Archives for syyskuu 2020

Syksyiset pellavalakanat

19/09/2020

Klassikko: Pari viikkoa sitten kipaisin äkkiä Ikeaan hakemaan vain muutaman pyyhekoukun, mutta lopulta poistuin kassan kautta sylissä uudet pellavalakanat.

Makuuhuoneemme värimaailma on ollut hyvin hillitty ja valkoinen, enkä pitkään osannut kuvitella nukkuvani muissa kuin vaaleissa lakanoissa. Mutta kun silmäni Ikean tekstiiliosastolla osuivat marjapuuron värisiin pellavalakanoihin, en voinut kävellä niiden ohitse. Kuvittelin, miten hyvältä ne näyttäisivät vaikkapa tummansinisen kaverina, ja kävinkin mallailemassa niitä sen sävyisten tyynyliinojen kanssa. Mieleni teki heittää nekin keltaiseen kassiin, mutta maltoin mieleni – onhan meillä ennestään jo siniset samettipäälliset koristetyynyihin.

Pellavalakanat ovat edelleen ehdottomasti suosikkini. Yksi niiden parhaista puolista on se, että ne näyttävät ryppyisinä entistä paremmilta, jolloin petauskin on ihanan rento ja kutsuva. En edes muista, koska viimeksi päiväpeitto olisi ollut meillä käytössä (välihuomio: Koirat saavat tulla sänkyyn ainoastaan valokuvaa varten).

Pellava paranee jokaisen pesun jälkeen, mutta itse pidän myös tästä uuden pellavan tunnusta, joka Ikean lakanoissa on ensimmäisen pesun jälkeen. Meillä on jo ennestään yhden valkoiset pellavalakanat Ikeasta, ja olen ollut niiden laatuun tyytyväinen. Suurin rapsakkuus on parin vuoden pesemisen seurauksena lähtenyt, mutta niissä on edelleen jäljellä pellavalle tyypillinen karheus.

Kotiin päästyä pesin heti lakanat, jotta sain ne seuravana päivänä pedattua. ”Kylläpäs on värikästä”, ajattelin itsekseni vaihtoprosessin yhteydessä. Näitä kuviakin on hassu katsella, sillä lakanoiden vaihto muutti koko huoneen ilmeen.

Prosessi käynnisti päässäni taas ajatuksen makkarin maalaamisesta. Se on pyörinyt ajatuksissa nyt vaikka kuinka kauan, mutta ennen maalitelaan tarttumista takaseinän tapetti pitäisi poistaa ja seinä tasoittaa. Tapetin päälle en kehtaa maalata, sillä sen alla on toinenkin tapettikerros. Se projekti jääköön siis parempaan aikaan, ensin pitäisi ainakin kiinnittää ne pyyhekoukut.

Tänään pääsemme Miksun kanssa Askon kutsumana viettämään sleepcationia Hanasaareen Laura Seppäsen sisustamaan huoneeseen, jonka keskiössä on Asko Bonnell -malliston Dream-sänky. Kuulostaa hyvältä! Ainakin Instassa tarinoiden puolella jaan sieltä tunnelmia.

Arjen hallinta lapsiperheessä

16/09/2020

Pari viikkoa sitten kyselin postaustoiveita Instagramin puolella, ja arjen hallinta lapsiperheessä nousi yhdeksi toivotuksi teemaksi. Kun näin tämän, ajattelin itsekseni: Voi kunpa olisikin joku Graalin malja, pyhä totuus, jonka oppimalla arki pysyisi edes jotenkin hallinnassa ja jonka voisin kertoa teille.

Tällä hetkellä koen olevani täysin väärä ihminen puhumaan arjen tasapainosta. Yhden taaperon, pennun, osittaisen lomautuksen ja loppumattomien projektien talossa arki kulkee nuoralla tasapainoillen – hyvin, hyvin ohuella ja joustamattomalla sellaisella. Toisaalta se tekeekin tästä teemasta juuri niin tärkeän, sillä moni meistä ei vieläkään ole palannut ”siihen normaaliin”.

Mutta kuinka hanskata (poikkeus)arki ruuhkavuosien keskellä tai vilkkaan taaperon kanssa? Jokaisella meistä on omat kikkansa, ja minulle yksi tärkeimmistä on rutiinit. Rutiinit ovat paitsi tärkeitä lapselle, myös minulle ja muulle perheelle, koska niiden avulla tiedämme, mitä perusarki tuo tullessaan.

Haen J:n päiväkodista viimeistään neljältä. Päivällinen syödään aina viiden aikaan, jonka jälkeen hoidetaan koirien lenkitys. Joskus koko perhe lähtee mukaan, joskus lapsi jää isän kanssa kotiin. Iltapuuro ja iltatoimet aloitamme seitsemän jälkeen, ja sitä ennen yleensä vain olemme ja vietämme aikaa yhdessä. Luemme, katsomme telkkaria tai J leikkii koirien kanssa. Tavoitteemme on saada poika nukkumaan kahdeksalta, jonka jälkeen saatan hiukan siivota keittiötä, kouluttaa Lankaa, kirjoittaa tai maata vain sohvalla koko illan.

Aamuihin kuuluu omat rutiinit, mutta yleisesti ottaen aamut sujuvat meillä aika kivuttomasti. Siinä auttaa se, että teen kotoa käsin töitä ja Miksulla on lyhyt työmatka. Jos ja kun palaan toimistolle täysiin tunteihin, menee meillä aamut (ja myös iltapäivät) uusiksi. Nyt en kuitenkaan vaivaa vielä päätäni sillä, koska sen murehtiminen olisi liikaa.

Arki-iltoja helpottaakseni pyrin käymään kaupassa isommin kerran viikossa, ja ennen sitä suunnittelen aina viikon ruokalistan. Yritän suosia nopeita tai sellaisia reseptejä, joista valmistuu parin päivän ruoat kerralla. Hyviä ovat esimerkiksi lohikiusaus, (soija)makaronilaatikko, uunikasvikset ja nopeat pastat. Pakasteranskalaisia meillä syödään myös, mutta niiden vastapainoksi tarjoan pojalle jokaisella aterialle kurkkua, tomaattia tai pakastevihanneksia.

Loistava oivallus on ollut myös se, että taaperon ruoan ei tarvitse olla aina perinteisen kastike ja lisäke -mallin mukaista. Lautasella voi olla lajitelma irrallisia elementtejä kuten pastaa, tuoretta tomaattia, salaattijuustoa (poika rakastaa sitä!) ja lihapullia.

Kiireenkin keskellä vanhemmilla on lupa ja oikeus harrastaa yksin. Yhden illan viikossa olen pyhittänyt agilitytreeneille, ja vastaavasti Miksu saa käydä salilla. Yritämme myös edes kerran kuukaudessa viettää aikaa kahdestaan, koska olemme huomanneet sillä olevan valtavan suuri vaikutus yleiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin – kuten myös omalla ajalla ja omilla harrastuksilla. Tietenkin viikonloput tuppaavat täyttymään nopeasti, ja siksi yritän olla aktiivisesti sopimatta niille hirveästi menoa.

Toisille sopii aktiivisempi elämäntapa ja joissakin perheissä on enemmän harrastuksia, sekin on ihan ok, kunhan arki ei ala kuormittaa. Tietoisesti pyrimme hidastamaan menoa tässä vaiheessa, mutta parin vuoden päästä tilanne saattaa olla täysin toinen, kun lapsi ja pentu ovat kasvaneet hiukan.

Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, suunnitelmallisuus kantaa pitkälle.

Välillä kun arjen kaaos tuntuu liian suurelta, palaan mielessäni keskusteluun, jonka kävin bloggaajatuttuni ja kokeneemman äidin kanssa aikoja sitten:
– Kuinka tästä lapsi-kotityöt-kotiruoka-blogi -yhtälöstä pitäisi selvitä?
– Ei siitä pidäkään selvitä, vastaus kuului.

Niinpä. Vaikka somen perusteella siltä tuntuisikin, kukaan ei ihan muina Wonder Womaneina suoriudu tästä kaikesta. Pitää vain valita ne osa-alueet, jotka sillä hetkellä tuntuvat tärkeimmiltä.

Terveisin

Sisustusbloggaajaksi itseään kutsuva onnellisen lapsen äiti, jonka pakastimessa on ranskalaisia ja matottoman olohuoneen lattialla kasa hiekkaa sekä silputtua mainospostia

Olohuoneen sisustuksen päivitys syksyyn

10/09/2020

Kuten sanottu, inspiraationi sisustamisen suhteen on ollut nyt aivan olematon. Eilen päätin tarttua ongelmaa sarvista ollessani keskellä päivää yksin kotona. Laitoin hyvän soittolistan pyörimään, ja ilman maanantaina alkanutta ruokavaliovalmennusta (uusintakierros tästä) olisin myös kaatanut itselleni lasin viiniä.

Ensimmäisenä kävin sohvan yläpuolella olevan kollaasin kimppuun, joka on ollut samanlainen jo kauan. Kollaasien teko ei kuuluu vahvuuksiini, mutta pyörittelemällä vanhoja kehyksiä ja kotoa löytyviä sisustusesineitä, sain aikaseksi ainakin omasta mielestäni ihan freesin päivityksen. Kollaasin alin vaakakuva ei toimi vaakana kovin hyvin, joten siihen täytyy hankkia uusi kuva. Ehkä teetätän siihen valokuvan J:stä.

Seinä muistuttaa aikaisempien kollaasien ja kokeilujen jäljiltä reikäjuustoa. Monet ovat kehuneet mm. Motonetistä saatavia taulukiinnityspaloja, pitäisi itsekin antaa niille pian mahdollisuus.

Elämme matotonta elämää, mutta kuvien ja fiiliksen vuoksi kävin hakemassa jo talvimaton parvelta. Pitkä säilytys on tehnyt tehtävänsä, eikä matto ehtinyt suoristua kuvaushetkeen mennessä. Pilvinen ja sateinen sää sekä matolle pissivä pentu hankaloitti kuvaamista muutenkin, joten päätin ottaa kuvat muhkuroista huolimatta. Kuvaamisen jälkeen rullasin maton turvaan odottelemaan pissivapaata elämää.

Koristetyynyt hankin jälleen shoppailemalla omasta kaapista. Tosin joukossa on yksi uusi tulokas, tuo konjakin sävyinen samettityyny, jonka reunoja koristaa söpö tupsurivi. Osassa kuvista näkyy myös J:n uusi vastuullisesti tuotettu lelukori, jonka sain Mifukolta.

Sohvapöydälle lavastin pienen sommitelman kynttilöineen. Lavastin, koska eihän sohvapöydälle mahdu mitään muuta kaivaa-lehden (eli Konepörssin) ja Dublojen lisäksi. J ehkä antaisi sommitelman jo olla, mutta vilkasta lapsi- ja pentuperhearkea palvelee paremmin minimalistisempi ratkaisu.