• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

Kesäisen raikas mustikkakakku

02/06/2019

Pinossa_MUSTIKKAKAKKUIMG_0002_

Tänä viikonloppuna en saanut kohottaa maljaa valmistuvalle, joten pelastimme avomiehen kanssa tilanteen skoolaamalla eilen terassilla ihan vain itsellemme. Koska kakkukin jäi saamatta, korjasin tilanteen testaamalla tätä raikasta mustikkakakkua.

Pinossa_MUSTIKKAKAKKUIMG_9989_

Kakkupohja on perinteinen voilla vahvistettu sokerikakkupohja, jonka maustoin sitruunalla ja timjamilla. Kakun täytteeksi tein helpon mustikkamoussen. Kakun kuorruttamista varten tein ensimmäistä kertaa marenkikreemiä, josta tulikin heti suosikkini. Kreemin oli kevyttä, helppo levittää ja siinä oli kaunis helmenhohtoinen kiilto. Kakun koristelin yksinkertaisesti mustikoilla ja varvuilla. Resepti on muunnelma aikaisemmin testaamistani resepteistä.

Pinossa_MUSTIKKAKAKKUIMG_0020_

Aloitin kakkujen leipomisen helmikuussa, jolloin testasin kakkua pojan ristiäisiä varten. Kovin montaa harjoituskierrosta ei siis ole takana, mutta oikeilla välineillä ja tekniikoilla näiden korkeiden moussetäytekakkujen teko on yllättävän helppoa. Jälleen kerran sanon näiden näyttävän tuhat kertaa vaikeammilta kuin mitä niiden valmistus oikeasti onkaan.

Leipominen on ihanan rentouttavaa omaa aikaa, ja olen ehkä hieman koukussa eri koristeluiden ja makujen testailuun. Mutta ongelma tässä harrastuksessa on se, että kukaan lähipiiristämme ei ole varsinaisesti kakkumonsteri, joten yhden pienen kakun tuhoamista varten pitää kutsua kahville kaikki isovanhemmat ja ehkä vähän kavereitakin – vaikka eihän sitä kahvittelua voi varsinaisesti ongelmaksi kutsua.

Pinossa_MUSTIKKAKAKKUIMG_0016_

Mustikkatäytekakku (15 cm:n vuoka, noin 10 hengelle)

 

Pohja (lasitekniikalla)

  • 3 munaa
  • n. 2,5 dl sokeria
  • n. 2 dl vehnäjauhoja
  • n. 0,5 dl perunajauhoja
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • ripaus vaniljapulveria tai -aromia
  • 1 rkl sitruunankuoriraastetta
  • 0,5 rkl timjamin lehtiä
  • 50 g sulatettua voita

Laita uuni lämpiämään 170 asteeseen, voitele ja jauhoita kakkuvuoka ja raasta sitruunankuori sekä nypi timjamin lehdet. Riko munat lasiin, ja mittaa toiseen samanlaiseen lasiin yhtä paljon sokeria. Kaada sokeri kulhoon, johon teet taikinan. Mittaa tyhjään lasiin munien verran vehnäjauhoja ja perunajauhoja niin, että perunajauhoja on 25–50 %. Mittaa jauholasiin vielä leivinjauhe.

Kaada munat sokerin sekaan ja vatkaa seos paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Vaahto on sopivan jämäkkää, kun sen pintaan piirretty kuvio säilyy hetken näkyvissä. Yhdistä vaahtoon varovaisesti käännelleen siivilöidyt jauhot. Kääntele lopuksi sekaan jäähtynyt voisula ja mausteet. Kaada kakkutaikina vuokaan, ja tiputa se noin 10 cm:n korkeudelta työtasolle pari kertaa. Näin suuret ilmakuplat puhkeavat, ja kakku säilyttää muotonsa paiston jälkeen. Paista kakkua uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Anna kakun paistua vähintään 20 minuuttia ennen luukun avaamista. Kokeile kypsyys hammastikulla.

Kumoa kakku pian uunista ottamisen jälkeen jäähdytysritilän päälle ja anna jäähtyä ennen leikkaamista. Itse laitan pohjan noin tunniksi pakastimeen, jolloin se on helpompi leikata kolmeen osaan (pohjan voi siis leipoa jo ennakkoon ja pakastaa hyvin kelmutettuna).

Mustikkamousse

  • 3 dl vispikermaa
  • 150 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 0,5 dl sokeria
  • ripaus vaniljapulveria tai -aromia
  • n. 4 dl pakastemustikoita (tai mitä tahansa marjoja)
  • 4 liivatelehteä

Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen ja soseuta kohmeiset/sulaneet marjat. Yhdistä tuorejuusto, sokeri ja vaniljapulveri, ja vatkaa seosta kunnes sokeri on liuennut. Lisää marjasose juustoseokseen koko ajan vatkaten. Liuota liivatelehdet tilkkaan kiehuvaa vettä, ja kaada se ohuena nauhana juusto-marjaseokseen koko ajan vatkaten. Yhdistä juusto-marjaseos ja kerma, ja jaa seos kahteen osaan.

Kakun kokoaminen

Täytä kakku leivinpaperilla vuorattuun paistovuokaan. Laita alimmaiseksi se pala, josta tulee kakun kansi. Kostuta esimerkiksi vaniljasokerilla maustetulla maidolla tai sitruuna-sokerivedellä. Varo kostuttamasta pohjaa liikaa, koska muuten kakku saattaa romahtaa leikatessa. Itse olen käyttänyt noin 0,5 dl kostuketta koko pohjaan. Laita kostutetun pohjan päälle puolet marjamoussesta, ja laita sen päälle toinen pohjakerros. Kostuta pohja, ja lado sen päälle loput moussesta. Laita moussen päälle kolmas pohjakerros, ja kostuttamisen jälkeen suojaa pohja hyvin kelmulla. Anna kakun tekeytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai seuraavaan päivään.

Marenkikreemi

  • 2 valkuaista
  • 1,5 dl sokeria
  • 0,3 dl vettä
  • 180 g pehmeää voita
  • (aromia, esim. vanilja)
  • (pastaväriä värjäykseen. Valkoista kreemiä saat laittamalla sekaan tipan violettia väriä)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi puhtaassa ja kuivassa kulhossa. Yhdistä pienessä kattilassa sokeri ja vesi. Kuumenna seos 121 asteiseksi (huom. Älä sekoita seosta!), ja kun sokeriliemi on tarpeeksi kuumaa, kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahdon joukkoon koko ajan vatkaten. Vatkaa marenkia niin kauan, kunnes seos on kädenlämpöistä, siinä menee noin 10 minuuttia.
Kun seos on viilentynyt, lisää joukkoon voi pieninä nokareina ja jatka vatkaamista hetki (kreemi saattaa muuttua omituisen näköiseksi, mutta vatkaamalla rakenteen pitäisi muuttua oikeanlaiseksi). Valmis kreemi on kuohkeaa ja kevyttä, eikä se maistu voille. Lisää lopuksi halutessasi väri- ja aromiaine.

Kakun kuorruttaminen ja koristelu

Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Levitä kakun pinnalle kerros kreemiä esimerkiksi palettiveitsen ja kakkuraapan avulla. Tee ensin ohut niin sanottu ”murukerros” ja laita kakku hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Jos haluat peittää kakun kreemillä kokonaan, kreemiä voi levittää kolme kerrosta. Jos haluat kakun täytteen kuultavan hieman läpi, levitä kreemiä kaksi kerrosta. Kakkua voi hyvin jäähdyttää jääkaapissa kuorruttamisen välissä, jos kreemin levitys tuntuu vaikealta.

Koristele kakku lopuksi tuoreilla mustikoilla, mustikanvarvuilla ja timjamilla.

Filed in: kasvisruoka, leivonta, reseptit, ruoka • by Essi • Leave a Comment

Tavoitteena jäljetön tulevaisuus

30/05/2019

Kaupallinen yhteistyö, Juustoportti ja vapaan lehmän maito

Pinossa_JuustoporttiIMG_9916_

Juodaanko teillä maitoa? Vuonna 2017 Suomessa kulutettiin noin 115 kiloa maitoa henkeä kohden – se on aika paljon. Varsinkin kun ajatellaan sitä, kuinka paljon lehmien kasvatus niin liha- kuin maitoteollisuuttakin varten vapauttaa kasvihuoneilmiötä lisääviä kaasuja.

Lopetin maidon juomisen lapsena heti, kun äitini siihen suostui. Teini-ikäisenä aloitin maidon käytön uudelleen kahvissa. Parin viime vuoden aikana tietoisuuteni ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt paljon, ja siksi päätinkin viime vuonna lopettaa maidon käytön kahvin seassa kokonaan. Kauramaitoon siirtymisen jälkeen olen kyllä kyläillessä käyttänyt lehmänmaitoa kahvini joukossa, mutta kotona ja kahviloissa pyrin aina suosimaan kasviperäistä vaihtoehtoa.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9957_

Täysin maidoton talous emme kuitenkaan ole, emmekä tule koskaan olemaan. Suhteeni juustoon, kermaan ja voihin on vain liian lämmin. Oma makuni ei vielä myöskään ole täysin tottunut kauratuotteiden makuun, joten myös muun muassa jugurtin syön edelleen lehmänmaitoon valmistettuna. Emme myöskään ole päättäneet vielä sitä, millaista maitoa J tulevaisuudessa juo juurikin siksi, etten vielä pelkälleen pidä kauramaidon mausta. Toisaalta J varmasti oppii mausta pitämään huomattavasti nopeammin kuin minä. Kuitenkin maitotuotteita ostaessani vastuullisuus on suuri kriteeri tuotteita valitessa.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9911_

Tutkitusti voidaan todeta, että ilmaston kannalta paras vaihtoehto on siirtyä täysin kasvisperäisiin maitotuotteisiin. Mutta Juustoportin toimitusjohtajaa Timo Keski-Karia löysästi lainatakseni; muutos lehmänmaidosta kauramaitoon tapahtuu hitaasti, eikä vastuullisilla yrityksillä ole aikaa jäädä odottelemaan kuluttajien käytöksen muuttumista. Paras tapa toimia onkin tarjota kuluttajille mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja tuttuja vaihtoehtoja niin, että niihin on helppo tarttua suurempaa muutosta odotellessa.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9908_

Toukokuusta lähtien Juustoportin vapaan lehmän maito on täysin hiilineutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että Juustoportti kompensoi kaikki maidon tuotannosta aiheuttavat kasvihuonepäästöt, ja näin ollen pienentää vapaan lehmän maidon hiilijalanjäljen nollaan. Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjälki on laskettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta aina lehmien rehusta valmiiseen tuotteeseen asti. Hiilijalanjäljen kompensointi mahdollistaa kuluttajalle ympäristöystävällisemmän valinnan, ja vaikka kulutustottumukset muuttuvatkin hitaasti, voi kuluttaja tehdä nyt astetta paremman valinnan maitohyllyllä – ja löytyyhän Juustoportilta myös kaurapohjaisia tuotteita tukemaan niitä valintoja.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9942_

Päästökompensointiin ohjattu raha käytetään tällä hetkellä kahteen projektiin Afrikassa. Etiopiassa aavikoituneita ja eroosiosta kärsiviä alueita metsitetään uudelleen luoden hiilinieluja hakatuille metsäalueille. Samalla paikalliselle väestölle opetetaan metsän ekologista hoitoa. Uudelleenistutus lisää luonnon biodiversiteettiä ja parantaa veden luonnollista kiertoa. Alueiden metsiköt on alun perin hakattu polttopuuksi tai laidunmaaksi, joten myös uusien energiamuotojen ja elinkeinojen tuominen alueen kotitalouksiin kuuluu projektiin.

Ugandassa Juustoportti on mukana hankkeessa, jossa kotitalouksille hankitaan puhtaampia talouskeittimiä. Metsien osuus Ugandan pinta-alasta vähenee vuosittain 2 %, ja yksi suurimmista syistä tähän on se, että 90 % kotitalouksista käyttää puuta ruuanlaiton energialähteenä. Uudet tehokkaammat keittimet auttavat säästämään energiaa jopa 50 %, joten tarve metsien hakkuulle pienenee. Lisäksi energiatehokkaammat keittimet vapauttavat aikaa esimerkiksi opiskeluun ja parantavat ilmanlaatua kodeissa.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9955_

Hiilineutraalius ei rajoitu pelkästään päästöjen kompensointiin, sillä päästöjä on pyritty minimoimaan jo jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Vertailun vuoksi: maailmalla maidon hiilijalanjälki on noin 2,5 kg co2-ekv ja vapaan lehmän maidolla 0,6–1,2 kg co2-ekv. Meijerin lämpöenergiasta 90 % on bioenergiaa, ja meijerin käyttämän sähkö on 100 %:sti tuuli-, vesi- tai aurinkotuottoista. Jopa ruokahävikkiä kuluttajapäässä on pyritty minimoimaan pitkällä säilyvyysajalla, joka vapaan lehmän maidolla on kolme viikkoa.

Pinossa_JuustoporttiIMG_9948_

Juustoportin vapaan lehmän maito on vastuullinen valinta, jossa yhdistyvät ilmastoneutraaliuden lisäksi eläinten hyvinvointi ja parempi tuottajahinta. Tämä tarkoittaa tietenkin myös korkeampaa kuluttajahintaa, mutta näillä tiedoilla ainakin itse olen valmis maksamaan maitolitrastani hiukkasen enemmän silloin kuin sitä ostan.

Jos aiheesta heräsi lisäkysymyksiä, niin suosittelen tutustumaan Juustoportin sivuihin täältä.

Filed in: mielipide, puheenaihe, ruoka, yhteistyö • by Essi • 2 Comments

Maailman parhaat mokkapalat

23/04/2019

Pinossa_mokkapalat_IMG_9511

Mokkapalat, tuo futismutsien (tai no, kaikkien mutsien) klassikkoleivonnainen, jonka läsnäolo myyjäisissä on yhtä pakollinen kuin Juhlamokka-kahvipaketin. Empiirisen tutkimukseni perusteella voin todeta, että 80 % ikäluokkani edustajista on kärsinyt jonkinasteisesta mokkapalatraumasta, jonka ovat aiheuttaneet kuivat, lässähtäneet ja kahville maistumattomat suklaaneliöt. Ei niin maistuva historia mokkapalojen kanssa onkin aiheuttanut sen, ettei niiden resepti taida kuulua ikätovereideni reseptikirjan kulutetuimpiin sivuihin.

Pinossa_mokkapalat_IMG_9477

Äitini ei koskaan ollut tyypillinen leipojaäiti, joten omalta osaltani olen säästynyt traumoilta. Niinpä pahaa-aavistamattomana lupauduin leipomaan mokkapaloja agilityseurani kisabuffaan vuosia sitten, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Välissä olen koittanut siirtyä muihin leivonnaisiin, mutta lopulta vastuu mokkapaloista tuntuu aina jäävän minulle. Ehkä siksi, että olen ainoa joka niitä suostuu leipomaan tai siksi, että reseptini on yksinkertaisesti aivan älyttömän hyvä.

Tämä resepti on kaloreita säästelemättä supermaukas, ja se sen sisältämä rasvamäärä auttaa pitämään mokkapalat mehukkaina myös seuraavaan päivään. Oikeastaan yön yli lepääminen tekee vain hyvää näille herkuille.

Pinossa_mokkapalat_IMG_9516

Perinteisestihän mokkapalat koristellaan värikkäillä nonparelleilla, mutta itse en ole koskaan pitänyt niistä – sehän on sama kuin ripottelisi vain värjättyä sokeria mokkapalojen pinnalle. Olen kokeillut monia tapoja koristella mokkapaloja, mutta suosikkini on sulatettu valkosuklaa.

Näihin mokkapaloihin kokeilin marmoroidun kuvion tekemistä valkosuklaan avulla. Kaadoin kuitenkin kuorrutteen hieman liian lämpimän pohjan päälle, joten ennen koristelun valmistumista se ehti imaista osan kuorrutteesta. Pinnan koristelu ei siis ole ihan täydellinen, mutta maku on sitäkin parempi!

Pinossa_mokkapalat_IMG_9503

Maailman parhaat mokkapalat (uunipellillinen)

Pohja

  • 5 munaa
  • 5 dl sokeria
  • 300 g sulatettua voita
  • 7 dl vehnäjauhoja
  • 4 kukkurallista ruokalusikallista kaakaojauhetta
  • 4 tl leivinjauhetta
  • 4 tl vaniljasokeria (tai 2 tl vaniljasokeria ja ripaus vaniljapulveria)
  • 3 dl maitoa

Kuorrutus

  • 150 g voita
  • 250 g tomusokeria
  • 4 kukkurallista ruokalusikallista kaakaojauhetta
  • 4 tl vaniljasokeria (tai 2 tl vaniljasokeria ja ripaus vaniljapulveria)
  • 5–8 rkl vahvaa kahvia (suosikkini on Paulig Café Parisien kahvia keitettynä 3 x puruilla)

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja peitä uunipelti leivinpaperilla. Sulata voi mikrossa ja keitä kahvi.

Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä pohjan kuiva-aineet keskenään, ja lisää ne siivilöiden muna-sokerivaahtoon vuorotellen maidon kanssa. Kääntele jauhot ja maito sekaan nuolijalla välttäen liiallista vatkaamista. Kääntele lopuksi sekaan hieman jäähtynyt voisula. Kaada taikina uunipellille ja paista uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Tarkkaille kypsymistä (!) ja tarkasta pohjan kypsyys esimerkiksi hammastikulla.

Pohjan kypsyessä tee kuorrutus. Sulata voi kattilassa, ota kattila pois liedeltä ja siivilöi joukkoon kuiva-aineet. Sekoita seos tasaiseksi. Seos leikkaa, mutta se muuttuu tasaiseksi, kun lisäät mukaan kahvin. Lisää kahvia vähitellen ruokalusikallinen kerrallaan, jottei kuorrutuksesta tule liian löysää. Jos seoksesta tulee liian löysää, voit lisätä joukkoon enemmän tomusokeria. Kaada kuorrute vielä hieman lämpimän pohjan päälle, jolloin sen levittäminen on helpompaa. Koristele haluamallasi tavalla.

Valkosuklaalla marmoroitu pinta on tehty siten, että levitin lusikalla sulaa valkosuklaata kuorrutteen päälle, jonka jälkeen sotkin sen pyörteiksi hammastikun avulla. Tässä kannattaa olla nopea, sillä kuorrutteen alkaessa kovettua pinnasta ei enää tule tasaista.

 

Seuraathan blogiani nyt myös Facebookissa?

Filed in: leivonta, reseptit, ruoka • by Essi • 6 Comments

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • …
  • 30
  • Next Page »

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin saan niin vintagesta kuin skandinaavisesta muotoilustakin. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogini kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • Tyttöjen reissu Barcelonaan
  • Uudet linssit vanhoihin kehyksiin helposti kotoa käsin
  • Minecraft-synttärit ja teemaan sopivat tarjottavat
  • Tilinpäätös 2024
  • Vuosi tässä kodissa ja onnistuneet sisustuspäätökset

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2025 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2025 · Pinossa ·