Toivottavasti teillä oli kaikin puolin onnistunut juhannus, missä ikinä ja miten sitä onkaan vietetty! Säiden puolesta ei varmaan kenelläkään ollut valittamista. Täällä juhannus sujui rennoissa merkeissä vanhempieni mökillä. Aurinko, rantasauna ja ruoka, siinäpä viikonlopun pyhä kolminaisuus.
Kauaksi on tultu niistä juhannuksista, kun keskikesän juhla on tarkoittanut kaveriporukkaa, kukkaseppeleitä ja vähän liikaa viiniä. Nyt tähän väliin, kuten parina edellisenäkin vuonna, leppoisa juhannus jouten on kuulostanut juuri oikealta vaihtoehdolta. Luulisi tämän kevään aiheuttaneen sen suhteen jo pienen inflaation, mutta ehei – jouten oleminen ja kymmeneltä nukkumaan meneminen on edelleen ihanaa.
Lähdimme mökille perjantaina heti aamupalan ja viimeisten pakkaamisien jälkeen. J:n aikataulu meni tietenkin heti aivan sekaisin pitkästä ajomatkasta. Poika nukkui autossa hyvät unet ennen lounasta, eikä häntä tietenkään saatu enää päikkäreille oikeaan aikaan. Ilta venyi myös vähän, ja J kävi niin kierroksilla, että sain hänet nukahtamaan kainalooni vasta tunnin sitkuttelun jälkeen. Villa nukkui J:n vieressä siihen asti, kunnes Miksun kanssa menimme nukkumaan, ja nostimme pojan omaan matkasänkyynsä.
Äitini osti J:lle pienen uima-altaan, ja se olikin hitti – niin lapsen kuin koirienkin mielestä. J heitteli altaaseen jatkuvalla syötöllä käpyjä, ja Villan äiti Aino sukelsi niitä samaa tahtia pois. Uima-allas oli myös täydellinen makuvedellä täytetty vesikippo, josta oli hyvä ottaa huikka ohi tassutellessa. Muuten koirat hoitivat viilennyksen pulahtemalla järvessä. Vaikka mökkeily on näennäisesti aika helppoa puuhaa myös koirille, oli meillä eilen kotiin päästyämme kaksi aika väsynyttä nelijalkaista.
Helle oli lämmittänyt järviveden ihanan lämpimäksi – olivat oikeassa, kun lupasivat järvihellettä – ja J pääsi altaassa luttaamisen lisäksi uimaan ihan kunnolla. Uima-altaan lisäksi mökille oli hommattu kellukkeet, joita J suostui käyttämään todella kiltisti. Tietenkään J ei vielä uinut niiden avulla, mutta jo pienestä pitäen haluamme opettaa, ettei rantaan mennä ilman niitä.
En ole mökkityyppiä, mutta onhan elo (varsinkin omien vanhempien) mökillä ihanan helppoa. Aamusta iltaan kuljin samassa kevyessä hellemekossa ilman kenkiä ja katsomatta peiliin. Lauantaiaamuna menimme kalaan, ja siskon ja äidin hoitaessa onkimiset, minä vain lekottelin veneen keulassa välillä ankkuria siirrellen. Jos päänkokoiset paarmat eivät olisi löytäneet meitä, olisin voinut istua siellä tunti tolkulla. Kalaonni ei ollut suotuisa, mutta illaksi savustuspönttöön saatiin onneksi edes kolme isoa ahventa.
Kerran vuoteen käydessäni mökillä, pitää minun kotimatkalla pysähtyä aina paikallisella kirpputorilla. Kolme vuotta sitten löysin sieltä edullisesti ihanat vintagetuolit, ja tänä vuonna kävi taas tuuri: Löysin kaksi Askon upeaa ja superhyvässä kunnossa olevaa vintagetuolia. Niistä maksoin yhteensä 25 euroa, eli todella edullisesti pääsimme suorittamaan tuolitetristä jo valmiiksi täyteen autoon. Onneksi kirpputorin omistaja antoi meidän ystävällisesti sovitella tuolit takakonttiin ennen niiden ostamista.
