*Majoituksesta saatu alennusta

Maanantaina hyppäsimme autoon ja suuntasimme muutamaksi päiväksi kesäiseen Turkuun. Olen harrastanut kotimaanmatkailua hävettävänkin vähän, mutta onneksi koronan takia staycation-lomailu on enemmän kuin vain suotavaa.

Tämä oli ensimmäinen pidempi reissumme J:n kanssa, ja etukäteen vähän jännitin joitakin juttuja. Yritimme parhaamme mukaan pitää rytmistä kiinni, eli syödä ja nukkua samoihin aikoihin kuin kotonakin, ja siinä onnistuimme yllättävän hyvin. J nukahti pienen kiukuttelun jälkeen matkarattaisiin ja nukkui hyvät päikkärit meidän kiertäessä museossa ja kasvitieteellisessä puutarhassa. Helpotusta lomailuun toi myös se, että J syö kiltisti kaiken, mitä hänelle tarjotaan. Pidin purkkiruokaa varmuuden vuoksi mukana, mutta lounaspaikoissa J sai syödä maksutta ja maistella noutopöydän antimia. Aamiaiseksi poika nautti vesimelonia, tomaattia, nakkeja ja croissantia – mitenköhän aamupuuro uppoaa enää kotona!

Kotimaahan tutustuminen on pienen lapsen kanssa houkuttelevan turvallinen ja helppo vaihtoehto.

Kotimaanmatkailu on toki vähän kalliimpaa verrattuna esimerkiksi viikkoon Espanjassa, meiltä kolmelta reissu tuli kustantamaan n. 1 000 euroa, mutta toisaalta kotimaahan tutustuminen on pienen lapsen kanssa houkuttelevan turvallinen ja helppo vaihtoehto.

Park Hotel Turku*

Park Hotel Turku sijaitsee lähellä rantaa aivan Puolalanpuiston kupeessa rauhallisella sijainnilla. Talo on vuonna 1902 telakanjohtajalle yksityiskäyttöön rakennettu jugendtalo. Rakennus oli yksityisomistuksessa vuoteen 1956 asti, jolloin Marttayhdistys osti talon. Vuonna 1982 rakennus vaihtoi jälleen omistajaa ja Park Hotel avattiin 1984.

Hotellissa on 20 uniikkia huonetta, jotka on sisustettu hyvin kodinomaisesti. Ensimmäisenä iltana sanoinkin Miksulle, että tuntuu, kuin olisin hotellin sijaan kaukaisella isotädillä yökylässä. Koko hotelli on sisustettu samaan kodikkaan maksimalistiseen tyyliin. Joidenkin kalusteiden olisin toivonut olevan enemmän 1900-luvun alku- kuin loppupuolelta, mutta kuten sanottu, tunnelma hotellissa oli lämmin ja palvelu erinomaista.

Huoneen hintaan kuului ilmainen pysäköinti hotellin aidatulla pihalla. Myös aamiainen kuului huoneen hintaan. Aamiainen näytti ensisilmäyksellä pieneltä, mutta se olikin yllättävän kattava: 3–4 erilaista leipää, pari erilaista croissantia, kolmea juustoa ja leikettä, munakokkelia, pekonia, nakkeja ja lihapullia, keitettyjä munia, paistettuja sieniä, erilaisia hedelmiä ja hedelmäsalaattia, erilaisia jukurtteja, muroja, keksejä jne. Kaikkea oli esillä muutama kappale, ja niitä täydennettiin useasti.

Lämmin suositus persoonalliselle Park Hotellille, tänne voisin tulla uudestaan.

Ravintola Smör

Viimeisenä iltana olimme varanneet pöydän aikaiseen kattaukseen Smör-ravintolaan, jonka ruokalista on saanut inspiraatiota skandinaavisesta rehellisestä ruoasta ja sesongin raaka-aineista.

Illallisemme täällä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilimme ”vähän paremmin syömistä” J:n kanssa, ja sen sujuminen oli yksi niistä asioista, joita jännitin hiukan etukäteen. Kaksi tuntia kun on pitkä aika taaperolle istua paikallaan, enkä omalta osaltani halua häiritä henkilökunnan työtä ja muita asiakkaita kiukuttelevalla lapsella (vaikka aikaisessa kattauksessa on olemassa aina se riski, että mukana on lapsia). Ilta meni suhteellisen hyvin, enkä ainakaan huomannut paheksuvia katseita pöytämme suuntaan. Jälkiruoan kohdalla J:n hermo alkoi vähän pettää pitkän päivän päätteeksi, mutta onneksi on YouTube ja Baby Shark. 😀

Smörin henkilökunta huomioi J:n todella hyvin, vaikka tarjoilija ei selvästi ollutkaan mukavuusalueellaan pillimukin avaamisen suhteen. Söin Miksun kanssa viiden ruokalajin maistelumenun, ja J sai maksutta oman pienen lajitelman kasviksia ja maitoa. Oman ruokansa lisäksi J maisteli ahkerasti minun lautaselta, ja täytyy sanoa, että kampasimpukka, kuha ja naudan entrecôte upposi vähän liian hyvin.

Ravintola Göran

Göran sijaitsee merimuseon yhteydessä, ja söimme siellä keittolounaan museovierailumme aikana. Keittolounaaseen kuului salaattipöytä ja tuore focaccia. J sai maksutta maistella myös kotiruokalounaan puolelta, josta korealaisittain maustettu kana olikin herkkua. Hinta-laatusuhde oli kohdillaan, ja Göranissa kannattaakin piipahtaa vaikka edes lasillisella ulkoterassilla.

Cafe Qwensel

Cafe Qwensel on aivan käsittämättömän hurmaava ja tunnelmallinen pikkukahvila, jonka jokainen pöytä oli koko ajan täynnä! Valikoima on pieni, mutta se ei haittaa. Kahvi maksoi 3 euroa, ja se tarjoiltiin omassa pienessä pannussa, josta riitti myös pari santsikuppia. Suolainen piirakka maksoi 5,5 euroa, joka makunsa ja kokonsa puolesta oli hintansa väärti. Kahvila sijaitsee aivan joen varrella, ja Aurajokeen tottumattomana tuntuu hassulta, että tämänkaltainen miljöö löytyy sellaiselta paikalta.

Tuomiokirkon terassi

Jos en ihan väärin ymmärtänyt, Tuomionkirkon edustalla oleva ravintolakompleksi on ensimmäistä kesää pystyssä oleva pop-up, jonka järjestää Turku Food & Wine. Alueelle on ilmainen sisäänpääsy, lasipantti oli 2,5 € (oluelle ja viinille). Alue rajautuu Tuomikirkon edustalle ja sen vieressä olevaan puistoon, jonne kumpaankin oli tuotu tuoleja ja pöytiä. Lämpimänä kesäiltana paikka on varmasti täynnä!

Olisin halunnut mennä illalliselle kasvisravintola Kuoreen, mutta en onnistunut saamaa sinne enää pöytää. Onneksi Kuori oli yksi Tuomiokirkon terassin ravintoloista, joten pääsimme maistamaan heidän ruokaansa siellä. Söimme Kuori burgerin (12 €), Asian burgerin (12 €) ja tuunatut ranut (10 €). Hintataso oli korkeahko, mutta maku ja tunnelma olivat kohdallaan. Lasillinen rieslingiä maksoi 7 €.

Vesibussi- eli föliajelu

Vesibussi kuuluu osaksi julkista liikennettä, eli lippu maksaa 3 euroa ja on voimassa kaksi tuntia (vaunujen kanssa saa matkustaa maksutta). Me käytimme vesibussia mennessämme Ruissaloon (lähtö Martinsillalta), mutta pienet matkaseuralaiset nauttivat varmasti myös pelkästä ajelusta. Kummassakin vesibussissa on kahvila, mutta M/S Jaarlilta sai myös jäätelöä ja laivalla paistettuja vohveleita (niitä emme tosin maistaneet).

Villa Promenade

Tiistaina vietimme päivän Ruissalossa, ja siellä J:n lounaan aikaan pysähdyimme Villa Promenadessa kahvilla. Miksu söi karamellijuustokakkua ja minä tuoreen munkin. Kahvilan tarjonta oli ihan perustasolla, mutta suosittelun arvoisen tästä tekee jälleen kerran upea miljöö. Rakennus on rakennettu 1864, ja jo silloin se toimi ravintolakäytössä. Kaunis keltainen rakennus sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Kansanpuiston vesibussipysäkiltä. Lähellä on myös hiekkaranta ja tietenkin itse puisto.

Seikkailupuisto

Kupittaalla parin kilometrin päässä keskustasta sijaitsee Turun kaupungin ylläpitämä ilmainen seikkailupuisto Seikkis. Puisto on aivan ihana, ja sieltä löytyi vaikka ja mitä! J oli ehkä hiukan liian pieni puistoon, tai ainakin häntä sai olla silmä kovana vahtimassa (eli kiipeämässä itse perässä) koko ajan. Puistossa oli meidän lisäksemme paljon lapsiperheitä, joista osa oli selvästi viettänyt siellä jo pidemmän aikaa. Aurinkoisella säällä piknik siellä onkin hyvä idea. Kesällä puistossa on myös ohjelmaa ja erilaisia työpajoja lapsille.

Forum Marinum

Ehdoton suositus Turun merenkulkumuseolle! Todella mielenkiintoisesti rakennettu toiminnallinen näyttelykokonaisuus, joka oli täynnä mielenkiintoisia esineitä. Lapset oli myös huomioitu kivasti, ja J viihtyi täällä hyvin. Lasten oma Myrskyn Tyrskyn -osuus oli myös todella kiva! Itse rakennus on myös hieno.

Apteekkimuseo

Apteekkimuseo sijaitsee aivan rannassa keskeisellä sijainnilla. Rakennus on 1700-luvulta ja Turun vanhin puurakennus. Rakennuksen apteekkisisustus on Suomen vanhin (1800-luvulta). Museokierros esittelee ensin herrasväen asumista, jonka jälkeen päästään kurkistamaan, kuinka ihmisiä lääkittiin 200 vuotta sitten. Taaperon kanssa museo oli haastava, sillä J:n keskittyminen ei helteisenä päivänä riittänyt tutkimaan jokaista purkkia ja purnukkaa.

Turun linna

Turun linna on klassikkokohde, jossa on käytävä edes kerran käydessään Turussa. Taaperon kanssa se ei kuitenkaan ole se helpoin kohde, sillä vaikeakulkuisia portaita on paljon. Yhdessä vaiheessa J tajusi, että huoneissa on kaiun takia mahtava kirkua, ja sitä hän sitten meidän ja muiden turistien iloksi teki lähes jokaisen uuden huoneen kohdalla…

Carin Bryggmann 100 vuotta -näyttely oli pienoinen pettymys. Esillä oli muutamia huonekaluja ja valaisimia, mutta niihin ja kirjoitettuihin tietoiskuihin oli vaikea keskittyä taaperon kanssa. Toki Bryggmanin työtä sai ihastella linnassa myös näyttelyn ulkopuolella, erityisesti hänen valaisimensa olivat ihania.

Kasvitieteellinen puutarha

Kasvitieteellinen puutarha on kiva paikka pyörähtää Ruissalossa ollessa. Kansalaistorin vesibussipysäkiltä oli jonkin verran kävelymatkaa, mutta ei mahdottomasti. Trooppinen huone karppeineen ja lintuineen oli J:n suosikki (vaikka muuta hän ei edes nähnytkään päiväuniltaan). Kasvitieteellisen sisänäyttely on maksullinen, mutta ilmaiseksi saa tutustua ulkopuutarhaan.

Funikulaari eli Suomen ensimmäinen ulkona kulkeva kaupunkivinohissi

Funikulaarin kyytiin pääsee Kakolanmäellä ja hissimatka on maksuton. Sen sijaan viihdearvoa lapselle se voi tarjoilla kuin Särkänniemi konsanaan! Meidän kanssa samaa matkaa tuli isä ja poika, jotka olivat ajelleet hissillä jo hetken. Funikulaarin ala-asemalta on muutaman kymmenen metrin matka Föri- eli lautta-asemalle, joka ylittää Aurajoen. Senkin kyytiin pääsee maksutta.

Kolmeen päivään emme taaperon kanssa edes yrittäneet saada paljoa ohjelmaa. Lähdimme aamuisin liikenteeseen yhdeksän aikaan, ja palasimme iltatoimia varten takaisin hotellille 19–20 aikoihin. Turusta ehdimmekin nähdä vain pienen palasen. Voisin hyvin kuvitella meneväni Turkuun vielä uudestaan, vaikkapa pelkästään ruokamatkalle, sillä joenvarsi (ja kaupunki muutenkin) on täynnä ihania ruokapaikkoja! Palvelu ja ihmiset ylipäätään olivat kaikkialla todella ystävällisiä – myös lapselle.