Essi, Author at Pinossa | Sivu 73 193:stä

Kesäisen raikas mustikkakakku

02/06/2019

Tänä viikonloppuna en saanut kohottaa maljaa valmistuvalle, joten pelastimme avomiehen kanssa tilanteen skoolaamalla eilen terassilla ihan vain itsellemme. Koska kakkukin jäi saamatta, korjasin tilanteen testaamalla tätä raikasta mustikkakakkua.

Kakkupohja on perinteinen voilla vahvistettu sokerikakkupohja, jonka maustoin sitruunalla ja timjamilla. Kakun täytteeksi tein helpon mustikkamoussen. Kakun kuorruttamista varten tein ensimmäistä kertaa marenkikreemiä, josta tulikin heti suosikkini. Kreemin oli kevyttä, helppo levittää ja siinä oli kaunis helmenhohtoinen kiilto. Kakun koristelin yksinkertaisesti mustikoilla ja varvuilla. Resepti on muunnelma aikaisemmin testaamistani resepteistä.

Aloitin kakkujen leipomisen helmikuussa, jolloin testasin kakkua pojan ristiäisiä varten. Kovin montaa harjoituskierrosta ei siis ole takana, mutta oikeilla välineillä ja tekniikoilla näiden korkeiden moussetäytekakkujen teko on yllättävän helppoa. Jälleen kerran sanon näiden näyttävän tuhat kertaa vaikeammilta kuin mitä niiden valmistus oikeasti onkaan.

Leipominen on ihanan rentouttavaa omaa aikaa, ja olen ehkä hieman koukussa eri koristeluiden ja makujen testailuun. Mutta ongelma tässä harrastuksessa on se, että kukaan lähipiiristämme ei ole varsinaisesti kakkumonsteri, joten yhden pienen kakun tuhoamista varten pitää kutsua kahville kaikki isovanhemmat ja ehkä vähän kavereitakin – vaikka eihän sitä kahvittelua voi varsinaisesti ongelmaksi kutsua.

Mustikkatäytekakku (15 cm:n vuoka, noin 10 hengelle)

Pohja (lasitekniikalla)

3 munaa
n. 2,5 dl sokeria
n. 2 dl vehnäjauhoja
n. 0,5 dl perunajauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
ripaus vaniljapulveria tai -aromia
1 rkl sitruunankuoriraastetta
0,5 rkl timjamin lehtiä
50 g sulatettua voita

Laita uuni lämpiämään 170 asteeseen, voitele ja jauhoita kakkuvuoka ja raasta sitruunankuori sekä nypi timjamin lehdet. Riko munat lasiin, ja mittaa toiseen samanlaiseen lasiin yhtä paljon sokeria. Kaada sokeri kulhoon, johon teet taikinan. Mittaa tyhjään lasiin munien verran vehnäjauhoja ja perunajauhoja niin, että perunajauhoja on 25–50 %. Mittaa jauholasiin vielä leivinjauhe.

Kaada munat sokerin sekaan ja vatkaa seos paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Vaahto on sopivan jämäkkää, kun sen pintaan piirretty kuvio säilyy hetken näkyvissä. Yhdistä vaahtoon varovaisesti käännelleen siivilöidyt jauhot. Kääntele lopuksi sekaan jäähtynyt voisula ja mausteet. Kaada kakkutaikina vuokaan, ja tiputa se noin 10 cm:n korkeudelta työtasolle pari kertaa. Näin suuret ilmakuplat puhkeavat, ja kakku säilyttää muotonsa paiston jälkeen. Paista kakkua uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Anna kakun paistua vähintään 20 minuuttia ennen luukun avaamista. Kokeile kypsyys hammastikulla.

Kumoa kakku pian uunista ottamisen jälkeen jäähdytysritilän päälle ja anna jäähtyä ennen leikkaamista. Itse laitan pohjan noin tunniksi pakastimeen, jolloin se on helpompi leikata kolmeen osaan (pohjan voi siis leipoa jo ennakkoon ja pakastaa hyvin kelmutettuna).

Mustikkamousse

3 dl vispikermaa
150 g maustamatonta tuorejuustoa
0,5 dl sokeria
ripaus vaniljapulveria tai -aromia
n. 4 dl pakastemustikoita (tai mitä tahansa marjoja)
4 liivatelehteä

Vatkaa kerma jämäkäksi vaahdoksi. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen ja soseuta kohmeiset/sulaneet marjat. Yhdistä tuorejuusto, sokeri ja vaniljapulveri, ja vatkaa seosta kunnes sokeri on liuennut. Lisää marjasose juustoseokseen koko ajan vatkaten. Liuota liivatelehdet tilkkaan kiehuvaa vettä, ja kaada se ohuena nauhana juusto-marjaseokseen koko ajan vatkaten. Yhdistä juusto-marjaseos ja kerma, ja jaa seos kahteen osaan.

Kakun kokoaminen

Täytä kakku leivinpaperilla vuorattuun paistovuokaan. Laita alimmaiseksi se pala, josta tulee kakun kansi. Kostuta esimerkiksi vaniljasokerilla maustetulla maidolla tai sitruuna-sokerivedellä. Varo kostuttamasta pohjaa liikaa, koska muuten kakku saattaa romahtaa leikatessa. Itse olen käyttänyt noin 0,5 dl kostuketta koko pohjaan. Laita kostutetun pohjan päälle puolet marjamoussesta, ja laita sen päälle toinen pohjakerros. Kostuta pohja, ja lado sen päälle loput moussesta. Laita moussen päälle kolmas pohjakerros, ja kostuttamisen jälkeen suojaa pohja hyvin kelmulla. Anna kakun tekeytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai seuraavaan päivään.

Marenkikreemi

2 valkuaista
1,5 dl sokeria
0,3 dl vettä
180 g pehmeää voita
(aromia, esim. vanilja)
(pastaväriä värjäykseen. Valkoista kreemiä saat laittamalla sekaan tipan violettia väriä)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi puhtaassa ja kuivassa kulhossa. Yhdistä pienessä kattilassa sokeri ja vesi. Kuumenna seos 121 asteiseksi (huom. Älä sekoita seosta!), ja kun sokeriliemi on tarpeeksi kuumaa, kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahdon joukkoon koko ajan vatkaten. Vatkaa marenkia niin kauan, kunnes seos on kädenlämpöistä, siinä menee noin 10 minuuttia.
Kun seos on viilentynyt, lisää joukkoon voi pieninä nokareina ja jatka vatkaamista hetki (kreemi saattaa muuttua omituisen näköiseksi, mutta vatkaamalla rakenteen pitäisi muuttua oikeanlaiseksi). Valmis kreemi on kuohkeaa ja kevyttä, eikä se maistu voille. Lisää lopuksi halutessasi väri- ja aromiaine.

Kakun kuorruttaminen ja koristelu

Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Levitä kakun pinnalle kerros kreemiä esimerkiksi palettiveitsen ja kakkuraapan avulla. Tee ensin ohut niin sanottu ”murukerros” ja laita kakku hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Jos haluat peittää kakun kreemillä kokonaan, kreemiä voi levittää kolme kerrosta. Jos haluat kakun täytteen kuultavan hieman läpi, levitä kreemiä kaksi kerrosta. Kakkua voi hyvin jäähdyttää jääkaapissa kuorruttamisen välissä, jos kreemin levitys tuntuu vaikealta.

Koristele kakku lopuksi tuoreilla mustikoilla, mustikanvarvuilla ja timjamilla.

Tavoitteena jäljetön tulevaisuus

30/05/2019

Kaupallinen yhteistyö, Juustoportti ja vapaan lehmän maito

Juodaanko teillä maitoa? Vuonna 2017 Suomessa kulutettiin noin 115 kiloa maitoa henkeä kohden – se on aika paljon. Varsinkin kun ajatellaan sitä, kuinka paljon lehmien kasvatus niin liha- kuin maitoteollisuuttakin varten vapauttaa kasvihuoneilmiötä lisääviä kaasuja.

Lopetin maidon juomisen lapsena heti, kun äitini siihen suostui. Teini-ikäisenä aloitin maidon käytön uudelleen kahvissa. Parin viime vuoden aikana tietoisuuteni ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt paljon, ja siksi päätinkin viime vuonna lopettaa maidon käytön kahvin seassa kokonaan. Kauramaitoon siirtymisen jälkeen olen kyllä kyläillessä käyttänyt lehmänmaitoa kahvini joukossa, mutta kotona ja kahviloissa pyrin aina suosimaan kasviperäistä vaihtoehtoa.

Täysin maidoton talous emme kuitenkaan ole, emmekä tule koskaan olemaan. Suhteeni juustoon, kermaan ja voihin on vain liian lämmin. Oma makuni ei vielä myöskään ole täysin tottunut kauratuotteiden makuun, joten myös muun muassa jugurtin syön edelleen lehmänmaitoon valmistettuna. Emme myöskään ole päättäneet vielä sitä, millaista maitoa J tulevaisuudessa juo juurikin siksi, etten vielä pelkälleen pidä kauramaidon mausta. Toisaalta J varmasti oppii mausta pitämään huomattavasti nopeammin kuin minä. Kuitenkin maitotuotteita ostaessani vastuullisuus on suuri kriteeri tuotteita valitessa.

Tutkitusti voidaan todeta, että ilmaston kannalta paras vaihtoehto on siirtyä täysin kasvisperäisiin maitotuotteisiin. Mutta Juustoportin toimitusjohtajaa Timo Keski-Karia löysästi lainatakseni; muutos lehmänmaidosta kauramaitoon tapahtuu hitaasti, eikä vastuullisilla yrityksillä ole aikaa jäädä odottelemaan kuluttajien käytöksen muuttumista. Paras tapa toimia onkin tarjota kuluttajille mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja tuttuja vaihtoehtoja niin, että niihin on helppo tarttua suurempaa muutosta odotellessa.

Toukokuusta lähtien Juustoportin vapaan lehmän maito on täysin hiilineutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että Juustoportti kompensoi kaikki maidon tuotannosta aiheuttavat kasvihuonepäästöt, ja näin ollen pienentää vapaan lehmän maidon hiilijalanjäljen nollaan. Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjälki on laskettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta aina lehmien rehusta valmiiseen tuotteeseen asti. Hiilijalanjäljen kompensointi mahdollistaa kuluttajalle ympäristöystävällisemmän valinnan, ja vaikka kulutustottumukset muuttuvatkin hitaasti, voi kuluttaja tehdä nyt astetta paremman valinnan maitohyllyllä – ja löytyyhän Juustoportilta myös kaurapohjaisia tuotteita tukemaan niitä valintoja.

Päästökompensointiin ohjattu raha käytetään tällä hetkellä kahteen projektiin Afrikassa. Etiopiassa aavikoituneita ja eroosiosta kärsiviä alueita metsitetään uudelleen luoden hiilinieluja hakatuille metsäalueille. Samalla paikalliselle väestölle opetetaan metsän ekologista hoitoa. Uudelleenistutus lisää luonnon biodiversiteettiä ja parantaa veden luonnollista kiertoa. Alueiden metsiköt on alun perin hakattu polttopuuksi tai laidunmaaksi, joten myös uusien energiamuotojen ja elinkeinojen tuominen alueen kotitalouksiin kuuluu projektiin.

Ugandassa Juustoportti on mukana hankkeessa, jossa kotitalouksille hankitaan puhtaampia talouskeittimiä. Metsien osuus Ugandan pinta-alasta vähenee vuosittain 2 %, ja yksi suurimmista syistä tähän on se, että 90 % kotitalouksista käyttää puuta ruuanlaiton energialähteenä. Uudet tehokkaammat keittimet auttavat säästämään energiaa jopa 50 %, joten tarve metsien hakkuulle pienenee. Lisäksi energiatehokkaammat keittimet vapauttavat aikaa esimerkiksi opiskeluun ja parantavat ilmanlaatua kodeissa.

Hiilineutraalius ei rajoitu pelkästään päästöjen kompensointiin, sillä päästöjä on pyritty minimoimaan jo jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Vertailun vuoksi: maailmalla maidon hiilijalanjälki on noin 2,5 kg co2-ekv ja vapaan lehmän maidolla 0,6–1,2 kg co2-ekv. Meijerin lämpöenergiasta 90 % on bioenergiaa, ja meijerin käyttämän sähkö on 100 %:sti tuuli-, vesi- tai aurinkotuottoista. Jopa ruokahävikkiä kuluttajapäässä on pyritty minimoimaan pitkällä säilyvyysajalla, joka vapaan lehmän maidolla on kolme viikkoa.

Juustoportin vapaan lehmän maito on vastuullinen valinta, jossa yhdistyvät ilmastoneutraaliuden lisäksi eläinten hyvinvointi ja parempi tuottajahinta. Tämä tarkoittaa tietenkin myös korkeampaa kuluttajahintaa, mutta näillä tiedoilla ainakin itse olen valmis maksamaan maitolitrastani hiukkasen enemmän silloin kuin sitä ostan.

Jos aiheesta heräsi lisäkysymyksiä, niin suosittelen tutustumaan Juustoportin sivuihin täältä.

Sisustussiskot reissussa – 10 vinkkiä Vaasaan

27/05/2019

Pr-matkan tarjosi Somessa.com ja Visit Vaasa

Lauantaiaamuna herätyskello pirahti soimaan 5.35, ja kuuden tunnin kuluttua astuin sisään vaaleanpunaisessa kivitalossa sijaitsevaan Hotel Astoriin. Aulassa meinasi tulla jo ahdasta, sillä samaan aikaan kanssani Vaasaan oli saapunut 16 muuta sisustusbloggaajasiskoa, joiden kanssa vietin ihanat 24 tuntia Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa. Tästä postauksesta löydät reissultamme 10 vinkkiä Vaasaan.

Maiju Saw -blogin Maijun emännöimänä aloitimme päivän lounaalla ravintola Farosissa. Upeasti sisustettu ravintola sijaitsee mielettömällä paikalla aivan meren äärellä, ja sen terassi onkin kesäkauden alkaessa varmasti täynnä joka päivä. Söimme kevyesti savustettua lohta ja uskomattoman kevyttä kukkakaalipyrettä. Jälkiruokana oli lakritsipannacotta, jonka vanukasmainen koostumus hipoi täydellisyyttä. Vahva suositus tälle paikalle!

Pinossa_VAASA_250519_P5259786_ — Kaunis Ravintola Faros

Pinossa_VAASA_250519_P5259795_ — Kevysti savustettua lohta, voikastiketta ja kukkakaalipyrettä

Lounaan jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään, ja lähdimme kaupunkikierrokselle Vaasan mielenkiintoisiin pikkukauppoihin. Kierroksemme alkoi käsityötalo Loftetista, ja sieltä suuntasimme muun muassa Sisustus Säteeseen eli ”naisten rautakauppaan” ja Arkilivingiin. Arkilivingistä löytyy hyvä valikoima Muubsin tuotteita, ja myymälä olikin täynnä ihania juttuja aina lautasista ruukkuihin. Onneksi olin liikkeellä junalla, joten en voinut tyhjentää olematonta pankkitilin saldoani sinne.

Paikallisten tai lähialueiden käsityöläisten tuotteita myyvästä Verketistä ostin ekologiset metallipillit, joita olinkin jo hetken etsinyt. Liisa Kosken herkkupuodin kautta kierroksemme päättyi minun/min-putiikkiin, josta matkaan lähti House Doctorin keraaminen kaadin sekä neljä pientä puulusikkaa stailauksia varten.

Pinossa_VAASA_250519_P5259803_ — Käsityötalo Lofted

Pinossa_VAASA_250519_P5259811_ — ”Naisten rautakauppa” eli Sisustus Säde

Pinossa_VAASA_250519_P5259812_ — Inspiroiva Arkiliving

Perinteisten torikahvien jälkeen suuntasimme hetkeksi takaisin hotellille. Hotel Astor on sympaattinen hotelli, joka sijaitsee aivan rautatieaseman kupeessa – eli siis tien toisella puolella. Yli 100 vuotta sitten hotelli toimi voikauppias Laurellin asuntona, mutta nykyisin se palvelee Vaasassa vierailevia 49 persoonallisen huoneen voimin. Lauantaisin ja sunnuntaisin tarjoiltava brunssi näytti olevan todella suosittu, ja jos ja kun ruuan taso vastaa hotellin ihanaa aamiaista, en yhtään ihmettele. Jos tulevaisuudessa vierailen uudemman kerran Vaasassa, varaan huoneen ehdottomasti Hotel Astorista.

Lounaasta olikin ehtinyt kulua jo muutama tunti, joten pohjanmaalaiseen tapaan pientä suolaista oli tarjottava asap. Sitä varten siirryimme noin 25 minuutin ajomatka päässä olevaan Suomen ainoaan UNESCO luonnonperintökohteeseen Merenkurkun saaristoon ja juuri avattuun opastuskeskukseen. Tuulisella terassilla otimme koko reissun ainoan ryhmäkuvan. Taustalla kuvassa näkyy Raippaluodon silta, joka on tällä hetkellä Suomen pisin silta.

Pinossa_VAASA_250519_FB_IMG_1558794526788_ — Koko porukka! At Home, Musta Ovi, Kuistin kautta, Valkoinen Harmaja, Inspired by Love, Oblik, Char and the City, Marulla, Pilkkeitä, Pinossa, Muoti Mielessä, Esmeralda’s, Pihkala, Modernisti Kodikas, Talostakoti, Minishow, Sliik ja Maiju Saw

Merenkurkulta kurvasimme takaisin hotellille juuri parahiksi näkemään Suomen pelin viimeiset minuutit. Lätkää jännätessä kilistelimme kuplivalla ja valmistauduimme illalliseen, joka tarjoiltiin upeassa miljöössä Villa Sandvikenissa. Villa on rakennettu vuonna 1845, ja se on ollut niin ruotsalais- kuin venäläisomistuksessakin. Kaunis rantamiljöö on suosittu hääpaikka, ja taksikuskimme tiesikin kertoa varausjonon olevan kaksi vuotta.

Pinossa_VAASA_250519_P5259842_ — Villa Sandvikenin upea miljöö

Pinossa_VAASA_250519_P5259847_ — Villan ravintolasali

Kaunis ja valoisa ravintolasali on kuin tehty juhlia suuria varten. Pienempiä kokouksia varten Villa Sandvikenin yläkerrasta löytyy neljä kabinettitilaa, jotka kaikki on sisustettu eri teeman mukaisesti.

Pinossa_VAASA_250519_P5259864_ — Villa Sandviken, Kesähuone-kabinetti

Pinossa_VAASA_250519_P5259862_ — Villa Sandviken, Sanmark-kabinetti

Illallisen päätyttyä olimme kohottaneet maljan porukallemme jo niin moneen kertaan, että viisainta oli laittaa kamera loppuillaksi laukkuun. Ilta jatkuikin baarin tanssilattialle, mutta väsymykseni vei voiton juuri vuorokauden vaihtuessa. Aikaisesta herätyksestä ja vauhdikkaasta päivästä huolimatta uni tuli vasta puoli kahden paikkeilla, ja sitten tottumuksesta heräsinkin jo aamukuudelta. Suunnitelmani kahdeksan tunnin yöunista jäikin siis vain suunnitelmaksi, ja kotiin palasin entistä väsyneempänä, mutta samalla uudella tavalla virkistäytyneenä.

Pinossa_VAASA_250519_P5259829_ — Pakollinen peiliselfie, Arkiliving

Koska vuorokausi Vaasassa oli täynnä tekemistä, ehti koti-ikävä yllättää vasta junassa matkalla kotiin. Muutaman tunnin matka tuntuikin lähes kymmeneltä tunnilta, ja kotiin päästyäni purskahdin hillitsemättömään itkuun saadessani iloisena naureskelevan pojan syliini. Vaikka reissu oli hauska, inspiroiva ja tarpeellinen, ei kotiin ole ollut ikinä näin ihana tulla.