Oletteko huomanneet saman, että sitä lähimpänä asuvaa kaveria tulee nähtyä kaikista vähiten? Lukioaikainen kaverini asuu viiden minuutin kävelymatkan päässä meiltä, mutta silti useammin ajan Lahden seudulle iltakahville, kun kävelen hänen luokseen vaihtamaan kuulumisia. Onneksi sentään tätä lähelläkin asuvaa kaveria tulee joskus nähtyä, viimeistään silloin kun hän itse tajuaa kutsua itsensä kahville.
Punaviinimarjat kypsyvät pensaassa kovaa vauhtia, ja sadosta on tulossa runsas huolimatta siitä, että olen puskasta käynyt päivittäin napsimassa välipalaa. Olisikin ollut vääryys olla käyttämättä oman pihan marjoja piirakkaan, jonka leivoin ystävälleni eilen kahvin kaveriksi.
Vaikka en lomalla varsinaisesti olekaan, olen sen verran lomamoodissa, etten kovin kummoista kakkua viitsinyt alkaa leipomaan meidän helteisessä keittiössä. Niinpä syntyikin tämä helppo punaviinimarjapiirakka eli lomalaisen marjapiirakka, joka on muunnelma Valion Mamman marjapiiraasta.
Lomalaisen marjapiirakka
Pohja
- 100g voita
- 1 dl sokeria
- 1 muna
- 1,5 dl vehnäjauhoja
- 1 dl grahamjauhoja
- 1 tl leivinjauhetta
Täyte
- 4 dl tuoreita punaviinimarjoja ja halutessasi ylimääräisiä koristeluun
- 200 g kermaviiliä
- 1 dl sokeria
- 1 muna
- ripaus vaniljajauhetta
- ½ sitruunankuori raastettuna
Aloita piirakan teko pohjasta. Vaahdota voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmuna ja kuiva-aineet. Levitä pohja voidellun irtopohjanvuoan (n. 22 cm) pohjalle. Taikina on paksua, joten levitin sen aika summittaisesti. Taikina ei yltänyt ihan vuoan reunoille asti, mutta sillä ei lopputuloksen kannalta ollut merkitystä. Levitä marjat tasaisesti pohjan päälle. Yhdistä täytteen muut ainekset keskenään ja kaada marjojen päälle. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen kera.
Lue myös: Sitruuna-marenkipiirakka
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?
Ihan sama juttu täälläkin 🙂 Kaveri asuu kivenheiton päässä mutta saattaa mennä puolikin vuotta kun ei nähdä ollenkaan vaikka puhelimessa jutellaankin viikottain. 😀 Meillä syy on selvästi some ja myös erilainen elämäntilanne ja rytmi, on helpompi molemmille tarttua luuriin ja soittaa / näpytellä whatsuppiin viesti kun alkaa sumplimaan treffejä. 😀 Jännä ilmiö kieltämättä, mutta näin se elämä muuttuu…
Niin, kyllähän some hirveästi helpottaa yhteydenpitoa ja samalla vähentää tarvetta soitella ja kahvitella. Mä olen kyllä niin huono juoruamaan puhelimessa, että ennemmin sitten kipaisen kahville 😀
Piirakka näyttää herkulliselta! Pitää ehdottomasti kokeilla tätä 🙂 itsellä kaverit asuvat vähän pidemmällä eikä ihan joka viikko tule nähtyä mutta onneksi ystävyys ei katso määrää, vaan laatua!
Kiva jos pääsee kokeiluun!
Näinhän se on, muutama hyvä ystävä korvaa kymmenet kaverit ja sama koskee tapaamisia 🙂