Mokkapalat, tuo futismutsien (tai no, kaikkien mutsien) klassikkoleivonnainen, jonka läsnäolo myyjäisissä on yhtä pakollinen kuin Juhlamokka-kahvipaketin. Empiirisen tutkimukseni perusteella voin todeta, että 80 % ikäluokkani edustajista on kärsinyt jonkinasteisesta mokkapalatraumasta, jonka ovat aiheuttaneet kuivat, lässähtäneet ja kahville maistumattomat suklaaneliöt. Ei niin maistuva historia mokkapalojen kanssa onkin aiheuttanut sen, ettei niiden resepti taida kuulua ikätovereideni reseptikirjan kulutetuimpiin sivuihin.
Äitini ei koskaan ollut tyypillinen leipojaäiti, joten omalta osaltani olen säästynyt traumoilta. Niinpä pahaa-aavistamattomana lupauduin leipomaan mokkapaloja agilityseurani kisabuffaan vuosia sitten, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Välissä olen koittanut siirtyä muihin leivonnaisiin, mutta lopulta vastuu mokkapaloista tuntuu aina jäävän minulle. Ehkä siksi, että olen ainoa joka niitä suostuu leipomaan tai siksi, että reseptini on yksinkertaisesti aivan älyttömän hyvä.
Tämä resepti on kaloreita säästelemättä supermaukas, ja se sen sisältämä rasvamäärä auttaa pitämään mokkapalat mehukkaina myös seuraavaan päivään. Oikeastaan yön yli lepääminen tekee vain hyvää näille herkuille.
Perinteisestihän mokkapalat koristellaan värikkäillä nonparelleilla, mutta itse en ole koskaan pitänyt niistä – sehän on sama kuin ripottelisi vain värjättyä sokeria mokkapalojen pinnalle. Olen kokeillut monia tapoja koristella mokkapaloja, mutta suosikkini on sulatettu valkosuklaa.
Näihin mokkapaloihin kokeilin marmoroidun kuvion tekemistä valkosuklaan avulla. Kaadoin kuitenkin kuorrutteen hieman liian lämpimän pohjan päälle, joten ennen koristelun valmistumista se ehti imaista osan kuorrutteesta. Pinnan koristelu ei siis ole ihan täydellinen, mutta maku on sitäkin parempi!
Maailman parhaat mokkapalat (uunipellillinen)
Pohja
- 5 munaa
- 5 dl sokeria
- 300 g sulatettua voita
- 7 dl vehnäjauhoja
- 4 kukkurallista ruokalusikallista kaakaojauhetta
- 4 tl leivinjauhetta
- 4 tl vaniljasokeria (tai 2 tl vaniljasokeria ja ripaus vaniljapulveria)
- 3 dl maitoa
Kuorrutus
- 150 g voita
- 250 g tomusokeria
- 4 kukkurallista ruokalusikallista kaakaojauhetta
- 4 tl vaniljasokeria (tai 2 tl vaniljasokeria ja ripaus vaniljapulveria)
- 5–8 rkl vahvaa kahvia (suosikkini on Paulig Café Parisien kahvia keitettynä 3 x puruilla)
Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja peitä uunipelti leivinpaperilla. Sulata voi mikrossa ja keitä kahvi.
Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä pohjan kuiva-aineet keskenään, ja lisää ne siivilöiden muna-sokerivaahtoon vuorotellen maidon kanssa. Kääntele jauhot ja maito sekaan nuolijalla välttäen liiallista vatkaamista. Kääntele lopuksi sekaan hieman jäähtynyt voisula. Kaada taikina uunipellille ja paista uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Tarkkaille kypsymistä (!) ja tarkasta pohjan kypsyys esimerkiksi hammastikulla.
Pohjan kypsyessä tee kuorrutus. Sulata voi kattilassa, ota kattila pois liedeltä ja siivilöi joukkoon kuiva-aineet. Sekoita seos tasaiseksi. Seos leikkaa, mutta se muuttuu tasaiseksi, kun lisäät mukaan kahvin. Lisää kahvia vähitellen ruokalusikallinen kerrallaan, jottei kuorrutuksesta tule liian löysää. Jos seoksesta tulee liian löysää, voit lisätä joukkoon enemmän tomusokeria. Kaada kuorrute vielä hieman lämpimän pohjan päälle, jolloin sen levittäminen on helpompaa. Koristele haluamallasi tavalla.
Valkosuklaalla marmoroitu pinta on tehty siten, että levitin lusikalla sulaa valkosuklaata kuorrutteen päälle, jonka jälkeen sotkin sen pyörteiksi hammastikun avulla. Tässä kannattaa olla nopea, sillä kuorrutteen alkaessa kovettua pinnasta ei enää tule tasaista.
Seuraathan blogiani nyt myös Facebookissa?