Pikkuhiljaa olemme alkaneet tyhjentää varastona toiminutta makuuhuonetta, josta pitäisi saada vauvalle sopiva huone jouluun mennessä. Huoneessa on ollut säilössä muun muassa kasa ruokapöydän tuoleja, mattopesuri, vanhat saunan lauteet sekä yksi ylimääräinen Ikean lipasto. Kaikkea mitä pieni vauva nyt sattuisi tarvitsemaan.
Laitoin lipaston myyntiin toriin kymmenellä eurolla siinä toivossa, että pääsisin siitä eroon nopeasti. Parissa päivässä ostaja ilmaantuikin, mutta sovittua noutoa hän ei ikinä tullut suorittamaan. Vajaan viikon jälkeen luovutin, ja siirsin lipaston annetaan-osioon.
Ensimmäinen kysely lipastosta tuli samana iltana. Asianmukaisesti vastasin lipaston olevan vapaa, johon sain vastaukseksi tiedon, että lipaston paikkaa täytyy sittenkin vielä mittailla (lipaston mitat olivat ilmoituksessa, miksi sitä paikkaa ei voinut mitata ensin?) ja kysyä vielä mieheltä. Seuraavana päivänä sitten selvisi, ettei lipasto sopinutkaan sille ajateltuun paikkaan, joten ensimmäinen varaaja jätti lipaston noutamatta. Tässä välissä ehdin tietenkin vastata viidelle kyselijälle, että lipasto on jo varattu.
Seuraavana päivänä laitoin viestin jonossa toisena olleelle kyselijälle, josko hän pääsisi noutamaan lipaston. En saanut illan aikana vastausta, joten laitoin viestin kolmannelle kyselijälle saamatta taaskaan vastausta. Tässä vaiheessa hermoni olivat jo aika tiukalla, sillä vastaamatta jättäminen on mielestäni epäkohteliainta ikinä. Myös raskaushormoneilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa…
Päätin hylätä ensimmäinen jonossa -etiikan ja laitoin viestiä sille kyselijälle, joka oli juuri edellisenä iltana laittanut mailin sekä tekstarin. Hän varmasti halusi lipaston. Nouto sovittiin seuraavalle päivälle, mutta tietenkin mieheltä piti vielä kysyä asiasta varmuudenehkäisemisenvälttämiseksi. Suureksi yllätykseksi lipaston hakijasta ei taaskaan kuulunut sen jälkeen mitään, eikä vierasta autoa ilmestynyt meidän kotiovelle sovittuna ajankohtana. Päättelin yhden noutajan jälleen tehneen oharit, joten laitoin viestiä viidennelle ottaja-ehdokkaalle, joka jo toiseen kertaan kyseli lipaston perään. Sovimme, että hän tulisi hakemaan lipaston seuraavana päivänä, jos ei ihmettä tapahtuisi ja edellinen hakija ilmaantuisi.
Heti viestin lähettämisen jälkeen sain toiset oharit tehneeltä hakijalta viestin, jossa hän kertoi nukahtaneensa sohvalle, eikä haku enää sinä päivänä onnistuisikaan. Tässä kohtaa pinnani paloi ihan lopullisesti: Jos olet sopinut hakevasi ILMAISEKSI lipaston kello kuuden jälkeen, miten voi olla niin vaikeaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan?? Nouto sovittiin sitten seuraavan päivään, jolloin tietenkin noutaja oli vielä neljä tuntia myöhässä sovitusta ajasta.
Lopulta viikon vääntämisen jälkeen pääsin lipastosta eroon, mutta tästä oppineena en enää koskaan aio antaa nettikirpputorilla ilmaiseksi yhtään mitään. Tai jos annan, muotoilen ilmoituksen kutakuinkin näin: Annetaan Ikean lipasto. Nostettu etuterassille tänään aamulla, ensimmäinen noutaja saa tulla hakemaan. En varaa tai sovi noutoa millekään ajankohdalle. Jos lipaston paikkaa täytyy mitata tai kysyä mieheltä, tee se ennen kuin laitat viestiä tai lähdet lipastoa noutamaan. Jos lipastoa ei noudeta kolmen päivän kuluessa, tuikkaan sen tuleen. Ps. Lipasto pitää noutaa omalla tai vaikka naapurin autolla, se ei kulkeudu töitten mukana kätevästi yhtään minnekään.
Ugh.
Ps. Huomatkaa lattialla Pölyn stailaama luu.
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?
