Archives for kesäkuu 2020

Kahdeksan esinettä, neljä asetelmaa

17/06/2020

Sisustusbloggaajana olen jatkuvasti pienen dilemman edessä: sisustuksen pitäisi muuttua ja pysyä kiinnostavana vuodesta toiseen, mutta en halua ostaa turhaa tavaraa. En myöskään halua uudistaa koko sisustusta kerralla, tuskin teistäkään moni niin tekee, vaan inspiraatio kodin laittamiseen on löydettävä kirjaimellisesti omien seinien sisäpuolelta.

Inspiraatio kodin laittamiseen on löydettävä kirjaimellisesti omien seinien sisäpuolelta

Aloin miettiä, kuinka monta erilaista sisustusesinettä omistan. Maljakoita, kehyksiä ja kynttilänjalkoja kyllä löytyy joka lähtöön, mutta aika usein päädyn valitsemaan sommitelmiin ne sen hetkiset suosikit. Tästä inspiroituneena valitsin kahdeksan esinettä, ja haastoin itseni luomaan niistä neljä erilaista sommitelmaa. Sommitelmien lisäksi listasin teille vinkkini sommitelmien luomiseen.

Tarkkasilmäiset nyt tietenkin heti huomaavat, että esineitä on oikeasti enemmän kuin kahdeksan. Tässä tapauksessa kuitenkin kohtelen esimerkiksi kirjapinoa yhtenä esineenä.

Siinä missä valitsen usein samat esineet, päätyvät ne asetelmissa myös aika usein samoille paikoille. Tämä johtuu varmasti siitä, että olen mielessäni jo opetellut sen ”täydellisen” asetelman kaavan, jota huomaamattani noudatan. Ensimmäinen asetelma olikin helppo, mutta neljättä jouduin pohtimaan hetken.

Miettiessäni asetelmia huomasin, että kun käytössä on rajallinen määrä esineitä, pitää niitä ja niiden suhdetta toisiinsa katsoa ihan uudella tavalla. Toisin sanoen jouduin käyttämään mielikuvitustani sommitelmaa tehdessä, ja se olikin virkistävää pitkän tauon jälkeen!

Vinkit sisustusasetelman luomiseen

Valitse erikokoisia ja erilaisista materiaaleista valmistettuja esineitä, jotka muodostavat mielenkiintoisen yhdistelmän.
Kootessani esineitä ryhmiksi esimerkiksi lipaston päälle, suosin usein parittomia määriä: Kolme esinettä näyttää aina paremmalta yhdessä kuin neljä. Korostan vielä ryhmittämistä, sillä ryhmät näyttävät mielenkiintoisimmilta kuin tasaisesti pitkin tasoa asetetut esineet.
Keskitetyt sommitelmat saattavat näyttää tylsiltä, joten usein valitsen asetelman painopisteeksi toisen reunan. Jaan tason mielessäni kolmeen osaan, ja asetan painopisteen yhden jaon kohdalle.
Jos tason päällä on useampi asetelma, erota ne selkeäsi toisistaan ¬– siinä auttaa esimerkiksi kirja tai pieni tarjotin.
Luota silmääsi! Säännöt on tehty rikottaviksi.

Ajattelin, että tästä saisi myös vanhan kunnon blogihaasteen aikaseksi! Eli jos sinulla on blogi tai Instagram, valitse suosikkiesineesi ja toteuta niillä useampi erilainen stailaus. Juttusi voit linkittää tähän tai jakaa sen Instagramissa, niin jaan sitten asetelmianne omissa tarinoissani. 🙂

Ajatuksia tältä viikolta

14/06/2020

Huh, onpa kiireinen viikko takana. Töiden puolesta on ollut todella hektistä – hauskaa, mutta hektistä. Totuttelu pieneen työstressiin ja -kiireeseen on ollut vaikeaa kevään laiskottelun jälkeen. Olen luonteeltani peruslaiska ja passivoidun todella helposti, jos saan siihen mahdollisuuden. Nyt ei auta muu kuin taas vaihtaa isompi vaihde.

Alkuvuoden hektisyys, töihin paluu ja päiväkodin aloitus, pakotti minut priorisoimaan ajankäyttöä ja vähentämään kirjoitusaktiivisuutta. Maaliskuussa tilanteen eskaloiduttua minulla olikin taas aikaa kirjoittaa, mutta sitten yhtäkkiä huomasin kotona olemisen syövän minusta kaiken inspiraation ja energian. En ole koskaan kirjoittanut kahviloista tai riennoista, mutta enää minulla ei ollutkaan mitään järkevää sanottavaa. Tai ehkä siinä tilanteessa mikään ei tuntunut enää järkevältä. Oikeastaan nytkään mikään ei tunnu enää järkevältä.

What if 2020 isn’t cancelled?⁣
What if 2020 is the year we’ve been waiting for?⁣
A year so uncomfortable, so painful, so scary, so raw — that it finally forces us to grow.⁣
A year that screams so loud, finally awakening us from our ignorant slumber.⁣
A year we finally accept the need for change.⁣
Declare change. Work for change. Become the change. A year we finally band together, instead of⁣ pushing each other further apart.⁣
⁣
2020 isn’t cancelled, but rather⁣ the most important year of them all.

– Leslie Dwight

Vuosi 2020 on todellakin muutoksen vuosi. Haluan uskoa, että jokainen takaisku on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä. Kun Trump valittiin presidentiksi, sanoin silloiselle pomolleni, että siitä on seurattava jotain hyvää. Ehkä amerikkalaiset viimein havahtuvat asioihin, joissa heillä on parantamisen varaa (kuten vaikkapa terveydenhuolto ja rasismi). Samoin tästä keväästä on seurattava vielä jotain hyvää, mutta sydämeni pohjasta toivon, että nämä ylimääräiset yllätykset olisivat nyt tässä. Väkisin mieleeni nousee kuva meemistä, jossa näytettiin kauhistuneiden lasten ilmeitä, kun heidän tulee vuonna 2080 opetella koetta varten kaikki vuoden 2020 merkittävät tapahtumat, heh.

Jos seuraatte minua Instagramissa tiedättekin jo, että olen kipuillut kehonkuvani kanssa viimeiset kuukaudet. Haluan kuitenkin olla itselleni lempeä ja hyväksyvä. Edetä pienin askelin.

Kuukausi sitten aloitin kahdeksan viikkoa kestävän ruokavaliovalmennuksen. Valmennuksen pääasiallinen tehtävä on käynnistää aineenvaihdunta ja polttaa rasvaa, mutta minulle se on toiminut myös muistutuksena siitä, mitä on järkevä syöminen. Perinteinen lautasmalli on ihan oikeasti pätevä vinkki.

En omista vaakaa, eikä tavoitteeni ole laihduttaa x määrää kiloja. Sen sijaan haluan tuntea oloni paremmaksi, niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja ainakin olen nyt oikealla tiellä sen suhteen. Vyötäröstä on hävinnyt muutama sentti ja energiaa on tullut lisää. Myös mieliteot sokerin suhteen ovat vähentyneet, eikä houkutuksesta kieltäytyminen ole enää yhtä vaikeaa.

Kun aloitin tämän tekstin kirjoittamisen, minulla taisi olla jokin looginen suunta tai ajatus tekstin kulusta. Sen sijaan päädyin suoltamaan päässä pyörineitä asioita ulos satunnaisessa järjestyksessä.

Tämänkaltaiset tekstit eivät ehkä palvele teitä lukijoita, mutta näille on paikkansa – ainakin omasta mielestäni tämä on oiva tapa purkaan kirjoituslukkoa, joka taukojen aikana usein syntyy. Se, jaksaako näitä kukaan lukea, on tietenkin ihan toinen juttu. Jos jaksoit lukea, niin kiitos. Seuraavan aiheen lupaan noudattavan enemmän taas blogikirjoittamisen pyhää mantraa: opeta, viihdytä tai inspiroi.

Blogihaaste: Suosikkikukat ja maljakot

04/06/2020

Pari viikkoa sitten Suvi ja Anne heittivät hauskan blogihaasteen kukkiin liittyen. Rakastan leikkokukkia! Kukat ovat yksi suosikkitavoistani piristää kotia, joten tietenkin minun oli kirjoitettava oma vastaukseni aiheeseen.

Lempikukkani?

Minulla ei varsinaisesti ole yhtä lempparia, sillä kulloinen suosikkini vaihtelee aina vähän sesongin mukaan. Tämän hetken suosikkini on pioni, alkuvuodesta jaloleinikki, keväästä tulppaani ja joulusesongin aikaan hyasintti. Lisäksi pidän todella paljon vahakukasta, morsiusharsosta, neilikasta ja orjanlaakerista. Kukkalajikkeen sijaan on ehkä helpompi sanoa, että pidän kaikista valkoisista, murretuista tai pastellinsävyisistä kukista. Vaikka kyllähän kirkkaille sävyille kuten fuksialle on myös aina oma paikkansa, vaikkapa juuri pioneiden kohdalla.

Inhokkikukka?

Inhoaminen on aika vahva verbi liittää leikkokukkiin, mutta harvemmin on päätynyt ostamaan ruusuja, krysanteemeja tai gerberoja. Yleensä sävyjen puolesta kaikki kirkkaan pinkit ja keltaiset jäävät minulta väliin, mutta toki siinäkin on poikkeuksia kuten kultahehku, joka on mitä ihanin kuivakukka.

Miten valitsen leikkokukat?

Leikkokukat valitsen aina sesongin ja fiiliksen mukaan kukkakaupan sen hetkisestä tarjonnasta. Olen sävyjen puolesta syksyihminen, ja yleensä juuri syksyisin kukkakaupassa valinnan tekeminen on erityisen haastaa kaikkien ihanien lajikkeiden joukosta.

Vain juhlia varten olen ennakkoon päättänyt kimppuun tulevat lajikkeet ja tilannut ne kukkakauppaan hyvissä ajoin (kuten esimerkiksi J:n syntymäpäiväjuhlat).

Olenko kokenut erityisiä onnistumisia leikkokukkien kanssa?

Joskus hyvällä tuurilla vahakukka on viihtynyt maljakossa pari viikkoa, mutta sen suurempia onnistumisia en ole kokenut. Lähinnä mieleen muistuvat ainoastaan ne epäonniset hetket, jolloin kukat ovat syystä tai toisesta lakastuneet aivan liian nopeasti. Yksi tällainen tapaus minulle sattui ruskeaksi värjättyjen tulppaanien kanssa (olivat muuten todella kauniita!), jotka kestivät maljakossa vain seuraavaan päivään.

Miten hoidan leikkokukkia?

Yritän muistaa vaihtaa veden ja leikata uuden imupinnan tarvittaessa. Imupinnan leikkaan aina terävällä puhtaalla veitsellä vinottain. Ainakin ikebanassa opetetaan leikkaamaan pehmeät varret aina veden alla, mutta itse leikkaan ne ihan perinteisesti kuivana.

Puuoksaiset kukat viihtyvät lämpimässä vedessä, muutoin lasken hanasta aina viileää vettä. Huolehdin myös siitä, ettei esimerkiksi lehdet osu veteen, sillä se edistää haitallista bakteerikasvustoa. Viileässä viihtyvät kukat pyrin sijoittamaan lämmityskauden aikana kauemmas takasta, mutta en esimerkiksi nosta pioneja yöksi jääkaappiin, vaikka siten ne saattaisivat säilyä kauniina useamman päivän pidempään.

Lempimaljakkoni?

Omistan vain vähän maljakkoja, joista suurin osa on kirkkaita lasisia. Jyskistä ostettua, korokkeen päällä seisovaa, maljakkoa käytän usein kimppujen kanssa. Maljakko toimii hyvin myös ilman koroketta. Pitkävartisille kukille valitsen usein korkean tasalevyisen maljakon. Yksittäiset kukat asettelen pienempiin maljakoihin, joita minulla on myös keraamisina. Suunnitelmissani on ollut hankkia keraaminen ruukku myös kimppuja varten, Iittalan Ruutu saattaisi olla hyvä vaihtoehto siihen (myös sävytettynä lasina!).

Millainen maljakko valita?

Kuten yllä jo mainitsinkin, maljakon valinta lähtee yleensä aina kukista. Joskus valintaan vaikuttaa myös suunniteltu sijoituspaikka, sillä esimerkiksi osana kattausta toinen maljakko saattaa näyttää paremmalta kuin toinen. Joskus asetelma saattaa vaatia vaikkapa korkeutta, jolloin tietenkin kannattaa valita korkeampi maljakko.

Vinkki: Jos maljakon suu on liian laaja, eikä kukkien asettelu kauniisti tahdo onnistua, niin silloin yleensä teippaan kirkkaalla teipillä ristikon maljakon suulle. Ristikkoon kukat on helppo asetella kauniin ilmavasti.