Archives for helmikuu 2020

Edullinen mutta sitäkin kauniimpi kimppu

24/02/2020

Perjantaina ostettu kukkakimppu kuului pitkään tapoihini, ja minusta onkin ihana virittäytyä viikonlopun tunnelmaan viimeistelemällä siisti koti leikkokukilla. Viime aikoina rimani kodin siisteyden suhteen on laskenut limbon maailmanennätyksen tasolle, ja koen, ettei kukkakaupasta haettu kimppu pääse oikeuksiinsa sotkun keskellä. Perjantaipuska onkin sitten jäänyt ostamatta muutamaa ruokakaupan tulppaaninippua lukuun ottamatta.

Perjantaina päätin pitkästä aikaa pyörähtää suosikkikukkakauppani kautta kotiin (Fiori di Anita Käpylässä), kun näin Instan tarinoissa vahakukkaa – jälleen elävä todiste vaikuttajamarkkinoinnin toimivuudesta.

Valkoisen vahakukan kaveriksi valitsin yhden persikan värisen neilikan ja pistaasin oksan tuomaan vihreyttä ja runsautta. Yhdistelmästä tuli yllättävän toimiva ja todella näyttävä ottaen huomioon sen, että kimpulle tuli hintaa vain kymmenen euroa.

Tykästyin tähän yhdistelmään niin paljon, että voisin ajatella tällaisia kimppuja häihimme. Valitettavasti vahakukka ei vaan taida olla sesongissa elokuussa, joten taidan joutua tyytymään morsiusharsoon.

Kun ostan kukkakaupasta kukkia, en juuri koskaan pyydä floristia sitomaan kimppua valmiiksi. Vasta päästyäni kotiin päätän, mihin maljakkoon kukat asettelen, joten kimpun sitominen valmiiksi saattaisi olla täysin turhaa. Yleensä asettelinkin oksat ja leikkokukat vapaasti maljakkoon rennolla tyylillä.

Vinkki! Jos vapaasti maljakkoon sijoitetut oksat kaipaavat vähän tukea, voi kirkkaasta teipistä tehdä maljakon suuhun ristikon, jonka väleihin kukat voi asetella.

Sen lisäksi että tämä kimppu on kaunis ja edullinen, se on myös kestävä. Neilikka ja vahakukka viihtyvät maljakossa helposti viikon. Pistaasin oksa vielä pidempään, ja kun kukat nuutuvat, voi samaan maljakkoon sen kanssa yhdistää vaikkapa juuri niitä Ässän tulppaaneja. Kaksi kimppua yhden hinnalla!

Lukijatoive: My day

17/02/2020

Sain lukijatoiveen kirjoittaa ihan tavallisesta päivästämme lapsiarjen näkökulmasta. Tämä postaustoive tuli erityisesti päiväkodin aloitusta ja arki-iltojen aikataulua koskien, eli kuinka näihin lyhyisiin iltoihin saadaan mahdutettua se kaikki oleellinen.

Olen aina pitänyt rutiineista, mutta nyt J:n kanssa rutiinien tärkeys on korostunut entisestään. Tuntuu vähän tylsältä sanoa, että arki meillä tosiaan menee päivästä toiseen aika saman kaavan mukaan, mutta sellaista se taaperon kanssa asuminen on – menevän (sinkku)ihmisen mielestä tämä saattaakin kuulostaa todella puuduttavalta ja yksitoikkoiselta.

Lastenhoidon olemme jakaneet niin, että tällä hetkellä Miksu on enemmän vastuussa aamuista, ja minä taas hoidan päiväkodista hakemisen ja illan. Miksu on töiden puolesta kiireinen alkuvuoden, mutta kun minä palaan täyteen työpäivään alkukesästä, siirtyy pojan hakeminen päiväkodista varmaankin Miksulle, koska hänellä on niin paljon lyhyempi työmatka.

Postauksen kuvat nappasin muuten puhelimella hyvin rennolla fiiliksellä, ja ne ovatkin ylistys sille kuuluisalle arkirealismille.

My day

6.03
Herätyskelloni soi. Voisin hyvin herätä tasan kuudelta tai vaikka viittä yli, mutta jostain syystä, jota en itsekään tiedä, herätyskelloni on asetettu tuohon aikaan. Yleensä torkutan ainakin viisi minuuttia. Kun nousen ylös, ruokin koirat ja juon litran sitruunavettä. Koko aamun liikun kuin ninja, jotta pääsisin alta pois ennen poikien heräämistä.

Tänä aamuna J päätti herätä kanssani samoihin aikoihin. Samalla kun ruokin tytöt, annoin J:lle aamumaidon. Aamupalan J saa päiväkodissa kahdeksalta.

Pyrin lähtemään kotoa seitsemän aikaan, jotta välttäisin pahimman aamuruuhkan. Niinä aamuina kun J herää kanssasi samaan aikaan, aikataulusta kiinni pitäminen on vaikeaa, sillä herra keksii oma-aloitteisesti ties mitä tekemistä. Jos hän ei ole parkouraamassa vaunuissa, niin sitten hän on auttamassa pyykinpesussa tunkemalla äidin aamutakkia vessanpönttöön tai uittamassa pikkuautoa koirien vesikupissa.

Olipa aamun ylimääräinen viihdenumero mikä tahansa, harjaan äkkiä hiukset, sipaisen naamaan vähän ripsaria ja teen Nespresso-kahvin termariin matkaevääksi.

7.45
Päiväkodissa aamupala tarjoillaan kahdeksalta, joten Miksun tavoite on viedä J hoitoon vähän ennen sitä. Päiväkodissa sylin vaihto kestää viitisen minuuttia. Aamuisin kun kaikki lapset saapuvat hoitoon samaan aikaan, ei hoitajien kanssa ehdi kuulemma hirveästi juttelemaan.

7.45–14.15
Kun pääsen toimistolle, laitan pannullisen kahvia valmiiksi valumaan ja valmistan mikrossa aamupuuron, jonka syön mehukeiton kera.

Kun kyselin mistä teitä kiinnostaisi lukea tässä postauksessa, sain pari toivetta kertoa enemmän myös työstäni. Olen töissä Kalasatamassa markkinointoimisto Pinnassa, ja olen ollut siellä content designerina nyt parin vuoden ajan (josta olin äitiyslomalla lähes vuoden). Työhöni kuuluu mm. asiakkaiden some-julkaisuiden suunnittelu ja toteutus sekä maksullisten some-kampanjoiden pyörittäminen ja niistä raportoiminen. Autan myös ylläpitämään ja tuottamaan sisältöjä kotisivuille ja verkkokauppoihin. Lisäksi kirjoitan ja osallistun konseptointiin ja ideointiin. Tarpeen vaatiessa vedän ylle raksavaatteet, ja autan messuosastojen ja tapahtumien rakentamisessa sekä erilaisissa somistustehtävissä.

Jos tässä avaisin työtäni enemmän, tulisi postauksesta aivan tolkuttoman pitkä. Jos aihe kiinnostaa vielä enemmän, voin kirjoittaa työstä markkinointitoimistossa ihan oman postauksensa.

15.00
Toimistolta ajan suoraan päiväkodille, joka sijaitsee ihan kivenheiton päässä meiltä. Kun haen J:n, vaihdan samalla pikaiset kuulumiset päivän kulusta. Jos likapyykkiä on tullut, nappaan ne mukaani hoitorepun kanssa. Päiväkodilla aikaa menee noin kymmenisen minuuttia.

15–16
Jos minun tarvitsisi käydä ruokakaupassa, kävisin siellä tässä vaiheessa päivää. Jos tulemme päiväkodilta suoraan kotiin, vaihdan kotivaatteet, päästän koirat ulos ja leikin J:n kanssa tai siivoilen hiukan siihen asti, että on aika aloittaa päivällisen valmistus.

Sillä aikaa kun minä häärään keittiössä, J viihdyttää itseään koirien kuppien tai pahvikorin – tai usein niiden yhdistelmän – avulla.

17.00
Syömme päivällisen viiden aikaan. Yritän kokata kasvispainotteisia ja nopeita reseptejä, jotka maistuvat myös taaperolle (välillä syötämme J:lle tavallista purkkiruokaa, jos ”meidän” ruokamme ei ole hänelle sopivaa).

Arkisin kokkaan esimerkiksi uunifetapastaa, tofu-kookoskormaa, linssikeittoa, kalapuikkoja ja perunamuusia, soijabolognesea sekä erilaisia pastoja. Jos kokkaaminen ei huvita, suosin einesosastolta Kokkikartanoa tai pakasteranskalaisia ja kukkakaaliwingsejä. Pakastepizzaa tulee syötyä enää yllättävän harvoin!

17.30–18.30
Ruoan jälkeen käymme yhdessä kävelyllä koirien kanssa, jonka jälkeen J saa touhuta iltatoimiin asti. J on aika omatoiminen puuhailemaan milloin mitäkin. Viime aikoina sohvalla remuaminen on niiden pahvien levittämisen ohella ollut ihan ykkösjuttu.

19.15
J menee nukkumaan viimeistään kahdeksalta, joten aloitamme iltatoimet seitsemän aikaan väsymystilasta riippuen. Iltatoimet käsittävät iltapuuron, pesut ja nukuttamisen, johon onneksi ei kulu aikaa kuin muutama minuutti.

20.00
J:n mentyä nukkumaan on aikaa sellaiselle, mitä ei ole aiemmin illalla ehtinyt tehdä. Julkaisen Instagramissa, kirjoitan blogitekstiä, käsittelen kuvia, vastaan sähköposteihin tai yritän vähän jumpata. Myönnän kyllä aika usein ihan vaan makaavani sohvalla pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Sänkyyn yritän mennä kymmeneen aikaan, jotta minulla olisi mitään mahdollisuuksia herätä seuraavana päivänä taas kuudelta.

Tällä hetkellä varsinaista omaa-aikaa minulla ei arkisin ole juurikaan, ellei jotain spesiaalia ole sovittuna. Myöhemmin keväällä minun olisi tarkoitus aloittaa Villan kanssa taas viikoittaiset agilitytreenit, joka tarkoittaa sitä, että saan viettää omaa aikaa agilityhallilla muutaman tunnin. Vastaavasti myös Miksu yrittää käydä salilla kerran tai pari viikossa.

Miksi valitsimme tummanharmaan takan

13/02/2020

Kaupallinen yhteistyö, NunnaUuni

”Oho, musta takka! En olisi tullut ajatelleeksi, mutta näyttää tosi hyvältä!”
”Näyttää ihan siltä Avaruusseikkailun monoliitilta – hyvällä tavalla.”
”Todella kaunis tuo laatta, en olisi itse osannut valita tuota.”

Muuan muassa tällaisia kommentteja olen saanut kuviini uudesta takastamme. Tummanharmaa, kuvissa jopa musta, takka on herättänyt paljon ihastelua ja kehuja melkein jo enemmän kuin olohuoneen punainen matto.

Kun aloimme suunnitella takan vaihtoa ja uutta takkamallia, pohdin mielessäni pitkään valkoisen ja tämän tummanharmaan välillä. Meillä on aika vähän mitään valkoista seiniä lukuun ottamatta, mutta mietin, olisiko tumma takka liian massiivinen ja hallitseva. Toisaalta ajattelin tumman pinnan olevan helppohoitoisempi ja sopivan paremmin piippuun.

Piipun ja muurin maalaaminen on käynyt muuten mielessäni ja on ehkä to do -listan häntäpäässä edelleen. Uusi maalipinta olisi myös harmaa, mutta lämpimämmän sävyinen (luonnossa muuri on sinisempi kuin kuvissa).

Lopulta tulimme siihen tulokseen, että valkoinen laattapinta olisi liian valkoinen meille, ja siksi valitsimme tummanharmaan Blanka Ceramic Negro -takan. Raikas valkoinen olisi varmasti ollut turvallisempi ja ehkä myyntiä varten järkevämpi vaihtoehto, mutta muun sisustuksen rinnalla kontrasti olisi ollut liian suuri. Valkoisten seinien sävy on Tkkurilan Höyry, joten kirkas valkoinen olisi todellakin pompannut esiin. Ja toisekseen, omaa kotia ei koskaan saa remontoida tai sisustaa ehkä joskus tapahtuvaa myyntiä ajatellen.

Jos jotain huonoa tummasta laattapinnasta pitää sanoa on se ehkä se, että siinä mahdolliset sormenjäljet näkyvät helpommin kuin vastaavassa valkoisessa pinnassa. Luonnossa silkin himmeä pinta on onneksi kuitenkin aika armollinen, ja mahdolliset jäljet erottuvat yleensä vain kuvia editoidessa. Laattapinta on kuitenkin onneksi helppo pyyhkäistä puhtaaksi.

Takka on paitsi lämmönlähde, myös todella näyttävä sisustuselementti, jolla tilan ilmettä voi muuttaa tooodella paljon (been there, done that). Skandinaavisen vaaleassa kodissa valkoinen pinta sulautuu kauniisti sisustukseen, kun taas vuolukivi tai tumma laatta saa takan nousemaan veistoksen lailla esille. Todella näyttävän sisustuselementin takasta saa yhdistelemällä kahta materiaalia tai tekstuuria, esimerkkejä tällaisista mittatilaustakoista näet NunnaUunin Instagram-tililtä.

Materiaalin ja värin ohella takan kanssa voi pelata myös muodolla. Haaveissani on saada siihen tulevaisuuden kotiin takka keskelle oleskelutilaa tilanjakajaksi niin, että takkatulta voi ihailla takan kummaltakin puolelta.

Kulmikas takka voi pienemmissä tiloissa näyttää massiiviselta, ja silloin hyvä vaihtoehto on pyöreä takka. Erityisesti pidän NunnaUunin Calor Rondo -takasta, joka on moderni vuolukivinen pönttöuuni. Pyöreä muoto toimii kauniisti kulmassa, suoralla seinällä tai keskellä huonetta. Calor Rondo on myös nappivalinta moderniin mökkiin, kuten tästä @villamohkola:n kuvasta näkee.

Edelliset postaukset takkaa koskien pääset lukemaan alta:
Takan vaihto
Kultainen Tuli ja puhtaampi palaminen.

Yhteistyöni NunnaUunin kanssa jatkuu vielä hetken, joten nyt jos teillä on kysymyksiä esimerkiksi takan valintaa, kokoa tai rahoitusta koskien, antakaa palaa! Välitän kysymykset NunnaUunin asiantuntijoille, ja vastaukset kokoan selkeästi yhteen postaukseen.