• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

RV36 – Raskausoireet, jotka olisin voinut jättää väliin

19/12/2018

Pinossa_RV36IMG_7172

”Voi, raskaus on naisen ihaninta aikaa, nauti joka hetkestä!”. Yeah right. Anteeksi nyt vaan, mutta missä on se luvattu hehku, energia ja ylitsepursuava onni, jota silloin ensimmäisellä kolmanneksella minulle lupailtiin?

Laskettuun aikaan on jäljellä vielä 32 päivää. Huom. Vielä, ei enää. Tammikuisia on alkanut jo putkahdella maailmaan, ja vaikka ensin toivoin todella, että meidän pikkuisemme malttaisi pysyä yksiössään vielä vuodenvaihteen yli, olen nyt alkanut hieman hellittää mielipidettäni. En pistäisi vastaan, vaikka synnytys käynnistyisikin jo tänään (joka valitettavasti ei taida olla kovin todennäköistä).

Pinossa_RV36IMG_7143

En missään vaiheessa odottanutkaan raskauden olevan pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta samalla en myöskään odottanut sen olevan näin uuvuttavaa. Ja pahinta on tietenkin ajatella, että nämä viimeiset 30 päivää tulevat olemaan ne kaikista vaikeimmat – puhumattakaan siitä viimeisestä viikosta! Vaikka raskaus on sujunut minulla pääsääntöisesti oppikirjan mukaan, olen silti näiden viimeisten viikkojen aikana tullut tutuiksi erinäisten raskausoireiden kanssa, jotka olisin tarkemman tarkastelun jälkeen voinut jättää väliin.

Ensimmäinen ”negatiivinen” raskausoireeni oli väsymys, joka alkoi kesäkuussa ja jatkuikin hellittämättömänä syksyyn asti. Viiden tunnin hereillä olon jälkeen olin valmis painumaan takaisin pehkuihin vähintään kahdeksaksi tunniksi. Kesällä sain myös radi-diagnoosin, joka ei onneksi tähän mennessä ole vaatinut satunnaisten mittailujen ja säännöllisen ateriarytmin lisäksi muita toimenpiteitä. Nyt kuitenkin sokeriarvoni ovat lähteneet herkuttelun jälkeen nousemaan, ja sekös jos jokin piristää näin joulunalusviikolla, varsinkin kun neuvolassa jo nyt lupailtiin yli 4 kg:n vauvaa. Onneksi olemme saaneet lahjaksi vasta kaksi konvehtirasiaa…

Pinossa_RV36IMG_7125

Liitoskivut alkoivat viikolla 29, samoihin aikoihin kuin poika kääntyi pysyvästi pää alaspäin. Hetkeksi liitoskivut hellittivät, mutta nyt viimeisen parin viikon aikana mikään ei ole tuntunut tepsivän niihin. Vähiten kipua tuntuu seistessä ja todella hitaasti kävellessä ja pahinta se on taas yrittäessäni vaihtaa yöllä kylkeä tai noustessani ylös sängystä. Osittain liitoskivuista johtuen kykenenkin nukkumaan enää vain muutaman tunnin pätkissä, mutta katkonaisiin yöuniin olen tottunut jo pelottavankin hyvin – tai sitten vain olen jo niin tasaisen väsynyt, etten tunne enää eroa. Muut syyt yöllisiin heräämisiin ovat esimerkiksi lonkan puutuminen, vauvan liikkeet tai närästys, jonka myös sain oppia tuntemaan raskauden myötä.

Painoa minulle on tullut lisää tähän mennessä 15 kiloa. Olen yrittänyt olla stressaamatta siitä, vaikka jo ihan geenienkin puolesta osasin odottaa 20 lisäkiloa. Nyt kilot alkavat kuitenkin tuntumaan kropassa ja päässä, vaikka onneksi tiedän ainakin osan johtuvan pelkästään turvotuksesta.

Nesteturvotusta minulle on kertynyt tasaisesti koko raskauden ajan, mutta lievänä yllätyksenä minulle on tullut se, kuinka moni ruumiinosa voikaan oikeasti turvota tässä yhdeksän kuukauden aikana. Henkisesti pahimmalta turvotus tuntuu kasvoissa, enkä ole enää viikkoihin tunnistanutkaan omaa peilikuvaani (ja siksi kameraan katsominen tuntuu nyt erityisen haastavalta, samoin Instagram-tarinoiden teko). Ennen raskautta en voinut kuvitellakaan, kuinka paljon nenän ja huulien kasvaminen voikaan muuttaa kasvonpiirteitä! No, tulipahan nyt ainakin kokeiltua huulten täyttö samaan rahaan.

Pinossa_RV36IMG_7175

Erityisen pahalta turvotus tuntuu myös sormissa ja kämmenissä, jotka olivat ennen se kaikista photogeneettisin piirteeni. Käsien turvotus tuntuu myös aamuisin nivelsärkynä ja yleisenä heikkoutena sormivoimissa. Jalkojen turpoamisesta tuskin tarvitsee edes mainita, mutta onneksi näin talvella sääriä ei paljoa tarvitse esitelläkään. Uudet nauhalliset ja kokoa suuremmat talvikengät jouduin ostamaan, koska lumen jäätyä maahan lenkkarit eivät vaikuttaneet enää kovin käytännölliseltä vaihtoehdolta – ja koska liitoskipujen kanssa liukastelu ei todellakaan tunnu hyvältä.

Kasvavan vatsan, kilojen, liitoskipujen ja väsymyksen mukanaan tuoma hitaus ja kömpelyys on alkanut tuntua. Siinä missä ennen sain siivottua kämpän kuvauskuntoon tunnissa, kuluu siihen nyt tuplaten pidempi aika kahdella lepotauolla. Olen aina ollut omatoiminen ja aikaansaava, joten nostoavun pyytäminen tai oman jaksamisen yliarvioiminen yksinkertaisesti ärsyttää. Kaikki ympärilläni, erityisesti avomies, muistuttavat minua jatkuvasti ottamaan rauhallisesti ja olemaan stressaamatta tekemättömistä asioista, mutta itseäni lähinnä ahdistaa tulla kohdelluksi jotenkin rajoittuneena. Fyysiset seikat ovat kuitenkin pakottaneet minut hidastamaan, ja tiedän sen oikeasti olevan ihan tarkoituskin näin raskauden viime metreillä. Sitä paitsi, fyysisen suorituskyvyn saan ehkä vielä takaisin synnytyksen jälkeen, mutta samaa ei voi välttämättä sanoa unettomuuden sumentamasta ajatuksenjuoksusta.

Näiden oireiden lisäksi olen saanut kokea muutamia muita pikkuoireita kuten ihon kutinaa, jatkuvaa janoa ja luomien kasvamista, kaikki täysin normaaleja raskausoireita, joista kukaan ei vain muistanut mainita etukäteen. Kyllä raskaana olo on ihanaa.

Pinossa_RV36IMG_7139

Mutta silti en oikeasti valita. Vaikka olenkin jo lopen kyllästynyt raskaana olemiseen, tiedän palkinnon olevan jokaisen kolotuksen, turvotuksen ja haukotuksen arvoinen. Aika ajoin täytyy myös muistutella itseään, että vaikka olo ei nyt ole sieltä hehkeimmästä päästä, olen kuitenkin päässyt todella helpolla ilman sairaspoissaoloja tai pahoinvointia. Eikä tätä tarvitse enää jaksaa kuin reilu kuukausi, eiköhän ne omat sormet ja kasvonpiirteet löydy vielä kaiken tämän turvotuksen alta.

Filed in: kuulumisia, mielipide, perhe, random, raskaus • by Essi • 8 Comments

Kiltteydestä

07/10/2018

Pinossa_vintage_interiorIMG_5789

Hetki sitten sisustusblogeissa kuohui, kun muutamassa blogissa nostettiin jälleen virtuaaliselle pöydälle ”oikea ja väärä sisustaminen”. Mietittiin, onko laminaatti aina parkettia huonompi vaihtoehto, ja että kertooko laminaatin valinta jotain ihmisen persoonasta. Samaan aikaan Instagramissa oli aistittavassa pienessä sisustustiliporukassamme vähän huonoja viboja – milloin saatiin kommenttia stailatun kuvan paloturvallisuudesta, milloin kauhisteltiin julisteiden pelottavaa värimaailmaa.

Sain hiljattain Facebookissa kettuilevaan sävyyn kirjoitetun kommentin, jossa kysyttiin, mitä varten sohvamme on hankittu. Kysymyksellä viitattiin siihen, ettei kolme metriä leveällä sohvallamme olisi mahtunut istumaan viiden koristetyynyn ja parin torkkupeiton takia. Vaikka mieleni olisi tehnyt vastata jotain aivan muuta, tyydyin näpyttelemään vastaukseksi asiallisen kommentin sohvan ensisijaisesta funktiosta eli sillä löhöämisestä.

Kaikki tämä herätti mielessäni ajatuksia kiltteydestä. Miksi se on niin vaikeaa, ja onko sitä somessa kohta enää olemassa? Vaihtuuko Instagramin sydän-nappi seuraavassa päivityksessä oksentavaan emojiin?

PINOSSA_BOHO_BEDROOMIMG_6044

Olen aika nössö ihminen, eikä minulla olisi koskaan pokkaa haukkua tai arvostella toisen kotia kasvotusten, tai edes omalla nimelläni somessa. Itse asiassa nimimerkinkin suojissa haukkuminen tuntuu jo ajatuksen tasolla pahalta. En ole mikään pyhimys – tietenkin olen sortunut arvostelemaan muiden valintoja. Kommenttini olen kuitenkin aina esittänyt pienessä piirissä niin, etteivät ne ole päässeet loukkaamaan ketään. Siksi minua edelleen jaksaa ihmetyttää se, kuinka törkeitä kommentteja aikuiset ihmiset päästävät näppäimistöltään.

Vaikka kaikki jaksavat toitottaa arkirealismin ja oikeiden kotien perään, on fakta, ettei kenenkään tiskivuoret tai villakoirat nurkissa kerrytä tuhansia tykkäyksiä ja ihastelevia kommentteja. Kun oman kodin sotkuja saa katsella tarpeeksi, tuntuu huojentavalta uppoutua kauniiseen kuvavirtaan fiilistelemään tunnelmallisia ja stailattuja sisustuskuvia. Itsekin olen huomannut tämän niin ihastelijana kuin myös kuvan julkaisijana: aina ne kaikista stailatuimmat ja epärealistisimmat kuvat keräävät eniten tykkäyksiä.

Samaan aikaan kun kuvilta vaaditaan täydellisyyttä ja hyggeä hyggen perään, arvostellaan niitä kommenteilla, jota itselleni ei tulisi edes mieleen esittää. Toisen kodin ja vaivannäön haukkuminen tuntuu olevan toisille aivan käsittämättömän helppoa. Ihan kuin he eivät edes tiedostaisi, että kommenttien vastaanottaja oikeasti asuu kodissaan ja on siitä ylpeä.

PINOSSA_VINTAGEHOMEIMG_5899

Vielä ihmeellisempää mielestäni on se, jos vieläkään ei osata erottaa todellisuuden ja stailatun kuvan eroa. Insta-tuttuni oli kuvaa varten laittanut pienen viherkasvin lattiatyynyn päälle. Sommitelma näytti kuvassa ihanalta, mutta jokaisen järki sanoo, ettei se toimisi ihan oikeassa elämässä. Silti jonkun oli pakko kommentoida, että pian tuo kasvi kaatuu ja pilaa maton. Miksi? Mitä iloa kommentoija sai kommentistaan?

Kyse ei ole siitä, etteikö kritiikkiä saisi esittää. Kyse on siitä, mihin muotoon mahdollinen rakentava palaute on muotoiltu ennen lähetä-napin painamista.

PINOSSA_VINTAGE_SISUSTUSIMG_5890

Olen raskaushormonieni kanssa vaiheessa, jossa en kestä ympärilläni yhtään negatiivistä ilmapiiriä. Kiukustun helposti, ja imen toisten negatiiviset tunteet itseeni kuin samettityyny koirankarvoja. Siitä syystä olen erityisen hyvin aistinut nyt kaikki arvostelevat kommentit, joita somefeedeihini on tupsahdellut. ”Eikö äiti tai muumien katselu opettanut, että jos ei ole kaunista sanottavaa, ei kannata sanoa mitään?” on pyörinyt mielessäni monen monta kertaa. Jos on olemassa riski, että oma mielipide saattaa pilata toisen illan, miksi sitä ei voi pitää omana tietonaan?

Filed in: mielipide, puheenaihe, random, sisustus • by Essi • 11 Comments

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 3
  • 4
  • 5

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin saan niin vintagesta kuin skandinaavisesta muotoilustakin. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogini kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • Uudet linssit vanhoihin kehyksiin helposti kotoa käsin
  • Minecraft-synttärit ja teemaan sopivat tarjottavat
  • Tilinpäätös 2024
  • Vuosi tässä kodissa ja onnistuneet sisustuspäätökset
  • Postikortteja Pafokselta

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2025 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2025 · Pinossa ·