miettiä.
Monika Mulderin suunnittelema (saman naisen käsialaa on muuten myös Ikean legendaarinen STOCKHOLM-kulho) Mobil 100 -valaisin toimii tehokkaana yleisvalona. Se valaisee tilan laajasti, eikä se synnytä lainkaan varjokohtia ympärilleen – valaisin on jopa niin tehokas, että aloin harkita himmentimen asentamista tunnelmallisia iltoja silmällä pitäen. Valkoisten opaalilasikupujen läpi valo suodattuu kuitenkin miellyttävän pehmeästi.
Mobil-sarjan valaisimet on suunniteltu newyorkilaiseen loftiin, ja inspiraationsa ne ovat saaneetkin kaupungin rakennuksille tyypillisistä mustista metalliparvekkeista sekä Brooklynin sillan katuvaloista. Mielestäni modernissa, ja ah, nyt niin trendikkään pyöreässä muotokielessä on kuitenkin jotain todella retroa, jonka ansiosta se sopiikin meille niin kauniisti.
Kuvatessani huomasin linssin vääristävän valaisimen korkeutta jonkin verran. Todellisuudessa valaisin on asennettu vajaan metrin korkeuteen ruokapöydän pinnasta, mutta kuvissa valaisin näyttää leijailevan aivan liian korkealla. Kuvien takia en kuitenkaan käynyt lainaamassa naapurin tikkaita, jotta olisin saanut laskettua valaisimen tarpeeksi alas. 😉
