Pinossa

sisustusblogi

Keväistä ilmettä makuuhuoneeseen sametilla

5.2.17 26
5.2.17 25
5.2.17 28
Edellisessä postauksessa kerroinkin mattojumpasta, jossa olohuoneen kuparin sävyinen Anno-matto siirtyi makuuhuoneeseen. Maton siirtymisen myötä sain myös loistavan tekosyyn päivittää makuuhuoneen tekstiilejä keväisempään suuntaan. Ja olihan niille jo aika tehdäkin jotain, samat koristetyynyt ovat olleet käytössä jo 3 vuotta.
Silloin, kun kerran viikossa jaksan pedata sängyn, heittelen sille oikein kunnon kasan tyynyjä luomaan ylellistä tunnelmaa. Tai siis en heittele, vaan asettelen millimetrien tarkkuudella. Jo tosiaan muutaman vuoden taaimmaisessa rivistössä on komeillut kaksi lampaantaljasta tehtyä, ruskeaa tyynyä ja ne päätinkin päivittää raikkaampiin. Tavoitteenani on häivyttää tummat sävyt kokonaan pois huoneesta ja tyynyjen jälkeen vaihtoon onkin menossa yöpöydät. Vanhoista tyynyistä löytyy kuvia täältä.
Suunnittelin nappaavani matosta kuparin sävyn ja suunnistavani Eurokankaaseen samettiostoksille. Sopiva sametti maksaisi varmaan 15€/metri.  Samalla piti saada viimein ne tummansiniset tyynynpäälliset sohvalle, joten varmuuden vuoksi pyörähdimme ensin Ikean kautta. Eipä tarvinnut kangaskauppaan enää suunnistaa, sillä sinisten tyynyjen lisäksi Ikeasta löytyi juuri sopivasti nämä keltaiset samettipäälliset! 9,90 € hintalapullakaan ei itse kannatta lähteä päällisiä ompelemaan. Miten ne siellä Ikeassa osaa lukea minun ajatuksia näin hyvin!
Uusien sävyjen myötä päädyin myös muuttamaan tyynyjen järjestystä hieman, sillä aiemmin ruskeiden tyynyjen välissä ollut harmaa tyyny ei enää sopinutkaan näihin uusiin. Päädyin petamaan nukkumatyynyt seinää vasten, niiden eteen uutukaiset väriläiskät ja niiden eteen kolmen valkoisen tyynyt kombo. Vaikka yksi tyyny lähti, näytää petaus silti runsaalta. Se vain raikastui ja keveni hieman.
Kyllä näin pienellä muutoksella olikin iso vaikutus koko huoneen ilmeeseen, ihan kuin olisi muka enemmänkin laittanut uusiksi 🙂

Translation:
Fresh look to bedroom just by changing to pillows!

Mattojumppa

5.2.17 1
5.2.17 3
5.2.17 4
Uuden maton hankinnan myötä meillä alkoi pieni mattojumppa, jonka seurauksena asuntomme aikaisemmat (ihan peräti kaksi) mattoa vaihtoivat kokonaan huoneita. Olohuoneen vanha matto siirtyi makuuhuoneeseen ja makkarin vanha, korkeanukkainen matto siirtyi vähäksi aikaa vain pois tieltä työhuoneeseen.
Jo samana iltana kumpikin karvaisista lapsistamme löysin uuden nukkumapaikan työhuoneesta maton päältä. Aiemmin matoton työhuone onkin optimipaikka koiran torkkumiseen; se on pimeä, yleensä aika viileäkin kun ikkunasta vetää ja lisäksi sieltä on hyvät näkymät muualle asuntoon. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, kumpikin koirista nukkuu maton päällä masu täynnä ihanaa (not) hirvenlihaa, jota ne jyystivät luusta irti pihalla lähes kaksi tuntia. Tuhina vain kuuluu. 
Ihanaa, kun koirilla on uusi nukkumapaikka, siinä on vaan yksi mutta: eihän se matto sovi meidän työhuoneeseen! Se on liian paksu, väärän kokoinen ja itse asiassa en edes pidä enää koko matosta. Mutta ei minulla ole sydäntä enää sitä poiskaan viedä. Onko nyt tämä sitä lapsien ehdoilla sisustamista?

Translation:
When your furry kids want to keep the carpet you absolutely hate.

Tunnetaanko me?

Kun aloitin blogin kirjoittamisen päätin, ettei siitä tule päiväkirjaani. Minua ei kiinnosta, mitä sinä söit tänään lounaaksi tai mitä sait joululahjaksi, joten oletan että sinuakaan ei kiinnosta.

21.1.17 4

Olen pyrkitynyt tuottamaan sisältöä koko ajan ajatellen, mitä lukija tästä hyötyy? Jos tekstini ei ole pystynyt tarjoamaan mitään uutta tai mitään mielenkiintoista, olen jättänyt sen julkaisematta. Toki jotkin postaukseni ovat väistämättä hyödyllisempiä kuin toiset, mutta silti olen yrittänyt vältellä ns. turhaa sisältöä. Itse asiassa, tunnustan usein miettineeni miten sellaisilla ”tavallisilla bloggareilla”, jotka kertovat vain normi arjestaan, riittää lukijoita. Ei millään pahalla.

Koska aloitin blogin pitämisen ihan siitä syystä, että oppisin paremmaksi sisällöntuottajaksi, pyrin alussa tekemään vain niin oikein kuin osasin. Jos äikänmaikka olisi ollut tekstiini lukiossa tyytyväinen, oli se julkaisukelpoinen. Tästä seurasi se, etten antanut persoonani tulla esille niin paljon kuin olisin voinut. Blogin kirjoittaminen on kuitenkin helpottunut päivä päivältä ja suhtaudun rennommalla otteella kirjoittamiseen. Huomasin, että jo muutaman kuukauden jälkeen kirjoitusvirheeni vähenivät huomattavasti tai ainakin opin oikolukemaan tekstiäni paremmin. Yksi tavoite siis saavutettu! Taidan silti kirjoittaa liian pitkiä lauseita vielä.

Koen löytäneeni tyylini kirjoittaa ja tekstiä syntyy nyt luontevasti. Tekstini näyttää paperilla siltä, miltä se kuulostaa päässäni. Lisäksi koen aidosti tuottavana hyvää ja kiinnostavaakin sisältöä ja oletan teidänkin ajattelevan niin, sillä olette kerta toisensa jälkeen löytäneet tienne takaisin tänne. Välillä tietenkin epävarmat riittämättömyyden tunteet nousevat pintaan, mutta yritän olla välittämättä niistä. Joku aina minua parempi, rikkaampi, suositumpi ja taitavampi, eikä minun tuhlata aikaani sen miettimiseen. Teen nyt vain tätä omaa juttuani.

Jos vaivaudut aktiivisesti seuraamaan blogiani (ja teitähän on lyhyessä ajassa tullut jo aika monta, kiitos siitä <3) niin olettaisin sinun olevan edes hieman kiinnostunut tuottamani sisällön lisäksi minusta ihmisenä. Olenko antanut ääneni kuulua tarpeeksi?

edit IMG_9890

Tunnen olevani oikealla tiellä ja koska bloggaamisesta on pelkän harjoittelun lisäksi tullut kivaa, aion jatkossa keskittyä kirjoittamaan astetta persoonallisempaa sisältöä. Vähän olen jo sitä tehnytkin, huomasitteko?

Mutta koska en ikinä virallisesti esitellyt itseäni teille, sisällytän tähän postaukseen nyt turhan sisällön

10 faktaa minusta –postauksen:
1.  Asun Nurmijärvellä yhdessä avomieheni ja kahden koiramme kanssa. Kotimme on 100 m2 paritalon puolikas, jonka ostimme marraskuussa 2015 ja remontoimme lähes kokonaan itse.

2. Täytän tänä vuonna 26 ja työskentelen Marja Kurjella markkinointiassistenttina. Ennen tätä työskentelin karaokeravintolassa lähes 6 vuotta.

3. Tiesin aina haluavani luovalle alalle, en vain tiennyt mitä se oli ennen tutustumistani someen ja graafiseen suunnitteluun. 
4. Lähetin vuosi sitten vahingossa painoon mainoksen, jossa luki kesä kassi näin erikseen kirjoitettuna. Tämän jälkeen kyttäsin Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmää pari päivää siltä varalta, että mokani olisi päätynyt sinne.
5. Blogin lisäksi vapaa-aika kuluu ruuanlaiton ja agilityn parissa. Lisäksi katson aivan liian paljon telkkaria, suosikkejani ovat mm. Masterchef Australia, Rillit huurussa ja Suomen kaunein koti.
28.1.17 2

6. Soitan äidille ihan liian harvoin.

7. Olen taivaanrannanmaalari joka ei osaa yhdyssanoja. Teen kyllä töitä sen eteen, että pääsisin näistä piirteistä eroon. 
8. Yksi tavoitteeni on nähdä Mona Lisa ja pettyä siihen.
9. Sisälläni asuu ei-niin-pieni nörtti, joka saa kiksit siitä, kun osaa heittää mobiilin kommenttiboksin koodin ensimmäisellä yrittämällä blogin ulkoasun HTML-koodin oikeaan kohtaan.
10. Välttelen lukemasta klikkiotsikoita ja ”postauksen lopussa paljastan tämän ja tämän” -tyyppisiä tekstejä, sillä usein se paljastus on varsinainen antikliimaksi.

Haluaisin vielä kiittää teitä lukijoitani, sillä en todellakaan kuvitellut, että tavoittaisin näin monta vain muutamassa kuukaudessa. Jos teillä on toiveita tai ideoita, joista haluaisitte lukea, kommentoikaa alle tai laittakaa mailia: essi.raivio@gmail.com. Miten olisi esimerkiksi vieraskynäartikkeli?

Translation:
Thanks to my readers, you are awesome <3