Olen aina ollut jouluihminen, mutten koskaan ole kuorruttanut kotia joulukoristeilla – kuusi ja pari kynttilää ovat aina riittäneet. Pari vuotta sitten muutimme juuri joulun aikaan ja viime vuonna kodin sisustus haki vielä vähän paikkaansa, joten edes pienestä joulun ihmemaasta ei ollut tietoakaan. Emme myöskään koskaan ole viettäneet joulua omassa kodissamme, vaan menneet aina valmiiseen pöytään äitini ja mummuni luokse. Joulufiilis onkin muodostunut minulle aina muistoista, perinteistä sekä ihmisistä. Tänä vuonna aion kuitenkin panostaa hieman enemmän ja inspiraatiota jouluun haen luonnosta sekä murretuista sävyistä.
Lapsuudessani äiti vaihtoi kotona aina jouluverhot, kaitaliinat ja viritti kyntteliköt sekä tähdet lähes jokaiseen ikkunaan. Valojen lisäksi ikkunoissa seikkailivat punaiset pahvista leikatut tonttu-ukot, jotka hiippailivat hämärässä lyhtyjä pidellen. Eteisen lipaston päällä oli käsityöläisen askartelema tonttujoukko, jotka ottivat vieraat vastaan oksalla istuen. Vieressä seisoi myös olkipukki ja kynttilän lepattava liekki heitti juoksevan porolauman varjot sohvapöydälle. Kuusi haettiin metsästä ja asiaan kuului, että se oli aina toispuoleinen tai liian harva. Se koristeltiin kimaltavilla nauhoilla ja värikkäillä palloilla, jotka jättivät jälkeensä hilesotkun pahvilaatikon pohjalle. Jo pelkästään tämän muiston kirjoittamisesta tulee ihanan lämmin joulufiilis.
Kun muutin pois kotoa, kärsin väriallergiasta muutaman vuoden. Tämä näkyi luonnollisesti myös joulukoristeissa, joita hankin hyvin minimalistisesti. Otin tavaksi käydä ostamassa Stockmannilta joka vuosi yhden tai kaksi valkoista tai hopeista koristepalloa. Neljäntenä vuonna ostinkin jo pallon, jossa oli punainen poro. Ja nyt tänä vuonna homma taitaa lähteä aivan lapasesta. Yksi syy siihen on ehkä se, että joudun tänä vuonna panttaamaan joulun laittoa aina joulukuun alkuun asti. Instagramissa minua seuraavat tietävätkin jo miksi 😉 Inspiraatiota jouluun on myös jo nyt tarjolla niin monesta suunnasta, etten malta pysyä housuissani!
Perinteistä punaista joulua tonttu-ukkoineen meille ei tule, mutta mustan paperitähden ohella näen senkin päällä eukalyptusta ja vahakukkaa. Mullista pesty valkoinen hyasintti laitetaan kirkkaaseen lasimaljakkoon ja koristevalot ripustetaan sen lähelle. Toisessa lasimaljakossa on oksa, josta roikkuu muutama koriste.
Tämä joulu ei ole värikäs eikä se kimalla, mutta se ei myöskään ole minimalistinen. Tämä joulu muodostuu luonnosta ja maanläheisistä sävyistä ripauksella metallinhohtoa. Ulkona pyryttää lunta ja täällä näppäimmistön äärellä joulufiilis vain kasvaa!
_____________
Kuvat:
Ihanan inspiroivia kuvia oot valkannut tähän postaukseen <3 Mun joulu koostuu kans tosi pitkälle samoista elementeistä kuin mitä sä kuvailit. Maanläheisiä sävyjä ja muuta ihanaa. Omassa kodissa on se(kin) ihana puoli, että saa koristella jouluksi just sillai kun itse haluaa 😀 Ei ole pakko olla tonttu-ukkoja tai edes punaista, jos ei niistä välitä.
Just niin Linda, saa koristella tai olla koristelematta 🙂