Blog | Pinossa

Edullinen mutta sitäkin kauniimpi kimppu

24/02/2020

Perjantaina ostettu kukkakimppu kuului pitkään tapoihini, ja minusta onkin ihana virittäytyä viikonlopun tunnelmaan viimeistelemällä siisti koti leikkokukilla. Viime aikoina rimani kodin siisteyden suhteen on laskenut limbon maailmanennätyksen tasolle, ja koen, ettei kukkakaupasta haettu kimppu pääse oikeuksiinsa sotkun keskellä. Perjantaipuska onkin sitten jäänyt ostamatta muutamaa ruokakaupan tulppaaninippua lukuun ottamatta.

Perjantaina päätin pitkästä aikaa pyörähtää suosikkikukkakauppani kautta kotiin (Fiori di Anita Käpylässä), kun näin Instan tarinoissa vahakukkaa – jälleen elävä todiste vaikuttajamarkkinoinnin toimivuudesta.

Valkoisen vahakukan kaveriksi valitsin yhden persikan värisen neilikan ja pistaasin oksan tuomaan vihreyttä ja runsautta. Yhdistelmästä tuli yllättävän toimiva ja todella näyttävä ottaen huomioon sen, että kimpulle tuli hintaa vain kymmenen euroa.

Tykästyin tähän yhdistelmään niin paljon, että voisin ajatella tällaisia kimppuja häihimme. Valitettavasti vahakukka ei vaan taida olla sesongissa elokuussa, joten taidan joutua tyytymään morsiusharsoon.

Kun ostan kukkakaupasta kukkia, en juuri koskaan pyydä floristia sitomaan kimppua valmiiksi. Vasta päästyäni kotiin päätän, mihin maljakkoon kukat asettelen, joten kimpun sitominen valmiiksi saattaisi olla täysin turhaa. Yleensä asettelinkin oksat ja leikkokukat vapaasti maljakkoon rennolla tyylillä.

Vinkki! Jos vapaasti maljakkoon sijoitetut oksat kaipaavat vähän tukea, voi kirkkaasta teipistä tehdä maljakon suuhun ristikon, jonka väleihin kukat voi asetella.

Sen lisäksi että tämä kimppu on kaunis ja edullinen, se on myös kestävä. Neilikka ja vahakukka viihtyvät maljakossa helposti viikon. Pistaasin oksa vielä pidempään, ja kun kukat nuutuvat, voi samaan maljakkoon sen kanssa yhdistää vaikkapa juuri niitä Ässän tulppaaneja. Kaksi kimppua yhden hinnalla!

Lukijatoive: My day

17/02/2020

Sain lukijatoiveen kirjoittaa ihan tavallisesta päivästämme lapsiarjen näkökulmasta. Tämä postaustoive tuli erityisesti päiväkodin aloitusta ja arki-iltojen aikataulua koskien, eli kuinka näihin lyhyisiin iltoihin saadaan mahdutettua se kaikki oleellinen.

Olen aina pitänyt rutiineista, mutta nyt J:n kanssa rutiinien tärkeys on korostunut entisestään. Tuntuu vähän tylsältä sanoa, että arki meillä tosiaan menee päivästä toiseen aika saman kaavan mukaan, mutta sellaista se taaperon kanssa asuminen on – menevän (sinkku)ihmisen mielestä tämä saattaakin kuulostaa todella puuduttavalta ja yksitoikkoiselta.

Lastenhoidon olemme jakaneet niin, että tällä hetkellä Miksu on enemmän vastuussa aamuista, ja minä taas hoidan päiväkodista hakemisen ja illan. Miksu on töiden puolesta kiireinen alkuvuoden, mutta kun minä palaan täyteen työpäivään alkukesästä, siirtyy pojan hakeminen päiväkodista varmaankin Miksulle, koska hänellä on niin paljon lyhyempi työmatka.

Postauksen kuvat nappasin muuten puhelimella hyvin rennolla fiiliksellä, ja ne ovatkin ylistys sille kuuluisalle arkirealismille.

My day

6.03
Herätyskelloni soi. Voisin hyvin herätä tasan kuudelta tai vaikka viittä yli, mutta jostain syystä, jota en itsekään tiedä, herätyskelloni on asetettu tuohon aikaan. Yleensä torkutan ainakin viisi minuuttia. Kun nousen ylös, ruokin koirat ja juon litran sitruunavettä. Koko aamun liikun kuin ninja, jotta pääsisin alta pois ennen poikien heräämistä.

Tänä aamuna J päätti herätä kanssani samoihin aikoihin. Samalla kun ruokin tytöt, annoin J:lle aamumaidon. Aamupalan J saa päiväkodissa kahdeksalta.

Pyrin lähtemään kotoa seitsemän aikaan, jotta välttäisin pahimman aamuruuhkan. Niinä aamuina kun J herää kanssasi samaan aikaan, aikataulusta kiinni pitäminen on vaikeaa, sillä herra keksii oma-aloitteisesti ties mitä tekemistä. Jos hän ei ole parkouraamassa vaunuissa, niin sitten hän on auttamassa pyykinpesussa tunkemalla äidin aamutakkia vessanpönttöön tai uittamassa pikkuautoa koirien vesikupissa.

Olipa aamun ylimääräinen viihdenumero mikä tahansa, harjaan äkkiä hiukset, sipaisen naamaan vähän ripsaria ja teen Nespresso-kahvin termariin matkaevääksi.

7.45
Päiväkodissa aamupala tarjoillaan kahdeksalta, joten Miksun tavoite on viedä J hoitoon vähän ennen sitä. Päiväkodissa sylin vaihto kestää viitisen minuuttia. Aamuisin kun kaikki lapset saapuvat hoitoon samaan aikaan, ei hoitajien kanssa ehdi kuulemma hirveästi juttelemaan.

7.45–14.15
Kun pääsen toimistolle, laitan pannullisen kahvia valmiiksi valumaan ja valmistan mikrossa aamupuuron, jonka syön mehukeiton kera.

Kun kyselin mistä teitä kiinnostaisi lukea tässä postauksessa, sain pari toivetta kertoa enemmän myös työstäni. Olen töissä Kalasatamassa markkinointoimisto Pinnassa, ja olen ollut siellä content designerina nyt parin vuoden ajan (josta olin äitiyslomalla lähes vuoden). Työhöni kuuluu mm. asiakkaiden some-julkaisuiden suunnittelu ja toteutus sekä maksullisten some-kampanjoiden pyörittäminen ja niistä raportoiminen. Autan myös ylläpitämään ja tuottamaan sisältöjä kotisivuille ja verkkokauppoihin. Lisäksi kirjoitan ja osallistun konseptointiin ja ideointiin. Tarpeen vaatiessa vedän ylle raksavaatteet, ja autan messuosastojen ja tapahtumien rakentamisessa sekä erilaisissa somistustehtävissä.

Jos tässä avaisin työtäni enemmän, tulisi postauksesta aivan tolkuttoman pitkä. Jos aihe kiinnostaa vielä enemmän, voin kirjoittaa työstä markkinointitoimistossa ihan oman postauksensa.

15.00
Toimistolta ajan suoraan päiväkodille, joka sijaitsee ihan kivenheiton päässä meiltä. Kun haen J:n, vaihdan samalla pikaiset kuulumiset päivän kulusta. Jos likapyykkiä on tullut, nappaan ne mukaani hoitorepun kanssa. Päiväkodilla aikaa menee noin kymmenisen minuuttia.

15–16
Jos minun tarvitsisi käydä ruokakaupassa, kävisin siellä tässä vaiheessa päivää. Jos tulemme päiväkodilta suoraan kotiin, vaihdan kotivaatteet, päästän koirat ulos ja leikin J:n kanssa tai siivoilen hiukan siihen asti, että on aika aloittaa päivällisen valmistus.

Sillä aikaa kun minä häärään keittiössä, J viihdyttää itseään koirien kuppien tai pahvikorin – tai usein niiden yhdistelmän – avulla.

17.00
Syömme päivällisen viiden aikaan. Yritän kokata kasvispainotteisia ja nopeita reseptejä, jotka maistuvat myös taaperolle (välillä syötämme J:lle tavallista purkkiruokaa, jos ”meidän” ruokamme ei ole hänelle sopivaa).

Arkisin kokkaan esimerkiksi uunifetapastaa, tofu-kookoskormaa, linssikeittoa, kalapuikkoja ja perunamuusia, soijabolognesea sekä erilaisia pastoja. Jos kokkaaminen ei huvita, suosin einesosastolta Kokkikartanoa tai pakasteranskalaisia ja kukkakaaliwingsejä. Pakastepizzaa tulee syötyä enää yllättävän harvoin!

17.30–18.30
Ruoan jälkeen käymme yhdessä kävelyllä koirien kanssa, jonka jälkeen J saa touhuta iltatoimiin asti. J on aika omatoiminen puuhailemaan milloin mitäkin. Viime aikoina sohvalla remuaminen on niiden pahvien levittämisen ohella ollut ihan ykkösjuttu.

19.15
J menee nukkumaan viimeistään kahdeksalta, joten aloitamme iltatoimet seitsemän aikaan väsymystilasta riippuen. Iltatoimet käsittävät iltapuuron, pesut ja nukuttamisen, johon onneksi ei kulu aikaa kuin muutama minuutti.

20.00
J:n mentyä nukkumaan on aikaa sellaiselle, mitä ei ole aiemmin illalla ehtinyt tehdä. Julkaisen Instagramissa, kirjoitan blogitekstiä, käsittelen kuvia, vastaan sähköposteihin tai yritän vähän jumpata. Myönnän kyllä aika usein ihan vaan makaavani sohvalla pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Sänkyyn yritän mennä kymmeneen aikaan, jotta minulla olisi mitään mahdollisuuksia herätä seuraavana päivänä taas kuudelta.

Tällä hetkellä varsinaista omaa-aikaa minulla ei arkisin ole juurikaan, ellei jotain spesiaalia ole sovittuna. Myöhemmin keväällä minun olisi tarkoitus aloittaa Villan kanssa taas viikoittaiset agilitytreenit, joka tarkoittaa sitä, että saan viettää omaa aikaa agilityhallilla muutaman tunnin. Vastaavasti myös Miksu yrittää käydä salilla kerran tai pari viikossa.

Miksi valitsimme tummanharmaan takan

13/02/2020

Kaupallinen yhteistyö, NunnaUuni

”Oho, musta takka! En olisi tullut ajatelleeksi, mutta näyttää tosi hyvältä!”
”Näyttää ihan siltä Avaruusseikkailun monoliitilta – hyvällä tavalla.”
”Todella kaunis tuo laatta, en olisi itse osannut valita tuota.”

Muuan muassa tällaisia kommentteja olen saanut kuviini uudesta takastamme. Tummanharmaa, kuvissa jopa musta, takka on herättänyt paljon ihastelua ja kehuja melkein jo enemmän kuin olohuoneen punainen matto.

Kun aloimme suunnitella takan vaihtoa ja uutta takkamallia, pohdin mielessäni pitkään valkoisen ja tämän tummanharmaan välillä. Meillä on aika vähän mitään valkoista seiniä lukuun ottamatta, mutta mietin, olisiko tumma takka liian massiivinen ja hallitseva. Toisaalta ajattelin tumman pinnan olevan helppohoitoisempi ja sopivan paremmin piippuun.

Piipun ja muurin maalaaminen on käynyt muuten mielessäni ja on ehkä to do -listan häntäpäässä edelleen. Uusi maalipinta olisi myös harmaa, mutta lämpimämmän sävyinen (luonnossa muuri on sinisempi kuin kuvissa).

Lopulta tulimme siihen tulokseen, että valkoinen laattapinta olisi liian valkoinen meille, ja siksi valitsimme tummanharmaan Blanka Ceramic Negro -takan. Raikas valkoinen olisi varmasti ollut turvallisempi ja ehkä myyntiä varten järkevämpi vaihtoehto, mutta muun sisustuksen rinnalla kontrasti olisi ollut liian suuri. Valkoisten seinien sävy on Tkkurilan Höyry, joten kirkas valkoinen olisi todellakin pompannut esiin. Ja toisekseen, omaa kotia ei koskaan saa remontoida tai sisustaa ehkä joskus tapahtuvaa myyntiä ajatellen.

Jos jotain huonoa tummasta laattapinnasta pitää sanoa on se ehkä se, että siinä mahdolliset sormenjäljet näkyvät helpommin kuin vastaavassa valkoisessa pinnassa. Luonnossa silkin himmeä pinta on onneksi kuitenkin aika armollinen, ja mahdolliset jäljet erottuvat yleensä vain kuvia editoidessa. Laattapinta on kuitenkin onneksi helppo pyyhkäistä puhtaaksi.

Takka on paitsi lämmönlähde, myös todella näyttävä sisustuselementti, jolla tilan ilmettä voi muuttaa tooodella paljon (been there, done that). Skandinaavisen vaaleassa kodissa valkoinen pinta sulautuu kauniisti sisustukseen, kun taas vuolukivi tai tumma laatta saa takan nousemaan veistoksen lailla esille. Todella näyttävän sisustuselementin takasta saa yhdistelemällä kahta materiaalia tai tekstuuria, esimerkkejä tällaisista mittatilaustakoista näet NunnaUunin Instagram-tililtä.

Materiaalin ja värin ohella takan kanssa voi pelata myös muodolla. Haaveissani on saada siihen tulevaisuuden kotiin takka keskelle oleskelutilaa tilanjakajaksi niin, että takkatulta voi ihailla takan kummaltakin puolelta.

Kulmikas takka voi pienemmissä tiloissa näyttää massiiviselta, ja silloin hyvä vaihtoehto on pyöreä takka. Erityisesti pidän NunnaUunin Calor Rondo -takasta, joka on moderni vuolukivinen pönttöuuni. Pyöreä muoto toimii kauniisti kulmassa, suoralla seinällä tai keskellä huonetta. Calor Rondo on myös nappivalinta moderniin mökkiin, kuten tästä @villamohkola:n kuvasta näkee.

Edelliset postaukset takkaa koskien pääset lukemaan alta:
Takan vaihto
Kultainen Tuli ja puhtaampi palaminen.

Yhteistyöni NunnaUunin kanssa jatkuu vielä hetken, joten nyt jos teillä on kysymyksiä esimerkiksi takan valintaa, kokoa tai rahoitusta koskien, antakaa palaa! Välitän kysymykset NunnaUunin asiantuntijoille, ja vastaukset kokoan selkeästi yhteen postaukseen.

Vaaleita sävyjä makuuhuoneessa

11/02/2020

Pitkästä aikaa ajattelin naputella teille vanhan kunnon sisustuspostauksen! Viime aikoina sisustustoimet kun ovat olleet tyyliä ”nostan tämän tarpeeksi korkealla” ja ”estän pääsyn tänne tällä”, joten jo ihan itseänikin piristi pieni sisustuspäivitys (jota ei tarvinnut tehdä taaperon ehdoilla) makuuhuoneessa.

Kun sanon pieni sisustuspäivitys, tarkoitan todellakin pientä. Käänsin pöytävalaisimen alla olevan kirjapinon toisin päin, toin työhuoneesta Aza’s handmadelta saamani makrameen makkariin ja päivitin mustien hyllyjen koriste-esineet – tai oikeastaan vaihdoin niiden paikkaa. Pienen muutostyön viimeistelin vielä heittämällä pesuun edelliset koristetyynyjen päälliset.

Vaikka muuten tykkään käyttää sisustuksessa voimakkaita sävyjä ja vastavärejä, pidän tästä makuuhuoneen rauhallisesta ilmeestä. Ei mikään ihme, onhan arki aikamoista säätöä tällä hetkellä, joten otan mieluusti vastaan kaiken seesteisyyden.

Neutraalit sävyt antavat tilaa kuparin, ruskean ja keltaisen sävyille, jotka vaaleassa kokonaisuudessa nousevat kauniisti esille. Lämpimien sävyjen rinnalla kirjapinon sinisen sävyt pomppaavat esille juuri sopivasti.

Rento tyyli kuvastaa sisustusmakuani parhaiten, mutta todellisuudessa rentous on kaukana silloin, kun mallailen uutta asetelmaa paikalleen. Esineiden täytyy olla millilleen oikealla paikalla. Pyrin aina myös keskittämään asiat, ja varmaan kuvista jo huomasittekin, ettei makramee itse asiassa ole linjassa oikeastaan minkään kanssa. Teknisesti makrameen paikka häiritsee minua, mutta hyllyjen ja taulujen kanssa makrame muodostaa sängyn yläpuolelle kolmion. Siitä syystä outo sijainti toimii yllättävänkin kivasti.

Kodiksi tehty

07/02/2020

Kaupallinen yhteistyö, POF Group

Mitä sinulle tarkoittaa ihana koti?

Minulle ihana koti tarkoittaa valoisaa ja toimivaa kotia, jossa on tilaa hengittää. Ikkunoista tulviva valo, normaalia korkeampi huonekorkeus ja hyvä sijainti lähellä palveluita ovat avainasemassa puhuessani tulevaisuuden asuntohaaveistani. Vaikka ihmiset seinien sisäpuolella ovat loppupeleissä se, mikä todella tekee asunnosta kodin, en pistä vastaan järkevälle pohjaratkaisulle tai kauniille pintamateriaaleille.

Minulle ihanan kodin määritelmään sopivia asuntoja valmistuu parhaillaan ihan tähän meidän lähelle, ja POF Groupin kutsumana pääsin tutustumaan niihin.

Heti ensin on tehtävä selväksi, että tämä kuvissa esiintyvä koti on stailattu malliasunto – ei siis oikea koti, vaikka se erehdyttävästi siltä näyttääkin. Asunnon sisustuksesta vastaa POF Group, joka on vuodesta 2006 toteuttanut myyntisisustuksia uudiskohteisiin ympäri Suomea.

Asunto kuuluu pari- ja rivitaloyhtiöön, joka sijaitsee uudella Ali-Tilkan asuinalueella. Kävelymatkan päässä ovat niin koulu, päiväkoti kuin hyvät harrastusmahdollisuudetkin – täydellinen sijainti perheelle. Myös itse asunto sopisi mielestäni pienelle perheelle, sillä sisäänkäynnin yhteydessä oleva tilava katos mahdollistaa niin rattaiden kuin pienten polkupyörienkin säilyttämisen. Lisäksi tilava ja tuulikaapiton eteinen helpottaa arkea kummasti, sillä mikäänhän ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää pujotella vaunujen kanssa kenkien täyttämän tuulikaapin läpi. Arjen sujuvuutta helpottaa myös kylpyhuone, jossa on tilaa pesukoneelle ja pyykinkuivaustelineellekin.

Valolla ja kalustevalinnoilla lisää tilantuntua

Asumisessa valolla on todella suuri merkitys minulle, ja valoa tästä kodista todellakin löytyy. Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat kattavat yhtenäisessä oleskelutilassa ja keittiössä lähes koko asunnon leveyden. Korkea huonekorkeus lisää valoisuutta entisestään ja samalla tuo tilantuntua. Vieraillessani tässä Ruunikon kaksiossa, olisin veikannut asunnossa olevan ainakin 60 neliötä, mutta todellisuudessa asunnon koko on 50 m² (mutta koska takapihalle rakentuu koko asunnon levyinen pergola, voi kesällä tilaa sanoa olevan jopa reippaasti yli 60 m²).

Asunto vaikutti neliöitään tilavammalta myös siksi, koska sopivilla kalustevalinnoilla tilan käyttö ja viihtyvyys on saatu maksimoitua. Vaikka asunnon sisustustyyli on vahva ja runsas, pitävät ilmavat ja yhtenäiset kalusteet yleisilmeen avarana. Keittiökaapiston lämmin harmaa sävy piristää asunnon yleisilmettä, ja se näyttää tylsän perusvalkoisen rinnalla ihanan raikkaalta.

Tämä myyntisisustus on hyvä esimerkki siitä, kuinka värit ja tummat sävyt toimivat myös pienessä kodissa. Huomionarvoista on myös katsastaa olohuoneen mattoa, joka on rohkeasti valittu tarpeeksi suureksi. Jos minun pitäisi nimetä yksi suomalaisten sisustajien helmasynti, olisi se juuri liian pienien mattojen valinta.

Maanläheiset sävyt täydentyvät metallinsävyillä

Asunnon väripaletti on voimakas ja maanläheinen, ja se on täydennetty kauniisti metallinsävyillä. Suomessa suunniteltu Uer-sohvan vihreä sävy on upea pari mausteisten sävyjen, kuten sinapinkeltaisen Hassock-samettirahin, rinnalla. Sohvan viereen seinustalle on laitettu kaksi keveää 3-tasoista metallihyllyä, jotka on somistettu kirjoilla, taiteella ja veistoksellisilla koriste-esineillä. Hyllyköt jatkavat linjaa kauniisti keittiön puolelle, josta löytyy samanlainen metallihylly 6-tasoisena.

Makuuhuoneen Tere-sängynpääty on samaa sarjaa sohvan kanssa, ja kultaisten Queen-valaisimien vierellä se näyttää aivan poikkeuksellisen ihanalta. Kaikki asunnossa käytetyt tuotteet ja kalusteet löytyvät muuten Giitu-verkkokaupasta.

Myyntisisustuksen tarkoitus on ennen kaikkea näyttää potentiaalisille ostajaehdokkaille esimerkki siitä, kuinka käytettävissä olevasta tilasta saa kaiken irti. Mielestäni kohteen sisustus on onnistunut siinä, ja se antaa varmasti ideoita leikitellä myös hieman rohkeammilla sisustusvalinnoilla.

Pari- ja rivitaloyhtiö Asunto Oy Nurmijärven Ruunikon rakennuttaa T2H.

Kuvat: POF Group

PS. 9.2. klo 12-14 tässä T2H:n kohteessa pidetään malliasunnonavajaiset. Paikalla on hodarifillari, joten kannattaa käydä pyörähtämässä paikalla jos uusi asunto (tai lounas 😉 ) on kiikarissa!

Miten päiväkodin aloitus sujui?

03/02/2020

J on ollut päiväkodissa nyt neljä viikkoa, ja kuulumisia aloitukseen liittyen onkin jo ehditty kysellä. Monella teillä lukijoilla on sama tilanne edessä piakkoin, ja aiheesta on esitetty ihan postaustoivekin vertaistuen toivossa.

Päiväkodin aloitus on suuri elämänmuutos, niin lapselle kuin vanhemmillekin. Rehellisesti sanottuna onhan ajatus siitä, että lapsesi viettää suurimman osan päivästä ventovieraiden kanssa, aika inhottava. Ja aina löytyy niitä vanhempia, jotka tukemisen sijaan ovat valmiina arvostelemaan päätöstäsi laittaa lapsi päiväkotiin ”aivan liian pienenä”. Lapsen luonne vaikuttaa todella paljon siihen, miten ensimmäiset päivät hoidossa sujuvat. Joillain homma lähtee käyntiin helposti, toiset taas tarvitsevat enemmän aikaa totutella uusiin kuvioihin. Oli tilanne mikä tahansa, arvostelu on mielestäni täysin tarpeetonta.

Tammikuu ei ollut se helpoin, mutta helpolla pääsimme silti. Uuden arjen aikatauluttaminen on vaatinut hieman sopeutumista. Esimerkiksi töistä lähteminen tasan 14.15 on tuottanut vaikeuksia, sillä aikaisemmin pystyin lähteä silloin, kun hommat olivat valmiina. Teen tällä hetkellä 80 %:sta työaikaa eli kuuden tunnin päivää. Kelalta saan joustavaa hoitorahaa, josta käteen jää reilu satanen kuussa. Normaaliin työaikaan palaan toukokuussa.

J on avoimella luonteellaan, hymykuopallaan ja isoilla silmillään hurmannut jokaisen hoitajan.”

J:n ryhmään kuuluu 12 alle 3-vuotiasta lasta, joista J on selvästi nuorin. Jo ensimmäisestä päivästä asti J on ollut kiinnostunut muista, mutta perjantaina hakiessani pojan kotiin hoitajat kertoivat, että J:stä on tullut nyt selvästi osa porukkaa. J on myös avoimella luonteellaan, hymykuopallaan ja isoilla silmillään hurmannut jokaisen hoitajan, ja kuulemma yksi aamu oli vähän kilpailtukin siitä, kenen syliin J pääsi ensimmäisenä.

J ei ole nirso lapsi, ja päiväkodissa kaikki ruoka on maistunut hänelle hyvin. Vain korianterilla maustettu porkkanasosekeitto jäi syömättä, ja se johtui epäilemättä korianterista – pahus! Nyt häviän korianterin suhteen äänestyksen 2–1.

Päiväkotirytmiin tottuminen J:llä sujui hyvin sekin, sillä meillä oli jo valmiiksi hyvin samankaltainen rytmi. Vain päivällisen jouduimme rytmittämään uudelleen tuntia myöhemmäksi. Samalla siirtyi myös iltapuuro ja nukkumaan meno, mutta joskus J kyllä edelleen nukahtaa jo ennen puoli kahdeksaa.

Tammikuun toisella viikolla yöt muuttuivat meillä aika levottomiksi. J saattoi yöllä olla hereillä tunnin tai kaksi, ja rauhoittui vasta päästessään meidän sänkyyn. Heräily saattoi johtua hampaista, kävelystä, ikävästä ja/tai päiväkodista. Viikonloppuna pidimme taas yhden yön unikoulua (pistäytymistaktiikka), ja poika jaksoi huutaa 1,5 tuntia ennen luovuttamista ja uudelleen nukahtamista. Lauantain ja sunnuntain välisen yön J nukkui VIHDOIN taas heräämättä 20–07.

Päiväkodin alkaessa varoitellaan aina ensimmäisestä flunssakaudesta, mahataudista, täistä ja muista mahdollisista kivoista kiertävistä loisista ja viruksista. Toisella viikolla J nappasi mukaansa nuhakuumeen, ja oli kaksi päivää kotona sen takia. Itse olin samaisessa taudissa kokonaisen viikon ja siitä kolme päivää sairaslomalla. Vielä seuraavalla viikolla vähän kaikki lapset J:n ryhmässä olivat räkäisiä, mutta suuremmalta epidemialta onneksi vältyttiin.

Luulisi, että pieni taapero väsyy päiväkodissa, mutta ei. J on iltapäivisin ja iltaisin täynnä energiaa, ja koska päivät hän käyttäytyy – tietenkin – kuin herran enkeli, riittää hänellä sitä kuuluisaa riiviöenergiaa kotona tuhlattavaksi. Koirien vesikuppi, taulut ja kookos saavat kyytiä.

Toivoisin, että voisin toimia vertaistukena jakamalla vinkkejä ikävän helpottamiseen tai päiväkotiin jäämisen suhteen. Mutta koska meillä päiväkodin aloitus on sujunut kuin unelma, en osaa antaa vinkkejä juuri minkään suhteen. Ehkä voimmekin sen sijaan toimia positiivisena esimerkkinä siitä, ettei päiväkodin aloittamisen aina tarvitse olla niin vaikeaa.