Lastenhuoneen ensimmäinen hankinta

Pari kuukautta sitten tallentaessani salaiseen Pinterest-tauluun ideoita lastenhuonetta varten, löysin Etsystä aivan käsittämättömän ihanan mobilen. Ihastuin siihen aivan totaalisesti, ja hintalapusta huolimatta minun oli saatava se roikkumaan pinnasängyn yläpuolelle.

Avomies ei tietenkään ollut aluksi kovin innostunut ajatuksesta, mutta lopulta sain luvan mobilen tilaamiseen yllättävän lyhyellä taistelulla. Käsintehty mobile maksoi 132 euroa, ja lisäksi toimitus Liettuasta Suomeen maksoi 15 euroa. Lähes 150 euroa mobilesta, joka ei pyöri, laula tai vaihda vaippoja, on kieltämättä paljon, mutta perustelin hankinnan sillä, että muu huoneen sisustus pysyy hyvin budjetissa yhteistöiden ja kirpputorilöytöjen ansiosta. Ja kyllähän käsityöläisyyden tukeminen kannattaa aina, puhumattakaan siitä kuinka ihanat muistot meille mobilesta tulee jäämään. Villasta neulotut metsän eläimet voi myöhemmin ottaa osaksi lapsen leikkejä, sillä ne ovat suunniteltu pysymään tukevasti pystyssä.

Tänään huoneen muodonmuutos varastosta lastenhuoneeksi otti kunnon askeleen eteenpäin tyhjentäessäni sen oikeastaan kokonaan kaikesta ylimääräisestä tavarasta. Operaation seurauksena työhuone ja makuuhuoneisiin vievä käytävä on kuin pommin jäljiltä, mutta ovatpahan nyt kaikki epämääräiset nyssykät astetta lähempänä niiden oikeita säilytyspaikkoja. Vielä pitäisi keksiä, minne säilöisimme yhden sängyn, nojatuolin ja rahin.

Tyhjennysurakan keskellä meinasin vaipua jo epätoivoon siitä tavaran määrästä, joka on kotimme kaappeihin ja varastoihin säilötty. Parissa vuodessa kaapit ovat täyttyneet ties mistä roinasta – karsimisen sijaan kaikki on vain ollut helpointa tunkea ensimmäiselle vapaalle hyllylle. Olen äärimmäisen huono konmarittamaan, mutta nyt se meinasi olla lähellä. Kaksi ihmistä ei voi tarvita näin paljoa tavaraa.

Kun vauvan huone on saatu kuntoon, käyn tarkasti jokaisen kaappimme läpi ja laitan kiertoon kaiken ylimääräisen. Vauvan saapuessa kaapit kun tulevat täyttymään aivan uudenlaisella tavaralla.

PS. En ole varmaan koskaan kertonut olevani horoskoopiltani oinas, kun taas avomieheni on merkiltään härkä. Vaikka muuten horoskooppeihin ei uskoisikaan, niin ainakin härän luonnehoroskooppi tavaraan kiintymisen osalta pitää täysin paikkansa. Jos ette usko, niin kokeilkaapa tyhjätä yksi kaappi härkämiehen kanssa…!

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?