Keittiöremontista on nyt kulunut hieman yli kaksi vuotta. Rosterinen keittiömme syntyi ajatusketjun seurauksena, joka alkoi haaveesta valaa betoniset työtasot. Betoniin olisin yhdistänyt tummaa ja rouheaa puuta, mustat valaisimet ja seinä olisi laatoitettu tiililadonnalla ja tummalla saumalla. Unelmieni keittiö muodostui päähäni yhden sisustuslehdestä leikatun kuvan perusteella.
Valitettavasti unelmat eivät harmittavankaan usein vastaa todellisuutta. Ja usein syynä on raha. Kaksi vuotta sitten päätimme, että keittiöön saisi aivan maksimissaan käyttää 10 000 euroa (lopullinen hintalappu taisi olla pari tonnia alle), joka sisältää kaikki uusista kipsilevyistä valaisimiin ja kodinkoneisiin. Oli sanomattakin selvää, että keittiön uudet kaapit haettaisiin naapurin keltaiselta jättiläiseltä ja että kaikki tehtäisiin itse. Keittiömalleja selatessa unelmieni keittiö muokkautuu tarjonnan mukaan ja lopulta keittiöviikoilta poistuimme rosteristen kaapinovien ja tammisten työtasojen kanssa. Lisää remontin fiiliksiä voit lukea täältä.
Nykyinen keittiömme vastaa aika hyvin sitä ajatusta, jolla lähdimme sitä remontoimaan. Mutta tietenkin, sisustaja kun olen, on mielessäni jo selkeä suunnitelma, kuinka NYT toteuttaisin unelmieni keittiön jos saisin siihen mahdollisuuden.
Jos nyt aloittaisin unelmieni keittiön remontoinnin, muodostuisi raamit siihen tummanharmaista tai jopa mustista eleettömistä kaapinovista ja messinkisistä lankavetimistä. Vaikka rosteri ei meillä ongelmallinen materiaali ole ollutkaan, oviin valitsisin silti likaa ja sormenjälkiä hylkivän ihmeoven Fenixin.
Välitilassa olisi edelleen valkoinen laatta tiililadonnalla ja kodinkoneet olisivat kaappien kanssa integroitu yhdelle pitkälle seinälle. Mikäli seinä olisi tarpeeksi pitkä, sille ei ehkä tarvitisi laittaa yläkaappeja lainkaan, sillä pidän avohyllyjen konseptista edelleen. Ison jääkaapin ja pakastimen vieressä olisi pari korkeaa kaappia, joista yksi kätkisi sisäänsä aamiaskaapin eli epäesteettisen leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen. Vastapäätä aamiaiskaappia olisi suuri saareke, jossa työtasoa olisi vähintään yhden suuren ruokapöydän verran ja alla kaappitilaa mm. yleiskoneen säilytykseen.
Saarekkeen päässä olisi jakkara, johon olisi hyvä istahtaa selailemaan Instagramia ja odottamaan ajastimen piippausta. Jakkaralta näkymä antaisi yhdistettyyn olohuoneeseen ja ruokailutilaan, jossa tilaa olisi suurelle vähintään kuuden hengen pöydälle. Ruokapöydän päällä olisi samanlaiset roikkuvat valaisimet kuin saarekkeenkin päällä. Yksityiskohdissa olisi puuta tuomassa lämpöä ja kaksi metallin sävyä, messinki ja rosteri, kulkisivat kauniisti käsi kädessä koko keittiön läpi.
Siltä näyttää tällä hetkellä unelmieni keittiö. Ja kyllä, koska olen miettinyt sen näin tarkasti, tiedän myös millaisessa asunnossa tuo keittiö voisi sijaita. Olen pienessä mielessäni hahmotellut asunnon pohjaa, jonka kuvittelisin olevan meille sopiva ehkä viiden vuoden kuluttua. En ole arkkitehti eikä raha kasva puussa, mutta unelmoida silti saa. Kiinnostaisiko teitä nähdä se pohjakuva?
Vastaa