• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

Vinkit lapsiperheelle Turkuun

26/07/2020

*Majoituksesta saatu alennusta

pinossa_turunvinkit__MG_7102

Maanantaina hyppäsimme autoon ja suuntasimme muutamaksi päiväksi kesäiseen Turkuun. Olen harrastanut kotimaanmatkailua hävettävänkin vähän, mutta onneksi koronan takia staycation-lomailu on enemmän kuin vain suotavaa.

pinossa_turunvinkit__MG_7152

Tämä oli ensimmäinen pidempi reissumme J:n kanssa, ja etukäteen vähän jännitin joitakin juttuja. Yritimme parhaamme mukaan pitää rytmistä kiinni, eli syödä ja nukkua samoihin aikoihin kuin kotonakin, ja siinä onnistuimme yllättävän hyvin. J nukahti pienen kiukuttelun jälkeen matkarattaisiin ja nukkui hyvät päikkärit meidän kiertäessä museossa ja kasvitieteellisessä puutarhassa. Helpotusta lomailuun toi myös se, että J syö kiltisti kaiken, mitä hänelle tarjotaan. Pidin purkkiruokaa varmuuden vuoksi mukana, mutta lounaspaikoissa J sai syödä maksutta ja maistella noutopöydän antimia. Aamiaiseksi poika nautti vesimelonia, tomaattia, nakkeja ja croissantia – mitenköhän aamupuuro uppoaa enää kotona!

Kotimaahan tutustuminen on pienen lapsen kanssa houkuttelevan turvallinen ja helppo vaihtoehto.

Kotimaanmatkailu on toki vähän kalliimpaa verrattuna esimerkiksi viikkoon Espanjassa, meiltä kolmelta reissu tuli kustantamaan n. 1 000 euroa, mutta toisaalta kotimaahan tutustuminen on pienen lapsen kanssa houkuttelevan turvallinen ja helppo vaihtoehto.

pinossa_turunvinkit_parkhotel_MG_7116

Park Hotel Turku*

Park Hotel Turku sijaitsee lähellä rantaa aivan Puolalanpuiston kupeessa rauhallisella sijainnilla. Talo on vuonna 1902 telakanjohtajalle yksityiskäyttöön rakennettu jugendtalo. Rakennus oli yksityisomistuksessa vuoteen 1956 asti, jolloin Marttayhdistys osti talon. Vuonna 1982 rakennus vaihtoi jälleen omistajaa ja Park Hotel avattiin 1984.

Hotellissa on 20 uniikkia huonetta, jotka on sisustettu hyvin kodinomaisesti. Ensimmäisenä iltana sanoinkin Miksulle, että tuntuu, kuin olisin hotellin sijaan kaukaisella isotädillä yökylässä. Koko hotelli on sisustettu samaan kodikkaan maksimalistiseen tyyliin. Joidenkin kalusteiden olisin toivonut olevan enemmän 1900-luvun alku- kuin loppupuolelta, mutta kuten sanottu, tunnelma hotellissa oli lämmin ja palvelu erinomaista.

pinossa_turunvinkit_parkhotel_MG_7050 copy

Huoneen hintaan kuului ilmainen pysäköinti hotellin aidatulla pihalla. Myös aamiainen kuului huoneen hintaan. Aamiainen näytti ensisilmäyksellä pieneltä, mutta se olikin yllättävän kattava: 3–4 erilaista leipää, pari erilaista croissantia, kolmea juustoa ja leikettä, munakokkelia, pekonia, nakkeja ja lihapullia, keitettyjä munia, paistettuja sieniä, erilaisia hedelmiä ja hedelmäsalaattia, erilaisia jukurtteja, muroja, keksejä jne. Kaikkea oli esillä muutama kappale, ja niitä täydennettiin useasti.

Lämmin suositus persoonalliselle Park Hotellille, tänne voisin tulla uudestaan.

pinossa_turunvinkit_smor__MG_7284 copy

Ravintola Smör

Viimeisenä iltana olimme varanneet pöydän aikaiseen kattaukseen Smör-ravintolaan, jonka ruokalista on saanut inspiraatiota skandinaavisesta rehellisestä ruoasta ja sesongin raaka-aineista.

Illallisemme täällä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilimme ”vähän paremmin syömistä” J:n kanssa, ja sen sujuminen oli yksi niistä asioista, joita jännitin hiukan etukäteen. Kaksi tuntia kun on pitkä aika taaperolle istua paikallaan, enkä omalta osaltani halua häiritä henkilökunnan työtä ja muita asiakkaita kiukuttelevalla lapsella (vaikka aikaisessa kattauksessa on olemassa aina se riski, että mukana on lapsia). Ilta meni suhteellisen hyvin, enkä ainakaan huomannut paheksuvia katseita pöytämme suuntaan. Jälkiruoan kohdalla J:n hermo alkoi vähän pettää pitkän päivän päätteeksi, mutta onneksi on YouTube ja Baby Shark. 😀

Smörin henkilökunta huomioi J:n todella hyvin, vaikka tarjoilija ei selvästi ollutkaan mukavuusalueellaan pillimukin avaamisen suhteen. Söin Miksun kanssa viiden ruokalajin maistelumenun, ja J sai maksutta oman pienen lajitelman kasviksia ja maitoa. Oman ruokansa lisäksi J maisteli ahkerasti minun lautaselta, ja täytyy sanoa, että kampasimpukka, kuha ja naudan entrecôte upposi vähän liian hyvin.

pinossa_turunvinkit_goran__MG_7227 copy

Ravintola Göran

Göran sijaitsee merimuseon yhteydessä, ja söimme siellä keittolounaan museovierailumme aikana. Keittolounaaseen kuului salaattipöytä ja tuore focaccia. J sai maksutta maistella myös kotiruokalounaan puolelta, josta korealaisittain maustettu kana olikin herkkua. Hinta-laatusuhde oli kohdillaan, ja Göranissa kannattaakin piipahtaa vaikka edes lasillisella ulkoterassilla.

pinossa_turunvinkit_cafeqwensel_MG_7066 copy

Cafe Qwensel

Cafe Qwensel on aivan käsittämättömän hurmaava ja tunnelmallinen pikkukahvila, jonka jokainen pöytä oli koko ajan täynnä! Valikoima on pieni, mutta se ei haittaa. Kahvi maksoi 3 euroa, ja se tarjoiltiin omassa pienessä pannussa, josta riitti myös pari santsikuppia. Suolainen piirakka maksoi 5,5 euroa, joka makunsa ja kokonsa puolesta oli hintansa väärti. Kahvila sijaitsee aivan joen varrella, ja Aurajokeen tottumattomana tuntuu hassulta, että tämänkaltainen miljöö löytyy sellaiselta paikalta.

pinossa_turunvinkit_tuomiokirkonterassi__MG_7194 copy

Tuomiokirkon terassi

Jos en ihan väärin ymmärtänyt, Tuomionkirkon edustalla oleva ravintolakompleksi on ensimmäistä kesää pystyssä oleva pop-up, jonka järjestää Turku Food & Wine. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy, lasipantti oli 2,5 € (oluelle ja viinille). Alue rajautuu Tuomikirkon edustalle ja sen vieressä olevaan puistoon, jonne kumpaankin oli tuotu tuoleja ja pöytiä. Lämpimänä kesäiltana paikka on varmasti täynnä!

Olisin halunnut mennä illalliselle kasvisravintola Kuoreen, mutta en onnistunut saamaa sinne enää pöytää. Onneksi Kuori oli yksi Tuomiokirkon terassin ravintoloista, joten pääsimme maistamaan heidän ruokaansa siellä. Söimme Kuori burgerin (12 €), Asian burgerin (12 €) ja tuunatut ranut (10 €). Hintataso oli korkeahko, mutta maku ja tunnelma olivat kohdallaan. Lasillinen rieslingiä maksoi 7 €.

Vesibussi- eli föliajelu

Vesibussi kuuluu osaksi julkista liikennettä, eli lippu maksaa 3 euroa ja on voimassa kaksi tuntia (vaunujen kanssa saa matkustaa maksutta). Me käytimme vesibussia mennessämme Ruissaloon (lähtö Martinsillalta), mutta pienet matkaseuralaiset nauttivat varmasti myös pelkästä ajelusta. Kummassakin vesibussissa on kahvila, mutta M/S Jaarlilta sai myös jäätelöä ja laivalla paistettuja vohveleita (niitä emme tosin maistaneet).

pinossa_turunvinkit_villapromenade__MG_7182 copy

Villa Promenade

Tiistaina vietimme päivän Ruissalossa, ja siellä J:n lounaan aikaan pysähdyimme Villa Promenadessa kahvilla. Miksu söi karamellijuustokakkua ja minä tuoreen munkin. Kahvilan tarjonta oli ihan perustasolla, mutta suosittelun arvoisen tästä tekee jälleen kerran upea miljöö. Rakennus on rakennettu 1864, ja jo silloin se toimi ravintolakäytössä. Kaunis keltainen rakennus sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Kansanpuiston vesibussipysäkiltä. Lähellä on myös hiekkaranta ja tietenkin itse puisto.

Seikkailupuisto

Kupittaalla parin kilometrin päässä keskustasta sijaitsee Turun kaupungin ylläpitämä ilmainen seikkailupuisto Seikkis. Puisto on aivan ihana, ja sieltä löytyi vaikka ja mitä! J oli ehkä hiukan liian pieni puistoon, tai ainakin häntä sai olla silmä kovana vahtimassa (eli kiipeämässä itse perässä) koko ajan. Puistossa oli meidän lisäksemme paljon lapsiperheitä, joista osa oli selvästi viettänyt siellä jo pidemmän aikaa. Aurinkoisella säällä piknik siellä onkin hyvä idea. Kesällä puistossa on myös ohjelmaa ja erilaisia työpajoja lapsille.

pinossa_turunvinkit_goran__MG_7229 copy

Forum Marinum

Ehdoton suositus Turun merenkulkumuseolle! Todella mielenkiintoisesti rakennettu toiminnallinen näyttelykokonaisuus, joka oli täynnä mielenkiintoisia esineitä. Lapset oli myös huomioitu kivasti, ja J viihtyi täällä hyvin. Lasten oma Myrskyn Tyrskyn -osuus oli myös todella kiva! Itse rakennus on myös hieno.

Apteekkimuseo

Apteekkimuseo sijaitsee aivan rannassa keskeisellä sijainnilla. Rakennus on 1700-luvulta ja Turun vanhin puurakennus. Rakennuksen apteekkisisustus on Suomen vanhin (1800-luvulta). Museokierros esittelee ensin herrasväen asumista, jonka jälkeen päästään kurkistamaan, kuinka ihmisiä lääkittiin 200 vuotta sitten. Taaperon kanssa museo oli haastava, sillä J:n keskittyminen ei helteisenä päivänä riittänyt tutkimaan jokaista purkkia ja purnukkaa.

pinossa_turunvinkit_turunlinna__MG_7248

pinossa_turunvinkit_turunlinna__MG_7255 copy

Turun linna

Turun linna on klassikkokohde, jossa on käytävä edes kerran käydessään Turussa. Taaperon kanssa se ei kuitenkaan ole se helpoin kohde, sillä vaikeakulkuisia portaita on paljon. Yhdessä vaiheessa J tajusi, että huoneissa on kaiun takia mahtava kirkua, ja sitä hän sitten meidän ja muiden turistien iloksi teki lähes jokaisen uuden huoneen kohdalla…

Carin Bryggmann 100 vuotta -näyttely oli pienoinen pettymys. Esillä oli muutamia huonekaluja ja valaisimia, mutta niihin ja kirjoitettuihin tietoiskuihin oli vaikea keskittyä taaperon kanssa. Toki Bryggmanin työtä sai ihastella linnassa myös näyttelyn ulkopuolella, erityisesti hänen valaisimensa olivat ihania.

Kasvitieteellinen puutarha

Kasvitieteellinen puutarha on kiva paikka pyörähtää Ruissalossa ollessa. Kansalaistorin vesibussipysäkiltä oli jonkin verran kävelymatkaa, mutta ei mahdottomasti. Trooppinen huone karppeineen ja lintuineen oli J:n suosikki (vaikka muuta hän ei edes nähnytkään päiväuniltaan). Kasvitieteellisen sisänäyttely on maksullinen, mutta ilmaiseksi saa tutustua ulkopuutarhaan.

Funikulaari eli Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi

Funikulaarin kyytiin pääsee Kakolanmäellä ja hissimatka on maksuton. Sen sijaan viihdearvoa lapselle se voi tarjoilla kuin Särkänniemi konsanaan! Meidän kanssa samaa matkaa tuli isä ja poika, jotka olivat ajelleet hissillä jo hetken. Funikulaarin ala-asemalta on muutaman kymmenen metrin matka Föri- eli lautta-asemalle, joka ylittää Aurajoen. Senkin kyytiin pääsee maksutta.

pinossa_turunvinkit__MG_7112

Kolmeen päivään emme taaperon kanssa edes yrittäneet saada paljoa ohjelmaa. Lähdimme aamuisin liikenteeseen yhdeksän aikaan, ja palasimme iltatoimia varten takaisin hotellille 19–20 aikoihin. Turusta ehdimmekin nähdä vain pienen palasen. Voisin hyvin kuvitella meneväni Turkuun vielä uudestaan, vaikkapa pelkästään ruokamatkalle, sillä joenvarsi (ja kaupunki muutenkin) on täynnä ihania ruokapaikkoja! Palvelu ja ihmiset ylipäätään olivat kaikkialla todella ystävällisiä – myös lapselle.

Filed in: fiilistely, inspiraatio, matkailu, perhe • by Essi • 4 Comments

Puolitoistavuotias

09/07/2020

Pinossa__MG_6509

Sinne taas katosi yksi puoli vuotta, vastahan sitä tammikuussa juhlittiin J:n ensimmäistä syntymäpäivää. Toisaalta siitä tuntuu olevan jo ikuisuus, koronakevät vääristi ajankulun ihan kokonaan.

Pinossa__MG_6451

Puolessa vuodessa on tapahtunut taas paljon. On aloitettu päivähoito, jääty kotiin 1,5 kuukaudeksi ja aloitettu päivähoito uudestaan – kahdessa paikassa, sillä J:n vakipaikka meni kesäksi kiinni. Päiväkodin uudelleenaloitus on onneksi mennyt todella hyvin, vaikka pelkäsin meidän kaikkien kotona olemisen vaikuttavan siihen negatiivisesti.

Pinossa__MG_6531

Vielä pari kuukautta sitten J omasi sangen kunnioitettavan sanavaraston, mutta nykyisin hän on korvannut kaikki oppimansa sanat yleispätevällä ”oholla”. Isi tuli kotiin: Oho! Lusikka tippui lattialle: Oho… Ulkona lentää lintu: Oho. Poika ei kuitenkaan ole hiljentynyt, ehei. Omaa kieltään hän höpöttää päivisin taukoamatta, ja osaa kyllä ilmaista mielipiteensä, varsinkin kielteisen, hyvinkin ponnekkaasti. Kun tulee nälkä, J kiipeää syöttötuoliin ja huitoo kohti jääkaappia. Kun ruokailu riittää, J pudistaa päätään lusikalle ja kiskaisee ruokalapun pois kaulasta. Selkeä homma.

Pinossa__MG_6478

Siinä missä kielellinen kehitys on ehkä jäänyt tauolle, J on motorisesti kehittynyt hurjasti ja saanut itsevarmuutta. Ei ole paikkaa, johon vilkas taaperomme ei uskaltaisi kiivetä tai kaapin ovea, joka pysyisi kiinni. Välillä temppuilut päättyvät itkuun, mutta yllättävän pienillä kolhuilla olemme selvinneet.

Pinossa__MG_6541

J herää aamuisin 5–7 välillä, ja aikaisina aamuina yritämme saada armon aikaa ottamalla pojan meidän sänkyymme köllöttelemään hetkeksi. Parin minuutin jälkeen J kyllästyy makoiluun, pakittaa alas sängyltä ja lähtee omatoimisesti leikkimään olohuoneeseen. Joskus hän avaa itse television ja istahtaa sohvalle, joskus hän päättää täyttää sänkymme kaikella löytämällään tavaralla (on muuten kiva saada varoittamatta kirjasta päähän).

Pinossa__MG_6511

J on mielellään mukana arkisissa asioissa. Hän laittaa itse käytetyn vaipan vaipparoskikseen ja auttaa tyhjentämään tiskikoneen. Harmi, kun omat lelut eivät eksy paikoilleen sitten millään. J yrittää myös itse pukea – hattu jo meneekin onnistuneesti päähän. Kenkiä poika myös hakee koko ajan tuulikaapista, ja yrittää pukea niitä meille. Toisaalta vaatteiden riisuminen on välillä elämää suuremman kriisin paikka.

Pinossa__MG_6472

Ahkeran apulaisen lisäksi pojastamme on kasvanut oikea showmies, joka päiväkodissa naureskellen juoksee kasvattajan sylistä toiseen ja kotonakin suorittaa tempun vaikka kymmenen kertaa hymyn aikaansaamiseksi. En tiedä voiko 1,5-vuotiaasta sanoa, mutta J:llä näyttäisi olevan hyvä huumorintaju. Hän myös lukee kasvojen ilmeitä hyvin, enkä koskaan onnistu peittämään häneltä naurahdusta tai hymyä silloin, kuin pokerinaaman pitäisi olla kunnossa.

J on valloittava tyyppi, mitäpä siihen lisäämään. <3

Filed in: äitiys, kuulumisia, lapset, perhe • by Essi • Leave a Comment

Yllätyskakku

13/05/2020

Pinossa_IMG_5388

Tämä kevät on kurja aika täyttää pyöreitä, ja valitettavasti tuo harmillinen sattuma osui kohdallemme, sillä Miksu täytti viikonloppuna 30. Olisin halunnut järjestää hänelle kunnolliset kolmekymppiset, mutta tietenkään kavereiden kutsuminen ja suurien bileiden järjestäminen ei nyt vaan käynyt.

Pinossa_IMG_5389

Olemme Miksun kanssa todella huonoja ostamaan lahjoja, emmekä ole enää hetkeen stressanneet sopivista syntymäpäivä- tai joululahjoista. Onhan se vähän tylsän kuuloista, mutta mieluummin olemme ostamatta mitään turhaa. Enää harvoin meillä tulee tarve jollekin tavaralla (ja vielä harvemmin se tarve osuu lahja-ajankohtaan), joten lahjat ovat yhteisestä sanattomasta sopimuksesta jääneet ostamatta.

Pinossa_vadelmamoussekakkuIMG_5392

Jotain pientä halusin kuitenkin viikonloppuna tehdä, olihan kyseessä sentään kolmekymppiset. Salaa kutsuin Miksun äidin ja siskot sekä omat vanhempani ja siskoni meille (olemme olleet koko korona-ajan tekemisessä lastenhoidon takia) kahville, ja valmistelin synttärikahveja pari päivää itsekseni myhäillen. Koristeet piilotin vaatekaappiin, samoin kuoharipullon. Kakun tein tekeytymään jääkaappiin perjantaina, ja ovelasti naamioin sen pizzataikinaksi laittamalla 15 cm:n PME-vuoan suureen muovikippoon jääkaapin ylähyllylle. Kakku tosin hyytyi hieman vinoon, koska en saanut vuokaa luotisuoraan kulhon sisälle.

Pinossa_IMG_5387

Lauantaina Miksu lähti sopivasti hetkeksi pois kotoa, ja sinä aikana keitin kinuskin, koristelin kakun ja viritin ilmapallot. Kuohuviinipullon sain piilotettua jääkaapiin perälle oliivi-, kapris- ja hillopurkkien taakse. Tultuaan kotiin Miksu kävi jääkaapilla, mutta missään vaiheessa hänen silmänsä eivät kiinnittäneet huomiota kakkukuvuksi muuttuneeseen ”pizzakulhoon”. Hänen ihmetellessä ilmapalloja, vastasin niiden olevan kampanjakuvaa varten. Ja läpi meni!

Pinossa_IMG_5385

Kakku oli vadelmamoussekakku, jonka koristelin tuoreilla vadelmilla, pakastekuivatulla vadelmalla ja kinuskilla. Kakkupohjaksi tein perinteisen sokerikakkupohjan lasitekniikalla (ohje täällä, tosin tästä versiosta jätin makuaineet rasvan pois). Moussen reseptin nappasin Annin uunissa -blogista. Moussen kohdalla olin varovainen sokeria kanssa, ja kakusta tulikin ihanan raikas ja kevyt.

Ohut kerros kreemiä olisi tehnyt kakusta ehkä hieman viimeistellymmän näköisen, mutta koska emme ole kerman tai kreemin ylimpiä ystäviä, jätin sen pois kakusta kokonaan. Kuorruttaminen auttaa kakkua pysymään mehevänä jääkaapissa, joten tällainen nakukakku kannattaa kelmuttaa tai peittää muuten hyvin kuivumisen ehkäisemiseksi.

Pinossa_IMG_5384

Olen todella huono pitämään salaisuuksia – tai no, lähinnä järjestämään yllätyksiä. Kolme päivää kiemurtelin jännityksessä keksiessäni mahdollisia selityksiä, jos Miksu alkaisi epäillä jotakin. Onnekseni niin ei käynyt, sillä olemattomalta pokerinaamaltani Miksu olisi heti pystynyt arvaamaan, että jotain on meneillä. Kun on ollut yhdessä 15 vuotta, toisen huijaaminen on jo todella vaikeaa.

Toivottavasti kesällä olemme palanneet jo lähemmäs normaalia arkea, ja voisimme järjestää kunnolliset juhlat. En tiennyt hääpäivän ennakkovuosipäivän juhlimisen olevan mikään juttu, mutta elokuussa voisimme yhdistää nämä kaksi tapahtumaa: menneet kolmekymppiset ja tulevat häät.

Filed in: fiilistely, kuulumisia, perhe, ruoka • by Essi • Leave a Comment

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • …
  • 21
  • Next Page »

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin haetaan 50-luvun huonekaluista, skandinaavisesta designista ja boheemista tyylistä. Sisustamisen lomassa arjesta nautitaan keittiössä fiilistellen. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogin kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • Blogin ulkoasu päivittyy
  • Asuntomessut 2023
  • Alkukevään kaupunkiloma Nizzassa
  • Tilinpäätös 2022
  • Lempeää joulua!

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2023 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2023 · Pinossa ·