Vuodessa on kotonamme on tapahtunut paljon ja aika paljon on jäänyt tekemättä. Sähkömiehen jäljiltä oleva reikä keittiön seinässä paikattiin viimein, sen sijaan olohuoneeseen näkyvää parven kamalaa ristikkoa ei ole korjattu vieläkään. Mutta kaikki vessapöntöt on viimein saatu toimimaan ja tavarat ovat löytäneet paikkansa.

On ollut ihanaa saada fiilistellä pimeitä iltoja kynttilän valossa viltin alla, hyggeillä oikein olan takaa. Hyggeilystä huolimatta fiilis on muutenkin aika hyvä, olen nimittäin todella onnellinen tästä kodista ja viihdyn täällä hyvin. Täällä on juuri minun ja avomieheni näköistä ja meillä on hauskaa täällä yhdessä. Ehkä ihanin kommentti kodistamme on ollut, kun ystäni sanoi että meille on aina niin ihana tulla käymään sillä meillä rauhoittuu. Rauhallistahan meillä onkin. Päivänvalo alkaa hiipumaan, kun istun yli 5 metriä korkean olohuoneen sohvalla kirjoittamassa tätä toisen koiran nukkuessa vieressäni ja toisen tuhistessa lattialla. Jouluvalot palavat ja kynttilä lepattaa kauniisti suolakivituikussa.

Voi kun vain saisin tämän fiiliksen välitettyä linssin läpi!

Vaikka täällä on ihanaa, koen silti, että meidän koti ei ole kovin kuvauksellinen. Olen etsimällä etsinyt hyvää kuvakulmaa, mutta jotenkin sitä ei tahdo löytyä enkä saa välitettyä teille sitä fiilistä, jonka haluaisin. En tiedä, johtuuko se siitä, että itse suhtaudun kuviin niin kriittisesti, mutta jotenkin meidän kodin kuvaus on vaan hankalaa. Osa syynä voi olla sekin, että meillä ei ole harmoonisen valkosta ja valoisaa kotia, eikä maalaisromanttista, pellavaista tunnelmaa. Meillä on vanhoja, tummia huonekaluja, erilaisia kontrasteja, raakoja materiaaleja ja hieman tunnelmallisempi valaistus. Meillä on sohvapöytä kultaiselta kasarilta, pyörätön apupöytä 70-luvulta ja Helsingin vesilaitoksen johtajan työpöytä ajalta ennen näitä kahta. Lisäksi löytyy Ikeaa ja betoninen ruokapöytä. Vähän sillisalaatti meininkiä. Ei niin tyypillinen sisustusbloggarin koti.

Parin viimeisen kuukauden aikana lukijamääräni ovat kasvaneet mukavasti, joten toivon kirjoitusteni ja erityisesti kuvieni inspiroivan edes muutamia sisutustamaan kierrättämällä, vanhaa kunnioittaen ja itse tekemällä yhdistellen rohkeasti eri tyylejä. Jatkossa haluan (tietenkin) saada lisää lukijoita ja löytää uusia, inspiroivia tapoja lähestyä sisustamista. Uudenvuodenlupauksena aion siis jatkaa kuvaamista ja kehittyä siinä vielä paljon. Ensi vuonna tähän aikaan naureskelen tämänkin postauksen kuville! 🙂

Rauhallista joulua kaikille <3 Nyt hiljenen muutamaksi päiväksi ja ensi viikolla palaan 2016 sisustusblogien most wanted -listalla!