Blog | Pinossa

Kevät näkyy sisustuksessa

22/03/2020

Valon lisääntyessä mieli alkaa kaivata vaaleampia sävyjä ja värejä. Ja voi että tämä aurinko tuntuu hyvältä! Tänään jäin kauppareissun jälkeen hetkeksi ulos istumaan etuterassi naama kohti aurinkoa. Mittari näytti nollaa, mutta siinä valohoidossa oli pakko avata vähän takkia. Nyt jäi harmittamaan, etten tajunnut juoda päiväkahvia siinä samalla.

Eilen sain hetken omaa aikaa J:n nukkuessa päiväunia, ja sinä aikana päätin pitkästä aikaa päivittää sohvan yläpuolella olevan taulukollaasin ja vaihtaa koristetyynyihin päälliset.

Kaikki kuvissa näkyvä on jo ennestään hankittua tai saatua, ja kaikki on blogissa myös aiemmin näkynyt. Tai no melkein kaikki: taulukollaasin vasemmassa reunassa olevan Nipsu-julisteen* piti alun perin päätyä J:n huoneeseen, mutta sen beigen vaaleanpunainen taustaväri sattui sopimaan täydellisesti Kaunisteen-tyynynpäällisiin* ja kollaasin muihin julisteisiin.

Kollaasin kaikki julisteet ovat meidän kuvaamme lukuun ottamatta Deseniolta. Keltaisen tyynynpäälliset ovat Ikeasta ja vaaleanpunainen pellavapäällinen Annolta.

Näitä kuvia katsellessa tekisi mieli vaihtaa jo punainen matto vaaleaan kesämattoon. Ehkäpä seuraavana viikonloppuna on sen aika. Vaalea matto on kesää kohden ihanan raikas, ja samalla se on käyttäjäystävällisempi mitä tulee koirankarvaan ja siivoamiseen – punaista vasten kun näkyvät kaikki karvat.

Pesin eilen koirat, ja pesun seurauksena Pölyn turkki alkoi irrota jokakeväisen karvanlähdön merkiksi. Tänään pitäisikin imuroida jo uudestaan, vaikka edellisestä kerrasta on vasta pari päivää. Sohvanpäällisetkin pitäisi heittää pesuun, sillä tuossa tyynynpäällisiä vaihtaessa huomasin istuinosien olevan täynnä ties mitä.

Tänään muuten ajattelin pitää Instagramissa ensimmäisen liveni! Klo 16 aloitetaan kokkailemaan vartin purjopastaa, tervetuloa mukaan seuraamaan ja kokkaamaan. Tarvittavat ainekset löydät stooreistani. 🙂

*saatu osana aikaisempaa yhteistyötä

9 kysymystä ja vastausta takoista

19/03/2020

Kaupallinen yhteistyö, NunnaUuni

Mitä kuuluu? Poikkeuksellinen tilanne on tainnut sekoittaa vähän jokaisen arjen tällä hetkellä. Vaikka näin kotihiirenä karanteeni ei eroakaan normaalista elämästäni kummoisesti, on meidän kummankin etätyöskentely ja J:n päiväkodista poisjääminen luonut ihan uudenlaisia haasteita ja aikataulutusongelmia.

Kysyin teiltä Instagramin tarinoissa, millaista sisältöä toivoisitte nyt someen. 75 % teistä toivoi luettavaksi kepeitä sisältöjä, ja sellaisia pyrin teille nyt seuraavina viikkoina tuottamaan. Tietenkin vallitseva tilanne heijastuu vähän kaikkeen, mutta pyrin pitämään kanavani positiivisina ja saada ihan jotain hömppääkin tänne luettavaksi.

Kuulemma kotona pysyminen on kasvattanut tonkkaviinien, sisustustuotteiden ja remonttitarvikkeiden myyntiä. Remonttipuolelle saankin nyt tarjota teille tietoa ja inspiraatiota tässä postauksessa.

Edellisen NunnaUunin kanssa yhteistyössä toteutetun blogipostauksen tiimoilta keräsin teiltä kysymyksiä takoista. Paljon kysymyksiä tuli takkojen hintahaitariin ja asentamiseen liittyen, ja parhaani mukaan tiivistin ja yhdistelin kysymyksiä, jotta blogipostauksesta ei tulisi mahdottoman pitkä. Kysymyksiin vastasivat NunnaUunin asiantuntijat.

9 kysymystä ja vastausta takoista

Onko NunnaUuni täysin kotimainen firma?

Kyllä on kotimainen perheyhtiö. Myös raaka-aine on kotimaista Mammutti-vuolukivilajia, jonka kuljetusmatka kaivoksesta tuotantoon mitataan metreinä.

Kauanko takan asentamiseen menee aikaa ja paljonko se maksaa?

Asennus onnistuu vakiotuotteissa yhden päivän aikana. Hinta vaihtelee tuotteen mukaan (430–1 280 € sis. alv. 24%).

Oma kommenttini: Meillä takan asentamiseen meni 1,5 päivää, sillä laattapintaisen takan oli hyvä antaa kuivua yön yli ennen laattojen asennusta. Jos aikataulu olisi ollut kiireinen, olisi laatat voitu asentaa myös saman päivänä. Lisää asennuksesta voit lukea tästä postauksesta.

Miten takka/hormi asennetaan kohteeseen, jossa on valmiina takkavaraus?

Tulisija-asennuksen yhteydessä onnistuu myös hormin asennus. Ennen takan tilausta on syytä kuitenkin varmistaa, että takkavaraukseen merkityssä paikassa on vahvistettu pohjalaatta ja varmistettu hormiläpivienti.

Joskus uudiskohteisiin tehdään takkavaraus ja pohjakuvaan jopa piirretään takan paikka, mutta pohjalaatan vahvistus jätetään tekemättä. Tietenkin takka voidaan asentaa myös tällaiseen kohteeseen, mutta silloin pohjatöitä täytyy tehdä enemmän. Jos takkavarauksen kohdassa on vahvistettu laatta, ei mitään ongelmia takan ja hormin asennuksen suhteen pitäisi olla (kunhan valittu takka vain mahtuu vahvistetulle alueelle).

Hormin pystytysaikaan vaikuttaa mm. se, onko kyseessä rakenteilla oleva uudiskohde vai jo valmistunut kohde.

Kaikissa kysymyksissä kannattaa kääntyä NunnaUunin asiantuntevan tulisijamyyjän puoleen!

Jatkokysymys: mikä on sopiva hormi tai miten se valitaan?

Hormin valintaan vaikuttaa mm. valittu takkamalli. Hormi voidaan tehdä harkoista keraamisella sisuksella (alaliitosmallit), teräksestä (päältäliitosmallit) tai tiilistä (sopii alaliitosmalleille).

Harkko- ja tiilihormi voidaan pinnoittaa laatalla (vuolukivilaatta tai muut keraamiset sisustukseen sopivat laatat) tai antiikkilaastilla. Teräshormit ovat usein maalattuja tai teräksen värisiä pyöreitä hormeja, joita ei tarvitse pinnoittaa.

Mitä meidän takka maksoi?

Blanka Ceramic Negro maksaa asennettuna n. 7 500 €. Takan voi hankkia rahoitussopimuksella.

Mitä mittatilaustakka maksaa? Kuinka sen suunnitteluprosessi etenee?

Mittatilaustuotteiden hinta vaihtelee työmäärän mukaan. Suunnittelu etenee siten, että asiakas antaa taustatietoja kohteesta ja siellä kenties olevasta vanhasta tulisijasta. Tai mikäli takka on tulossa uudiskohteeseen, niin silloin suunnitteluprosessia helpottaa rakennepiirustukset. Toiveiden listauksen jälkeen NunnaUuni tekee ehdotuksen kohteeseen soveltuvasta tuotteesta.

Oma kommenttini: Design By Lauri -ohjelmassa nähtiin NunnaUunin upeita mittatilaustakkoja, sieltä voi ammentaa inspiraatiota!

Sopiiko takka pääsääntöiseksi lämmönlähteeksi vai kannattaako se yhdistää johonkin muuhun esim. ilmalämpöpumppuun?

Kohteeseen oikein mitoitettu varaava takka riittää pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Ilmalämpöpumppu sopii hyvin NunnaUunin rinnalle.

Oma kommenttini: Meillä takka on mitoitettu juuri siten, että se pelkästään riittäisi meille, mutta käytämme takkaa yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa. Sähköpattereita emme käytä olohuoneessa enää lainkaan.

Jos takassa on valkoinen laatta ja sauma, meneekö se käytössä heti mustaksi?

Kaikki vaaleat pinnat vaativat enemmän huoltoa ja puhdistusta kuin tummat.

Onko vuolukivi huokoinen materiaali?

Vuolukivi on erittäin tiivis materiaali. Mikäli vuolukivisen tulisijan pintaan on tullut tahroja, ne ovat pinnallisia ja lähtevät pois päivittäisen puhdistuksen yhteydessä joko laimennetulla astianpesuaineella tai yleispesuaineella. Mikäli tahrat ovat ennättäneet olla pinnalla jo kauemmin, voi pintaa hioa vesihiomapaperilla (karkeus 400–600).

Onko jotain muita syitä kuin ulkonäkö, miksi vanha takka kannattaisi uusia?

Mikäli vanha takka on valmistettu esim. tiilestä tai valumassasisuksilla, niin k.o. materiaalit alkavat ajan myötä rapautua, ja tulisijan lämmönvarauskyky heikkenee niin, että on taloudellisesti järkevämpää uusia tulisija kokonaan. Ekologisesta näkökulmasta katsottuna uusi takka Kultaisen tulen arinalla auttaa vähentämään palamisen päästöjä, ja vaikuttaa näin positiivisesti lähiympäristöön.

Mikäli näistä vastauksista herää vielä jatkokysymyksiä, niin mielelläni välitän ne eteenpäin NunnaUunille.

Tsemppiä vielä kaikille tuleviin päiviin. Muistakaa, että yhdessä tästä kyllä selvitään tavalla tai toisella. Pysytään siis positiivisina ja kotosalla!

Vinkkejä hämärässä kuvaamiseen

15/03/2020

Välillä minulta kysellään neuvoja valokuvaukseen liittyen, ja tässä postauksessa päätin käydä läpi muutamia vinkkejä sisustuskuvauksen ja erityisesti hämärässä kuvaamisen näkökulmasta.

Valokuvaajana olen täysin itseoppinut, mitä tulee tekniikkaan ja visuaaliseen puoleen. Olen opetellut kuvausta aina sitä mukaa kun eteeni ilmenee ongelma, ja siksi esimerkiksi studiovalojen ja erillisen salaman käyttö on minulle edelleen aika vierasta – niitä en sisustuskuvaukseen kotona vielä tarvitse.

Valokuvaus on tekniikkalaji, ja kuvauksessa kaikki lähteekin kalustosta ja sen hallinnasta. Kuvaan oikeastaan kaikki kuvani Canon 6D -täyskennokameralla ja EF 24–70mm f/4L IS USM -objektiivilla. Täyskennokamera eroaa tavallisesta eli croppikennosta siten, että kenno yksinkertaisesti fyysisesti suurempi. Suurempi kenno sisältää enemmän soluja, joista muodostuvat valokuvan pikselit. Suurempi kenno myös tallentaa kuvan laajemmalta alueelta kuin croppikennoinen kamera. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella, että croppikennolla otettu kuva on ikään kuin valmiiksi rajattu. Sisustuskuvia ottaessa täyskennolla on helpompi saada laajoja kuvia ilman hirvittäviä vääristymiä.

Matkakameraksi olen hankkinut Olympus PEN-8 minijärkkärin. Siinä käytössäni on pannukakkulinssi, johon en ole ihan täysin tyytyväinen. Vielä en vain ole saanut aikaiseksi panostaa laadukkaampaan objektiiviin.

Jotta saan mahdollisimman laadukkaita kuvia läpi vuoden, on jalusta minulle ehdottoman tärkeä työväline. Käytössäni on SLIK-merkkinen kuulapääjalusta, jonka kuvaustangon saa vaakatasoon. Vaakatangolla esimerkiksi flatlay- ja ruokakuvien ottaminen suoraan ylhäältä alas käy näppärästi. Käyttämäni jalusta on jo poistunut myynnistä, mutta vastaavan löysin täältä.

Jalustalla kuvaan noin metrin korkeudelta, sillä se on sisustuskuvissa yleensä se toimivin kuvakulma. Poikkeuksia tietenkin on, ja esimerkiksi Instagramissa yläviistosta kuvatut kuvat toimivat hyvin useimmilla tileillä. Omalla kohdallani en ole huomannut merkittävää eroa.

En ajatellut tässä postauksessa syventyä kameratekniikkaan sen enempää, mutta lyhyesti voin kertoa, että yleensä kuvaan asetuksilla ISO 320 ja f10. Suljin- eli valotusaika kuvissani on mitä tahansa 1/80–4 sekunnin väliltä, ja juuri pitkissä valotusajoissa jalusta astuu kuvaan tärähtämisen estämiseksi.

Joskus pitkällä valotusajalla kuvatessa kuva tärähtää jalustasta huolimatta, ja silloin ongelma saattaa olla kameran pieni heilahtaminen kuvaa ottaessa. Käytän yleensä aina 2 sekunnin ajastusta, jolloin napin painamisesta tuleva pienen pieni liike ei heilauta kameraa. Ajastuksen ohella kuvaamiseen voi käyttää myös kaukolaukaisinta (minulla on käytössä tämä).

Canonilla on olemassa Canon Camera Connect -sovellus, jolla kameran saa liitettyä suoraan puhelimeen. Puhelimen sovelluksen kautta kameraa voi hallita mm. säätöjen osalta, jolloin kuvaaminen onnistuu täysin kameraan koskematta. Kameran ottamat kuvat saa myös siirrettyä suoraan puhelimeen, mutta itse tykkään käsitellä kuvani edelleen vanhanaikaisesti läppärin Lightroom-sovelluksella.

Kuvaan RAW-muotoisia kuvia, jotka vaativat aina pienen käsittelyn ennen julkaisua. RAW-kuvat sisältävät enemmän tietoa kuin kameran valmiiksi pakkaamat JPEG-kuvat, joten pimeistä kuvista saa kaivettua esille enemmän yksityiskohtia. Enemmän RAW- ja JPEG-kuvien eroista voi lukea vaikkapa täältä.

Kuten yllä jo mainitsin, käytän kuvakäsittelyyn Lightroomia, jossa minulla on tallennettuna valmiin VSCO-presetin pohjalta tehty filtteri, jota käytän kaikissa kuvissani.

Jalustan ohella ehkäpä se tärkein vinkki on kuvata aina luonnonvalossa. Meillä valo tulee kaikkiin huoneisiin vain yhdestä suunnasta, ja kotimme on muutenkin hämärä. Makuuhuoneessamme ja työhuoneessa meillä on peiliovet ikkunaa vastapäätä, joten luonnonvalo heijastuu yleensä aika hyvin takaisin valaisten huoneen myös kauempana ikkunasta.

J:n huoneessa ja olohuoneessa näin ei ole, ja varsinkin vähäisessä luonnonvalossa toinen puoli huoneesta jää todella pimeäksi. Silloin otan käyttöön heijastimen, jolla saan maksimoitua valon määrän. Ihmeitä heijastimella ei saa aikaiseksi, mutta sillä voi vähän parantaa ennestään huonoa tilannetta.

Valon suuntaa ohjaan sälekaihtimilla niissä huoneissa, joissa meillä on ne ikkunoissa. Esimerkiksi olohuoneen valo muuttuu todella paljon vain kääntelemällä sälekaihtimia, joten ei ole ihan yhdentekevää missä asennossa ne sattuvat kuvaushetkellä olemaan. Ohjatessani valoa pyrin välttämään suuria kontrasteja valoisten ja varjoisten alueiden välillä, jotta saan kuvaan mahdollisimman tasaisen ja luonnollisen valon. Aina se ei tietenkään ole mahdollista, esimerkiksi tässä kuvassa näkee hyvin sen, mihin kohtaa ikkunoista tuleva valo loppuu (kontrastia olen vähentänyt kuvankäsittelyllä valottamalla kuvan oikeaa reunaa enemmän). Joskus liian suuren kontrastin välttämiseksi joudun jopa vähentämään valoa sulkemalla osan kaihtimista.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli hyötyä! Jos jokin jäi epäselväksi, niin vastaan mielelläni tarkentaviin kysymyksiin. 🙂

Superhelpot porkkanakakkumuffinit

12/03/2020

Leivoin näitä porkkanakakkumuffineja pojan syntymäpäiville tammikuussa, ja siitä asti niiden resepti on ollut tulevien postauksien listallani. Vaikka näiden muffinien haastavin osuus on porkkanoiden raastaminen, ei sopivaa väliä näiden uudelleen leipomiselle ja kuvaamiselle löytynyt. Nyt kun tässä on tullut saikutettua itseni ja lapsen toimesta, päätin viimein repäistä ja tehdä tämän postauksen.

Leivoin nämä muffinit viime perjantaina paria tuntia ennen kuin sairastuin vatsatautiin. Reseptiin käytettävä rypsiöljy oli päässyt loppumaan, joten korvasin sen oliiviöljyllä ja ihmettelin, miksi muffinien maku muuttui sen seurauksena niin oudoksi. Tietenkään öljyllä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, kuten parin tunnin päästä sain huomata…

Kun muuten sanon, että tämä resepti on superhelppo ja hyvä, todellakin tarkoitan sitä. Nämä saivat synttärivierailta hurjan määrän kehuja – syystäkin! Alkuperäisen reseptin bongasin LEIVO MUN KAA -blogista.

Helpot ja superhyvät Porkkanakakkumuffinit

noin 15 suurta ja noin 40 minimuffinia

2 munaa
1,5 dl sokeria
0,5 dl fariinisokeria
1 rkl tummaa siirappia
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljapulveria tai 2 tl vaniljasokeria
1,5 tl kanelia
0,5 tl suolaa
1 tl tuoretta raastettua inkivääriä
1,5 dl rypsiöljyä
4–5 dl porkkanaraastetta

Kuorrute

400 g maustamatonta tuorejuustoa
1–2 dl tomusokeria
halutessasi vaniljapulveria, -aromia tai sitruunankuoriraastetta

Kuori ja raasta porkkanat ja inkivääri hienoksi raasteeksi.

Riko munat kulhoon ja lisää joukkoon sokeri ja fariinisokeri. Vatkaa haarukalla hyvin sekaisin. Lisää joukkoon siirappi ja sekoita hyvin. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne muna-sokeriseokseen vuorotellen öljyn kanssa. Taikina muuttuu paksuksi, mutta ei hätää. Lisää joukkoon porkkana- ja inkivääriraaste ja sekoita huolellisesti (edelleen sillä yhdellä ja samalla haarukalla). Raasteesta irtoaa nestettä, joka muuttaa taikinan juoksevaksi.

Annostele taikina muffinivuokiin. Taikina ei kohoa paljoa, joten suosittelen täyttämään vuoat yli puolenvälin. Paista 175-asteessa n. 20 minuuttia (minimuffinit 15–20 min, suuret 20–30 min). Tarkista kypsyys hammastikulla. Paiston jälkeen anna muffinien jäähtyä.

Kuorrutetta varten vatkaa kulhossa tuorejuusto notkeaksi käsivatkaimella. Lisää tomusokeria ja makuaromeja maun mukaan ja vatkaa hyvin. Itse tykkään hieman suolaisesta kuorrutteesta, joten varon lisäämästä liikaa tomusokeria. Leivitä tai pursota kuorrute muffinien päälle.

Koristelussa käytin Wiltonin 2D-kukkatyllaa, sillä kuorrute todella helppo pursottaa kauniiksi ruusuksi (kurkkaa tästä tutoriaali!).

PS. Muffinit säilyvät jääkaapissa suljetussa rasiassa mehukkaina parikin päivää.

Kuinka äitiys on muuttanut minua

09/03/2020

Olen saanut kunnian hoitaa äidin tehtäviä nyt vuoden ja kahden kuukauden ajan. Vaikka näin naistenpäivän jälkimainingeissa pieni itsenäinen ja toisista riippumaton osa minusta haluaisi väittää, etten ihmisenä ole muuttunut äidiksi tulon jälkeen lainkaan, valehtelisin. Äitiys on kasvattanut ja muuttanut minua paljon, ja suurimmasta osasta noista muutoksista olen pelkästään kiitollinen.

Vaikka en koskaan ajatellut olevani perinteisen mallin mukainen äidillinen äiti (typerää oikeastaan edes puhua tästä stereotypiasta 2020-luvulla), ja vähän pelkäsin uuden roolin omaksumista, olen sulahtanut äitiyteen hyvin. Löysin nopeasti sen oman tapani olla äiti. Koen olevani rento ja maalaisjärjellä varustettu äiti, joka ei murehdi jokaista kolhua ja huonosti sujunutta ruokailua, vaan osaa antaa taaperon olla tutkiva ja rajojaan hakeva lapsi. Tietenkin tämä kuvitelma saattaa olla vain omassa päässäni luoma illuusio.

Olen kaikki minulla heti nyt -tyyppinen kärsimätön persoona, mutta J on onnistunut opettamaan minulle kärsivällisyyttä. Nopeatempoinen vaunulenkki vaihtuu hetkessä hitaaseen löntystelyyn pojan halutessa kävellä, eikä sillä hetkellä minua häiritse yhtään kotona odottava loppumaton tehtävälista. Lapsen kanssa asioissa vaan kestää hiukkasen pidempään, mutta se ei ahdista minua kuten ennen.

J on voimakkaalla temperamentilla varustettu kauris, ja viimeisten kuukausien aikana kärsimätön luonne on alkanut päästä esiin (kehenköhän mahtaa tulla…). Poika saa raivokohtauksen milloin mistäkin, mutta osaan pysyä niiden kohdalla yllättävän tyynenä – ja kärsivällisenä. Viimeisin taattu kiukun aihe on se, jos laitan J:lle jälkiruuaksi tarkoitettua smoothiepussin pöydälle suoran suuhun tarjoilun sijaan.

Äärimmäisen kiitollinen olen siitä, että olen löytänyt armollisuutta itseäni ja toisia kohtaan. Ymmärrän jo hieman paremmin sen, milloin on hyvä vaan antaa asioiden olla, enkä ruoski niistä itseäni enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Muita kohtaan tuntemani armollisuus on ymmärrystä, joka auttaa näkemään erilaiset elämäntilanteet ja niiden mukanaan tuomat valinnat. Aina kaikki ei ole itsestä kiinni ja vaikka olisikin, joskus on ihan sallittua suorittaa sieltä riman alta. On ihan ok ruokkia perheensä joskus einesruualla ja skipata imurointi parina päivänä.

Armollisuus on tuonut mukanaan ajatuksen myös siitä, ettei kukaan täällä pärjää yksin. Minä saan pyytä apua kun sitä tarvitsen, ja minä voin puolestani auttaa silloin kun siihen pystyn. Eikä auttamisen aina tarvitse olla varsinaisesti edes auttamista, se voi olla vilpitön kehu tai oikeaan aikaan sanotut kauniit sanat.

Auttamisen ei aina tarvitse olla varsinaisesti edes auttamista, se voi olla vilpitön kehu tai oikeaan aikaan sanotut kauniit sanat.

Ymmärryksen ja armollisuuden kanssa käsi kädessä kulkee herkkyys, jota olen saanut saavillisen verran lisää. Olen aina ollut herkkä ja tunteikas, mutta äitiyden myötä voisin lopettaa uutisten katsomisen lähes kokonaan. Parempi olla tietämättä kaikkia niitä asioita, joiden takia vain surisin koko illan.

On ehkä vähän hölmösti sanottu, mutta koen olevani tunnetasolla viisaampi kuin vielä puolitoista vuotta sitten.

Vanhemmuus on rankkaa, ja uusi elämä nostaa esille myös puolia, joista en ole niin ylpeä. Parisuhteeseen käytetty aika on meillä jäänyt todella vähälle, enkä halua valehdella, etteikö se olisi vaikuttanut suhteeseemme. Huomaan välillä uppoutuvani omiin ajatuksiini niin, etten kuulee lainkaan mitä minulle puhutaan – en ole kunnolla läsnä. En pidä tästä puolestani lainkaan, mutta väsyneenä ja oman ajan puuttuessa siitä eroon pääseminen tuntuu liian vaikealta nyt.

Äitiyden ensimetreillä kuvittelin, että elämäni tulisi olemaan pelkkää pelkoa, epäröintiä epätietoisuutta seuraavat 18 vuotta. Vaikka vanhemmuus osaltaan on pelkkää menettämisen ja väärin tekemisen pelkoa, eivät ne tunteet nouse esille kuin vain hetkittäin.

Taaperon kanssa eläminen on päivittäin täynnä oppimisen riemua, pienistä asioista ilahtumista ja suunnatonta ylpeyttä. Välillä myös huomaan itse oppineeni ihan vahingossa asioita, joita en edes tiennyt osaavani.

Retrovuosien suosikkikastikkeen ja trendivärin uusi tuleminen + Desenion alekoodi!

03/03/2020

Kaupallinen yhteistyö, Desenio

Kuka muistaa vielä vuoden 2015 Pantone-värin? Se oli marsala, tuo hämmentävä punaruskea sävy, joka sai fashionistat ja trendsetterit ympäri maailmaa hämilleen. Miksi, voi miksi vuoden väriksi valikoitui retrovuosien suosikkikastike?

En tunnustautunut sävyn faniksi, mutta pakotin itseni käyttämään sitä yhdessä kuosisuunnittelun projektissa, jotta saisin portfoliooni jotain todella aallon harjalla olevaa. Olinhan valmistumassa juuri keväällä 2015, ja etsin kuumeisesti oman alan töitä.

On ehkä huonoa mainosta myöntää, mutta mitä tulee trendeihin, koen aina tulevana hieman jälkijunassa. Tai no, osaan kyllä haistella tulevia trendejä erityisesti sisustuspuolella, mutta minulla kestää pitkään lämmetä tietyille elementeille, jotka myöhemmin trendilistauksista saatan poimia kotiimme. Marsalan suhteen tämä lämmitysvaihe kesti palttiarallaa viisi vuotta. Mahtaakohan viimein slip dress löytyä kohta vaatekaapistani?

Makuuhuoneen pieni freesausprojekti sain jatkoa, kun päätin siirtää sängyn yläpuolella olleet hyllyt hetkeksi varastoon. Uutta ilmettä ja väriä huoneeseen päätin tuoda, milläs muullakaan kuin julisteilla. Julisteet kun ovat ehkä yksi helpoimmista tavoista uudistaa sisustusta.

Ruskean sävyt ovat sisustuksessa olleet pinnalla nyt pari vuotta, ja suunnitellessani pientä kollaasi sängyn yläpuolelle väriksi valikoitui, yllätys, yllätys, punaruskea marsala.

Desenion valikoimasta visiooni punaruskeasta väripaletista täydellisesti sopi Graphic Houseplant No1 -juliste, jonka tilasin koossa 50 x 70 cm. Julistetta varten tilasin myös mustat julistelistat. Marsalan sävyä sain lisää You Got This -julisteella (21 x 30 cm), joka viestittää samalla sopivaa tsemppiviestiä niihin aamuihin, kun J on taas kerran herännyt kukonlaulun aikaan, ja töissä pitäisi olla pian virkeänä aamupalaverissa. Graafisten julisteiden ohella pidän myös Desenion abstrakteista taidejulisteista, ja siitä kategoriasta edellä mainittujen julisteiden kaveriksi sopi ruskea Abstract Lines and Shapes No2 -juliste (30 x 40 cm).

Huomatkaa muuten, kuinka kauniisti DIY-valaisimen kupariraita sointuu julisteiden sävyyn (ja julisteiden sävy edelleen koiraan)!

Yhteistyöni Desenion kanssa on jatkunut jo jonkin aikaa, ja edellisessä yhteistyöpostauksessa jaoin teille vinkin julisteiden säilyttämiseen. Koska julisteiden määrä ei ainakaan meillä ole vähentynyt, vinkki on ajankohtainen edelleen: Hanki kaikkiin julisteisiin samanlaiset kehykset ja säästä pahvikuori, jossa Desenio toimittaa julisteensa. Kun kaikki kehykset käyvät yhteen ja koot sopivat toisiinsa, on julisterulettia helppo pyöräyttää vaikka viikoittain. Ylimääräiset julisteet säilyvät kauniisti suorassa pahvin suojissa, ja litteä paketti on helppo sujauttaa säilöön esimerkiksi lipaston ja seinän väliin.

Vinkki! Hanki kaikkiin julisteisiin samanlaiset kehykset ja säästä säilyttämistä varten pahvikuori, jossa Desenio toimittaa julisteensa.

Deseniolla on juuri nyt menossa kampanja, jonka aikana saat 25 % alennuksen julisteista. Koodilla PINOSSA10 saat vielä 10 %:n extra-alen kampanjan aikana 7.3. asti! Etu ei koske kehyksiä eikä Handpicked- tai persoonallisia julisteita.

PS. Tiesittekö muuten, että Desenio istuttaa aina kaksi uutta puuta yhtä julistepapereihin käytettyä puuta kohden? Istutetut puut auttavat mm. luomaan hiilinieluja Afrikan alueille, joissa eroosio ja maaperän köyhtyminen ovat vakavia ongelmia.