No kun kaikki muutkin, niin pitäähän minunkin! Tämä blogeissa kiertänyt kysymyshaaste sai alkunsa Pupulandian Jennin blogista, ja se on syyskuusta asti kiertänyt läpi kaikenkokoisia blogeja. Seuraavaksi siis selviää, montako tatuointia vauvan venyttämästä mahasta löytyy, ja montako kertaa olen heilunut pyssy kädessä.
Tässä siis vastaukseni näihin ja muihin sangen randomeihin kysymykseen – opitko jotain uutta?
Avioliittoja: Ei, mutta sain lapsen sukunimellä kiristettyä avomiehen naimaan minut vauvan syntymän jälkeen 😉
Kihloissa: Yllättävää, mutta kyllä! Itse asiassa olemme pitäneet kihlasormuksia jo vuodesta 2008, mutta silti emme olleet suunnitelleet naimisiin menoa sen kummemmin.
Lapsia: Kovasti masussa potkii <3
Lemmikkejä tällä hetkellä: Kaksi karvalasta, check! Perheelläni on aina ollut koiria, ja muutettuani omilleni kesti tasan puoli vuotta, ennen kuin kyllästyin karvattomaan talouteen. En voisi kuvitella enää kotia ilman koiria.
Leikkauksia: Ei, eikä toivottavasti tulekaan!
Tatuointeja: Yksi ranteessa, lavassa ja kyljessä – eli kolme. Kyljen tatuoinnin otin 18-vuotiaana, enkä silloin kyllä arvannut, että sijoitus tulisi kasvamaan näin vatsan leviämisen muodossa 😀
Lävistyksiä: Korvissa reikiä kolme kappaletta ja napakorukin menisi varmaan vielä paikalleen, mutta otin sen pois jo aikoja sitten.
Muuttoja: Lapsuuteni sain viettää yhdessä kodissa, ja sen jälkeen omia muuttoja on kertynyt kolme: Ensin lapsuudenkodista Tikkurilaan, ja sieltä Nurmijärven kautta tänne Klaukkalaan.
Ampunut aseella: En edes muista kuinka monta kertaa. Taatani haaveili aina, että suorittaisin metsästyskortin, ja jatkaisin hirvimetsästystä hänen jalan jäljissään. Valitettavasti yksi kerta passissa riitti vakuuttamaan minut siitä, ettei metsästys olekaan se minun juttuni.
Ottanut lopputilin: Muutaman kerran, ja viimeisimmällä kerralla jopa itkenyt niin tehdessäni.
Ollut saaressa: Tooodella monta kertaa. Vietimme lapsuudessani monta kesää isovanhempieni mökillä Inkoossa, ja usein teimme eväsretkiä läheiselle saarelle.
Autosi: Vähän liian monta kertaa kolhittu Ford Focus. Pitäisi vaihtaa uuteen, mutta rahat ja mielenkiinto eivät riitä autokaupoille asti…
Ollut lentokoneessa: Jos maapallolta kysytään, niin varmasti liian monta kertaa. Viimeisin reissu suuntautui Tokioon, ja nyt suunnittelen pitkää viikonloppua Saksan joulumarkkinoilla.
Onko joku itkenyt vuoksesi: Varmasti on.
Ollut rakastunut: Olen. Tapasin avomieheni 13-vuotiaana, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Kai se on silloin rakkautta?
Ollut ambulanssissa: En, eikä toivottavasti tarvitse sitä soittaakaan.
Luistellut: Lapsena monta kertaa, osittain vähän pakollakin koulun liikuntatunnilla. Nyt ajatus luistelusta kyllä houkuttaa, mutta nilkat kestäisivät luistimissa max kymmenen minuuttia.
Surffannut: En ole, mutta haluaisin kyllä kokeilla!
Ollut risteilyllä: Perinteiset Tukholman ja Tallinnan reitit ovat tulleet tutuiksi.
Ajanut moottoripyörällä: Lasketaanko se, että avomies yritti opettaa minua ajamaan kevarilla, mutta menin sekaisin vaihteiden kanssa?
Ratsastanut hevosella: Mummullani on ollut ravihevosia, mutta ratsastusharrastukseni ei tullut sitä kautta. Ala- ja yläasteen taitteessa ratsastin pari vuotta.
Lähes kuollut: Vauvana oli yksi läheltä piti -tilanne, mutta onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä.
Ollut sairaalassa: Vesirokon takia jouduin nenä-mahaletkuun, mutta sen vakavampaa minulle ei onneksi ole sattunut.
Suosikkihedelmä: Hmmm… Tämä on paha! Yleisesti ottaen ehkä Granny Smith -omenat, mutta nyt päärynät ovat maistuneet erityisen hyviltä.
Aamu vai ilta: Olen väsynyt aamuisin ja iltaisin 😀 Mutta mieluummin valvon myöhään kuin herään aikaisin.
Lempiväri: Tähän on vaikea vastata, sillä lempivärini riippuu siitä, missä väriä käytetään. Vaatteissa suosin mustaa ja harmaata, sisustuksessa taas keltainen ja okra toimivat kauniisti tiikin kaverina.
Viimeisin puhelu: Soitin kotiin ajaessa äidilleni.
Viimeisin viesti: WhatsApp-viesti työkaverilta.
Nähnyt jonkun kuolevan: Valitettavasti olen, vaikka toivoisin voivani vastata toisin.
Kahvi vai tee: Kahvi <3
Paras piirakka: Lempiruuan nimeäminen on mahdotonta, samoin parhaan piirakan. Klassinen omenapiirakka vaniljakastikkeella kyllä toimii aina!
Kissa vai koira: Ei varmaan tarvitse vastata?
Paras vuodenaika: Kaikissa vuodenajoissa on sitä jotain, mutta ehkä syksyinen hyggeily ja joulun odotus vetävät pisimmän korren.
Klikkasin blogin auki ihan puhtaasti ensimmäisen kuvan perusteella, ja herranjestas teillä on kaunis koti! En ole pitkään aikaan ammentanut yhtä paljon koti-inspiraatiota kuin blogisi kuvista, ja oli nyt ihan pakko jättää täysin postaukseen liittymätön kommentti!
Voi herranen aika, kuinka ihanaa oli ennen aamukahvia päästä lukemaan tällainen kommentti! Joskus oma tyyli tuntuu niin erilaisilta muihin verrattuna, että sitä helposti unohtaa miksi näitä kotikuvia täällä ylipäätään jakaa. Saan itse valtavasti inspiraatiota muilta, ja on ihanaa kuulla, että saan annettua sitä myös takaisin.
Kiitos Laura, pelastit mun päivän, ellet jopa koko viikkoa <3
Mä voisin kompata ihan samoilla sanoilla nyt kyllä sua Laura! IHANA KOTI, IHANA TYYLI IHANA BLOGI! <3 Ihana päästä kahlaamaan lisää kauniita ja inspiroivia juttuja!
Voi kiitos Anna-Mari, olen häkeltynyt näistä ihanista sanoista! Kiitos <3