Tänä kesänä pieni kotimaanmatkamme suuntautui Naantaliin ja Muumimaailmaan. Saimme kaikki kolme koiraa hoitoon äidilleni kahdeksi yöksi, joten juuri sen verran meillä oli käytettäväksi tähän lomaan. Sanoisin, että kaksi yötä onkin juuri passeli aika vietettäväksi kesäisessä Naantalissa.

Nämä kuvat nappasin muuten puhelimella. Päätin, etten helteessä jaksa kantaa mukanani kameraa.

Menomatkalla Naantaliin pysähdyimme lounaalla Salossa ravintola Kastussa kaverini suosituksesta. Pienen bistron sisustus oli todella kaunis ja lounaslista mukavan napakka. Menussa loistivat kauden raaka-aineet, ja pientä keittiön kömmähdystä lukuun ottamatta ruoka oli oikein maukasta. Voisin käydä uudestaan, varsinkin viinillä!

Helteisessä Naantalissa majoituimme kuuden huoneen Amandis-hotelliin, joka sijaitsee aivan vanhan kaupungin rannassa vain 500 metrin päässä Muumimaailmasta. Hotellia voin suositella todella, todella lämpimästi. Kiireestä ja helteestä huolimatta henkilökunta jaksoi olla ystävällistä, ja hotellin terassilta aukeaa mieletön näkymä satamaan.

Huoneiden ulkopuolella on pieni yhtenäinen terassi, jossa istuimme Miksun kanssa illalla nauttimassa viinilasilliset J:n mentyä nukkumaan. Kauniisti sisustetussa huoneessa oli hyvä sänky ja hiukan viilentävä ilmastointilaite.

Hotelli mainostaa tarjoilevansa maailman parhaita vohveleita, ja käsi sydämellä voin todeta, että ovat ne ainakin kaupungin parhaimmat! Huoneen hintaan kuului aamiaiseksi valitsemansa vohveli. J:lle saimme aamiaiseksi listan ulkopuolelta croissantin hillolla ja uppomunan. Lisäksi aamiaiseen kuului mehua ja (erikois)kahvi. Huoneen hintaan kuului myös ilmainen pysäköinti aivan hotellihuoneiden edessä.

Saapumispäiväksi emme olleet suunnitelleet tarkkaa ohjelmaa, vaan ajattelimme mennä taaperon ehdoilla. Leikkipuistossa ollessaan J bongasi pyörillä kulkevan kaupunkijunan, ja halusikin sitten sen kyytiin. En tiedä miksi Kaivohuoneelta Naantalin kylpylään matkaavaa junaa pitäisi kutsua, mutta sen kyytiin hyppäsimme noin 45 minuuttia kestävälle ”maisemakierrokselle”. Aikuisten liput maksoivat 5 euroa, 2,5-vuotias matkusti maksutta. Juna kulkee tasatunnein ja on kätevä, jos vaikkapa kylpylältä haluaa pistäytyä ostoksille vanhaan kaupunkiin.

Ennakkoon meitä varoiteltiin, ettei Naantaliin kannata lähteä ruokamatkalle, joten kovin suuria odotuksia emme asettaneet kaupungin illallisravintoloille.

Ensimmäisen illallisen söimme Snickari-ravintolassa. Saavuimme paikalle juuri hyvissä ajoin ennen ravintolan täyttymistä, joten ruoka tuli pöytään nopeasti – ehkä vähän liiankin nopeasti, sillä sain viimeisteltyä aperitiiviksi tilatun Aperol Spritzin vasta pääruoan jälkeen. Alkuruuaksi tilasin tonnikalatartarin, joka oli oikeastaan pelkkää (huonosti leikattua) tonnikalaa. Tonnikalan kaveriksi olisi kaivanut muita makuja, joita löytyi kuitenkin ravintolan härkätartarista (Miksu söi sen). Pääruoaksi tilasin paistettua siikaa. Annoksen maut olivat hyviä, mutta siika ehti viihtyä pannulla liian pitkään. Miksu söi pääruoaksi pippuripihvin, joka ei sekään ollut ”paras syömänsä pihvi.” Plussaa ravintolalle kuitenkin lasten menusta, joka maksoi 11 euroa ja sisälsi kolme annosta. Miljöö oli myös viihtyisä.

Toisena iltana söimme Ravintola Uudessa Killassa (vai miten Uusi Kilta nyt taivutetaankaan).Ravintola otti asiakkaita vain terassille, josta oli kauniit näkymät merelle ja vanhaan kaupunkiin. Hellepäivän jälkeen ruokahalumme oli aika olematon, joten söimme vain pääruoat. Miksu tilasi jokirapu-ceasarsalaatin ja minä päivän kalan (nieriää fenkolirisotolla). Ruoan maku oli hyvä – itse asiassa syömäni risotto saattoi kiilata 10 suosikkini joukkoon. Salaatissa jokirapuja oli paljon, onneksi, sillä muuten lähes 20 euron hintalappu olisi saattanut kirpaista. Tämäkään ravintolakokemus ei kuitenkaan ollut täysi kymppi, sillä selvästi uusi tarjoilijamme unohti laittaa tilaukseemme J:n ruoan.

Koko reissun tarkoitus, pointti ja kohokohta oli tietenkin Muumimaailmassa käyminen. Muumimaailmaan menimme heti klo 10, ja se oli hyvä veto. 12 jälkeen alueelle alkoi saapua enemmän ihmisiä, jolloin hahmojen luona oli ruuhkaa. Otimme mukaan runsaasti vettä, mutta alueella oli pisteitä vesipullojen täyttämiseen ja käsien pesemiseen.

Päiväksi osui posketon yli 30 asteen helle, joten vähän epäilin, niinkö lähes 100 euron liput menisivät aivan hukkaa: eivät kuulkaa menneet! Viihdyimme Muumien luona viisi tuntia, ja uskon meidän kaikkien nauttineen kokemuksesta yhtä paljon. J oli innoissaan halaamassa jokaista hahmoa, ja visuaalisena ihmisenä minä taas arvostin kaikkia pieniä yksityiskohtia, joita alueella oli. Koko alue kutkutteli mielikuvitusta, ja siellä oli helppo liikkua rattaiden ja pienen lapsen kanssa. Kaikki näyttelijät jaksoivat suoriutua upeasti helteestä huolimatta, ja alueella oli koko ajan hahmoja lapsien ihasteltavana.

Päivän päätteeksi katsoimme Emma-teatterissa lyhyen näytelmä ruotsiksi. Kielellä ei ollut merkitystä, sillä J katsoi koko esityksen lumoutuneena nauttien samalla Muumi-pillimehua ja popcornia. Voi että, lapsen onnen näkeminen vaan tekee niin onnelliseksi. ❤️

PS. Tämän viimeisen kuvan halusin jakaa ihan vain siksi, että tähän tiivistyi yksi niin täydellinen hetki. J heräsi aamulla aikaisin jännittämään Muumimaailmaan menoa. Kun avasin ikkunan, ilma oli yön jäljiltä kosteaa ja raikasta. Lintujen viserrys kuului hotellihuoneeseen, kun keitin aamukahvit. Sitten istuimme J:n vuoteessa katselemassa heräilevää Naantalia kaikessa rauhassa.

PPS. Naantali herää muuten myöhään. Jos haluaa nauttia aamiaista rannan kahvilassa, pitää varautua pettymään.