• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

Kevyet suunnitelmat seuraaville viikoille

20/12/2019

pinossa_IMG_6562

Varaston siivousurakan päätteeksi suljimme tänään toimiston oven, ja pääsimme aloittamaan (ehkä jopa ansaitun) joululoman. 17 päivän joululoma tuntuu ehkä vähän liioitellulta oltuani töissä vasta pari kuukautta, mutta silti koen sen tulevan juuri oikeaan saumaan.

Joulu tuli äkkiä, liian äkkiä. Koko vuosi kului liian äkkiä. Niinpä odotan jo joulua ja erityisesti välipäiviä, jolloin jääkaappi pursuaa aatosta ylijäänyttä ruokaa, eikä mihinkään ole kiire. Syödä voi silloin kuin huvittaa, eikä kukaan laske monesko suklaarasia on menossa.

pinossa_IMG_6556

Tänä vuonna saan paketoida neljä joululahjaa, ja aion ottaa prosessista kaiken irti. Koska paketteja on vähän, yritän tehdä jokaisesta niin kauniin kuin vain mahdollista.

Maanantaina käymme ostamassa äidille ja anopille joulukukat, ja samalla reissulla viemme haudoille kynttilät. Haudoilla käyminen ei kuuluu omiin tapoihini muistaa heitä, jotka eivät enää pyhiä ole viettämässä kanssamme, mutta täytyy myöntää, että aaton aattona tunnelma hautausmaalla on aivan erityinen. Satojen kynttilöiden loiste on vain niin kaunis näky.

Maanantaina julkaisen myös ensimmäisen joulupotrettimme, ja sen jälkeen suljen somekanavat pariksi päiväksi.

pinossa_IMG_6547

Aattona aloitamme joulun vieton menemällä ensin vanhempieni luokse joulupuurolle. J:n päikkäriaikaan pakkaamme lapsen ja koirat autoon, ja hurautamme noin 20 minuutin matkan Miksun äidin luokse (lasken sen varaan, että siirtymä ehtii nukuttaa J:n tarpeeksi syvään uneen niin, että poika saa kunnon päiväunet). Aaton ohjelma siitä eteenpäin on sangen perinteinen: ruokaa, sauna ja ehkä pari lahjaa – vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Tärkeintä on, että saamme viettää aikaa yhdessä perheenä ilman kiirettä tai tarvetta suorittaa arkirutiineja. Jouluna ja välipäivinä saa luvan kanssa olla yöppärissä, tai pelkässä vaipassa, koko päivän.

pinossa_IMG_6567

Kun joulusta on selvitty, täytyy alkaa suunnitella J:n ensimmäisiä syntymäpäiviä. Kutsut on jo lähetetty, ja kiitos ison sukuni, myös tarjottavia olen alkanut suunnitella jo hieman ennakkoon. Pyytämällä kahville vain sen perusporukan, tulee kasaan silti lähes 40 henkilöä, eikä kenenkään kaapissa ole niin montaa kakkulautasta. Paitsi että pian meillä ehkä on, sillä pienen laskutoimituksen jälkeen tulin siihen tulokseen, että parissa vuodessa tulee edullisemmaksi ostaa kahviastiasto 30 hengelle kuin vuokrata se. Se on tietenkin toinen juttu, kannattaako kaapissa säilöä niin montaa kahvikuppia vain syntymäpäiviä varten.

pinossa_IMG_6565

Miksu lähti ”parille” kaverinsa kanssa, ja J nukkuu tyytyväisenä omassa huoneessaan. Yöt ovatkin muuten kääntyneet taas hyviksi, ja poika nukkuu kiltisti kahdeksasta ainakin aamukuuteen. Taidankin siis nauttia nyt omasta ajasta, kaataa lasiin joululahjaviiniä ja napsauttaa The Crownin uuden jakson pyörimään.

Ihanaa perjantai-iltaa!

PS. Kuvat ovat viime vuodelta. En muista koska viimeksi olisin ehtinyt kuvata yhtä vähän kuin viimeisten viikkojen aikana.

Filed in: fiilistely, joulu, koti, kuulumisia, perhe • by Essi • Leave a Comment

Kuinka luoda joulumieltä

12/12/2019

Pinossa_IMG_2824_2

Rakastan perinteitä ja perhejuhlia, joista joulu on absoluuttinen suosikkini. Olen onnekas, sillä joulu on aina ollut minulle iloinen ja rakkaudentäyteinen juhla.

Pinossa_IMG_2818_2

Lapsuuteni joulu vietettiin mummulassa pukkia odotellen ja piirrettyjä katsellen. Pukki saapui aina illasta ruuan jälkeen, ja muistan, kuinka hitaasti aikuiset söivät oikein pitkän kaavan mukaan. Ruuan päälle piti aina keittää kahvit, eikä mummulan kahvinkeitin ikinä tiputtanut kahvia yhtä hitaasti kuin silloin – ei ollut seitsemän minuutin Moccamasteri, ei.

Porukka kasvoi, isovanhemmat vanhenivat ja jouluperinteet muuttuivat. Joulu ei enää tuntunutkaan juhlista suurimmalta. Toki kuluneen vuoden nollaaminen hyvässä seurassa (syöden) on aina mukavaa, mutta se merkittävin tunnelma juhlasta hävisi, ja tiedän kyllä miksi. Lapset ja lapsen riemu katosivat aatostamme.

Pinossa_IMG_2825_2

Viime vuonna joulumieleni taisi jäädä kuusenkoristeiden kanssa varastoon, sillä keskityin vain olemaan viimeisilläni raskaana ja valittamaan siitä, etten saanut syödä mitään joulupöydän oikeasti hyviä herkkuja – vegaanimäti oli ihan ok, mutta ei se vetänyt vertoja oikealle tavaralle. Raskausajandiabeteksen takia en olisi saanut syödä edes riisipuuroa, mutta jotain herkkua oli saatava.

Nyt loppuvuosi on mennyt puhtaasti arjesta selviämiseen. Töiden aloitus, marraskuu ja flunssakierre eivät ole päästäneet helpolla. Minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa virittäytyä joulutunnelmaan. Sydän sykkyrällä seuraan pojan ensimmäistä flunssaa ja mietin, missä välissä kävisin hoitamassa pukin puolesta ostoksia. Arki-iltaisin en halua olla poissa kotoa kuin pakollisen ajan, joten jäljelle jää tuleva viikonloppu, jolloin pitäisi ottaa joulukuva ja yrittää edes siivota.

Pinossa_IMG_2830_2

Koen ehkä pientä pettymystä nyt joulun odottamisesta, sillä onhan tämä esikoisemme ensimmäinen joulu, jonka tietenkin pitäisi tuntua poikkeuksellisen juhlalliselta. Ehkä joulutunnelma saavuttaa minut nähdessäni J:n punaisessa tonttulakissa, jonka päässä kilisee pieni tiuku. Tai ehkä pukki tuo sen mukanaan – onneksi anoppi halusi pyytää hänet käymään J:n ensimmäisen joulun kunniaksi. Vaikka tänä jouluna lapsen riemu ei jouluamme todennäköisesti tee sen varsinaisessa merkityksessä, odotan innolla jo tulevia aattoja ja sitä jännitystä, joka on aistittavissa pienen odottaessa pukin saapumista.

Pinossa_IMG_2828_2

Joulu on ennen kaikkea mielentila ja mahdollisuus pysähtyä perheen kesken vuoden viimeisinä päivinä. Ruoka, koristeet ja lahjat ovat toissijainen asia, mutta kyllähän ne saavat joulun tuntumaan juuri joululta.

Haluaisin muistuttaa, että kaikille joulu ei ole yhtä runsas tai riemukas, ja siitä syystä päätimme taas tänä vuonna tehdä lahjoituksen Vennerin kautta yhden perheen joulupöytään. Yksi ruokakassi maksaa 60 euroa, mutta osallistua voi jo 15 eurolla. Lisää vinkkejä vähävaraisten perheiden auttamisesta näin joulun alla voit lukea tästä postauksesta.

Pinossa_IMG_2819_2

Mahdollisuuksien mukaan hyväntekeväisyyttä pitäisi tehdä ympäri vuoden, mutta näin joulun alla hyväntekeväisyys on minulle yksi tapa nostattaa joulumieltä. Sen lisäksi joulumieltä nostaa esimerkiksi

  • joululahjojen paketointi tunnelmallisen joulumusiikin soidessa taustalla
  •  joulukukkien ostaminen, suosikkini on valkoinen hyasintti
  • Julia-konvehtiöverit ja suosikkijoululeffa (The Holiday)
  • jouluisat tuoksut kotona kuten havu, neilikka, kaneli ja appelsiini sekä erityisesti niiden yhdistelmä
  • jouluisat askartelut ja koristeet
  • hiljentyminen joulukonsertissa
  • auttaminen ja pyyteetön ilahduttaminen (toimii hyvän mielen tuojana ympäri vuoden).

Ja viimeisenä se tärkein: Maailmaa ei kuitenkaan saa valmiiksi aattoon mennessä. Lopeta stressaaminen ja vietä joulu juuri omalla tavallasi. Jos perinteinen joulu ei ole juttusi, on ihan fine kattaa pöytä tacoiltaa varten ja viettää ilta Rilli Huurussa -maratonin parissa.

PS. Tiedän, että listaukseni on kliseisin ikinä. Kliseet ovat kuitenkin kliseitä syystä, eikä pieni muistuttaminen ole pahasta, jos kyseessä on mieleterveyttä edistävä kehoitus.

Filed in: fiilistely, joulu, koti, perhe • by Essi • 4 Comments

Viikko töissä – Miltä tuntuu?

08/11/2019

Koira makaa harmaalla sohvalla ja katsoo kameraan. Sohvan edessä on sohvapöytä, jolla on kukkakimppu.

Äitiyslomani loppui todellakin kunnon pamaukseen, kuten jo vähän ennustelinkin aikaisemmassa postauksessa. Kahteen päivään työtunteja tuli 25, ja siinä välissä ehdin käydä vähän pikkujouluissakin. Kiitettävä suoritus, vaikka itse sanonkin.

Pinossa_IMG_1831

Ensimmäinen viikko toimistolla sujahti ohi ennen kuin ehdin edes ”keittikö joku jo kahvia” sanoa. Alkuviikko meni oikeastaan vain kaikkea ihmetellessä, mutta torstaina huomasin jo jonkin työmoodin kytkeytyneen päälle aivoissani. Kiva huomata, ettei ne taidot olekaan kadonneet mihinkään tässä vuoden aikana (vaikka jokainen somen hallintatyökalu olikin mennyt päivittymään).

Pinossa_IMG_1827

Valehtelisin kuitenkin jos väittäisin kaiken sujuneen todella kevyesti. J edelleen valvoo öisin, ja vaikka Miksulla onkin nyt suurempi vastuu yöheräämisistä, en silti saa nukutuksia kunnollisia yöunia. Olen toki jo niin tottunut väsymykseen, etten oikeastaan edes tunne olevani väsynyt enää. Olen kyllä myös unohtanut, miltä tuntuu, kun aivot toimivat täydellä teholla.

Pinossa_IMG_1832

Illat kotona tuntuvat – ja ovat – aivan liian lyhyitä. J:n kanssa ehdin viettää 2–3 tuntia ennen nukkumatin saapumista, ja väkisinkin halikiintiööni tuntuu jäävän vajavaiseksi. Tämähän on kuitenkin ihan sitä normaalia lapsiperhearkea, mutta tietenkin tottuminen ottaa oman aikansa. Ehkä tunnen saavani taas lisää aikaa iltoihin sitten, kun iltaa jaksaa venyttää taas yhdeksän yli – nyt on vaan pakko painua pehkuihin aikaisin.

Pinossa_IMG_1836

Mutta muuten töissä on ihanaa! Ihanaa saada taas keskustella aikuisten kanssa. Ihanaa saada taas haasteita ja pohdittavaa. Ihanaa saada olla taas persoonana yksin ilman vauvaa. Ja ihanaa saada viettää taas lähes kaksi tuntia autossa radiota kuunnellen. Yksin. Mutta kaikista ihaninta on ehkä se, että vielä näin viikon jälkeen Miksu on sitä mieltä, ettei hän enää halua palata takaisin töihin (kotona olo on kuulemma kuin lomaa, we’ll see).

Viiden päivän aikana olen huomannut, kuinka paljon ehdinkään jo ikävöidä ulkona syötyjä lounaita ja sopivan ravintolan valintaa Woltista. Vaikka keskeneräistä Kalasatamaa ei voi edes verrata keskustan mukulakivikatuihin, kaipasin silti Helsingin ilmapiiriä ja jopa sitä jäätävää tuulta, joka ei koskaan tyynny.

Pinossa_IMG_1823

Ja hei, se flunssa ei ikinä päässytkään alkamaan kunnolla. En tiedä oliko syynä sinkkisuihke ja valkosipulien pitäminen sukissa yön yli, mutta kumpaakin metodia voin nyt suositella alkavaan flunssaan. Tosin valkosipulisukat saattavat aiheuttaa makuuhuoneessa hieman hajuhaittoja, ihan vain tiedoksenne. 😀

Filed in: äitiys, fiilistely, kuulumisia, perhe, puheenaihe • by Essi • 2 Comments

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • …
  • 22
  • Next Page »

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin saan niin vintagesta kuin skandinaavisesta muotoilustakin. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogini kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • Tyttöjen reissu Barcelonaan
  • Uudet linssit vanhoihin kehyksiin helposti kotoa käsin
  • Minecraft-synttärit ja teemaan sopivat tarjottavat
  • Tilinpäätös 2024
  • Vuosi tässä kodissa ja onnistuneet sisustuspäätökset

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2025 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2025 · Pinossa ·