Blog | Pinossa

Keväistä ilmettä makuuhuoneeseen sametilla

09/02/2017

Edellisessä postauksessa kerroinkin mattojumpasta, jossa olohuoneen kuparin sävyinen Anno-matto siirtyi makuuhuoneeseen. Maton siirtymisen myötä sain myös loistavan tekosyyn päivittää makuuhuoneen tekstiilejä keväisempään suuntaan. Ja olihan niille jo aika tehdäkin jotain, samat koristetyynyt ovat olleet käytössä jo 3 vuotta.

Silloin, kun kerran viikossa jaksan pedata sängyn, heittelen sille oikein kunnon kasan tyynyjä luomaan ylellistä tunnelmaa. Tai siis en heittele, vaan asettelen millimetrien tarkkuudella. Jo tosiaan muutaman vuoden taaimmaisessa rivistössä on komeillut kaksi lampaantaljasta tehtyä, ruskeaa tyynyä ja ne päätinkin päivittää raikkaampiin. Tavoitteenani on häivyttää tummat sävyt kokonaan pois huoneesta ja tyynyjen jälkeen vaihtoon onkin menossa yöpöydät. Vanhoista tyynyistä löytyy kuvia täältä.

Suunnittelin nappaavani matosta kuparin sävyn ja suunnistavani Eurokankaaseen samettiostoksille. Sopiva sametti maksaisi varmaan 15€/metri. Samalla piti saada viimein ne tummansiniset tyynynpäälliset sohvalle, joten varmuuden vuoksi pyörähdimme ensin Ikean kautta. Eipä tarvinnut kangaskauppaan enää suunnistaa, sillä sinisten tyynyjen lisäksi Ikeasta löytyi juuri sopivasti nämä keltaiset samettipäälliset! 9,90 € hintalapullakaan ei itse kannatta lähteä päällisiä ompelemaan. Miten ne siellä Ikeassa osaa lukea minun ajatuksia näin hyvin!

Uusien sävyjen myötä päädyin myös muuttamaan tyynyjen järjestystä hieman, sillä aiemmin ruskeiden tyynyjen välissä ollut harmaa tyyny ei enää sopinutkaan näihin uusiin. Päädyin petamaan nukkumatyynyt seinää vasten, niiden eteen uutukaiset väriläiskät ja niiden eteen kolmen valkoisen tyynyt kombo. Vaikka yksi tyyny lähti, näytää petaus silti runsaalta. Se vain raikastui ja keveni hieman.

Kyllä näin pienellä muutoksella olikin iso vaikutus koko huoneen ilmeeseen, ihan kuin olisi muka enemmänkin laittanut uusiksi 🙂

Translation:
Fresh look to bedroom just by changing to pillows!

Mattojumppa

07/02/2017

Uuden maton hankinnan myötä meillä alkoi pieni mattojumppa, jonka seurauksena asuntomme aikaisemmat (ihan peräti kaksi) mattoa vaihtoivat kokonaan huoneita. Olohuoneen vanha matto siirtyi makuuhuoneeseen ja makkarin vanha, korkeanukkainen matto siirtyi vähäksi aikaa vain pois tieltä työhuoneeseen.

Jo samana iltana kumpikin karvaisista lapsistamme löysin uuden nukkumapaikan työhuoneesta maton päältä. Aiemmin matoton työhuone onkin optimipaikka koiran torkkumiseen; se on pimeä, yleensä aika viileäkin kun ikkunasta vetää ja lisäksi sieltä on hyvät näkymät muualle asuntoon. Tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, kumpikin koirista nukkuu maton päällä masu täynnä ihanaa (not) hirvenlihaa, jota ne jyystivät luusta irti pihalla lähes kaksi tuntia. Tuhina vain kuuluu.

Ihanaa, kun koirilla on uusi nukkumapaikka, siinä on vaan yksi mutta: eihän se matto sovi meidän työhuoneeseen! Se on liian paksu, väärän kokoinen ja itse asiassa en edes pidä enää koko matosta. Mutta ei minulla ole sydäntä enää sitä poiskaan viedä. Onko nyt tämä sitä lapsien ehdoilla sisustamista?

Translation:
When your furry kids want to keep the carpet you absolutely hate.

Tunnetaanko me?

05/02/2017

Kun aloitin blogin kirjoittamisen päätin, ettei siitä tule päiväkirjaani. Minua ei kiinnosta, mitä sinä söit tänään lounaaksi tai mitä sait joululahjaksi, joten oletan että sinuakaan ei kiinnosta.

21.1.17 4

Olen pyrkitynyt tuottamaan sisältöä koko ajan ajatellen, mitä lukija tästä hyötyy? Jos tekstini ei ole pystynyt tarjoamaan mitään uutta tai mitään mielenkiintoista, olen jättänyt sen julkaisematta. Toki jotkin postaukseni ovat väistämättä hyödyllisempiä kuin toiset, mutta silti olen yrittänyt vältellä ns. turhaa sisältöä. Itse asiassa, tunnustan usein miettineeni miten sellaisilla ”tavallisilla bloggareilla”, jotka kertovat vain normi arjestaan, riittää lukijoita. Ei millään pahalla.

Koska aloitin blogin pitämisen ihan siitä syystä, että oppisin paremmaksi sisällöntuottajaksi, pyrin alussa tekemään vain niin oikein kuin osasin. Jos äikänmaikka olisi ollut tekstiini lukiossa tyytyväinen, oli se julkaisukelpoinen. Tästä seurasi se, etten antanut persoonani tulla esille niin paljon kuin olisin voinut. Blogin kirjoittaminen on kuitenkin helpottunut päivä päivältä ja suhtaudun rennommalla otteella kirjoittamiseen. Huomasin, että jo muutaman kuukauden jälkeen kirjoitusvirheeni vähenivät huomattavasti tai ainakin opin oikolukemaan tekstiäni paremmin. Yksi tavoite siis saavutettu! Taidan silti kirjoittaa liian pitkiä lauseita vielä.

Koen löytäneeni tyylini kirjoittaa ja tekstiä syntyy nyt luontevasti. Tekstini näyttää paperilla siltä, miltä se kuulostaa päässäni. Lisäksi koen aidosti tuottavana hyvää ja kiinnostavaakin sisältöä ja oletan teidänkin ajattelevan niin, sillä olette kerta toisensa jälkeen löytäneet tienne takaisin tänne. Välillä tietenkin epävarmat riittämättömyyden tunteet nousevat pintaan, mutta yritän olla välittämättä niistä. Joku aina minua parempi, rikkaampi, suositumpi ja taitavampi, eikä minun tuhlata aikaani sen miettimiseen. Teen nyt vain tätä omaa juttuani.

Jos vaivaudut aktiivisesti seuraamaan blogiani (ja teitähän on lyhyessä ajassa tullut jo aika monta, kiitos siitä <3) niin olettaisin sinun olevan edes hieman kiinnostunut tuottamani sisällön lisäksi minusta ihmisenä. Olenko antanut ääneni kuulua tarpeeksi?

Tunnen olevani oikealla tiellä ja koska bloggaamisesta on pelkän harjoittelun lisäksi tullut kivaa, aion jatkossa keskittyä kirjoittamaan astetta persoonallisempaa sisältöä. Vähän olen jo sitä tehnytkin, huomasitteko?

Mutta koska en ikinä virallisesti esitellyt itseäni teille, sisällytän tähän postaukseen nyt turhan sisällön

10 faktaa minusta –postauksen:

1. Asun Nurmijärvellä yhdessä avomieheni ja kahden koiramme kanssa. Kotimme on 100 m2 paritalon puolikas, jonka ostimme marraskuussa 2015 ja remontoimme lähes kokonaan itse.

2. Täytän tänä vuonna 26 ja työskentelen Marja Kurjella markkinointiassistenttina. Ennen tätä työskentelin karaokeravintolassa lähes 6 vuotta.

3. Tiesin aina haluavani luovalle alalle, en vain tiennyt mitä se oli ennen tutustumistani someen ja graafiseen suunnitteluun.

4. Lähetin vuosi sitten vahingossa painoon mainoksen, jossa luki kesä kassi näin erikseen kirjoitettuna. Tämän jälkeen kyttäsin Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmää pari päivää siltä varalta, että mokani olisi päätynyt sinne.

5. Blogin lisäksi vapaa-aika kuluu ruuanlaiton ja agilityn parissa. Lisäksi katson aivan liian paljon telkkaria, suosikkejani ovat mm. Masterchef Australia, Rillit huurussa ja Suomen kaunein koti.

6. Soitan äidille ihan liian harvoin.

7. Olen taivaanrannanmaalari joka ei osaa yhdyssanoja. Teen kyllä töitä sen eteen, että pääsisin näistä piirteistä eroon.

8. Yksi tavoitteeni on nähdä Mona Lisa ja pettyä siihen.

9. Sisälläni asuu ei-niin-pieni nörtti, joka saa kiksit siitä, kun osaa heittää mobiilin kommenttiboksin koodin ensimmäisellä yrittämällä blogin ulkoasun HTML-koodin oikeaan kohtaan.

10. Välttelen lukemasta klikkiotsikoita ja ”postauksen lopussa paljastan tämän ja tämän” -tyyppisiä tekstejä, sillä usein se paljastus on varsinainen antikliimaksi.

Haluaisin vielä kiittää teitä lukijoitani, sillä en todellakaan kuvitellut, että tavoittaisin näin monta vain muutamassa kuukaudessa. Jos teillä on toiveita tai ideoita, joista haluaisitte lukea, kommentoikaa alle tai laittakaa mailia: essi.raivio@gmail.com. Miten olisi esimerkiksi vieraskynäartikkeli?

Translation:
Thanks to my readers, you are awesome <3

Näyteikkunan somistus Ystävänpäivään

03/02/2017

Pitkästä aikaa työjuttuja! Ystävänpäivä on parin viikon päästä ja tietenkin myös Esplanadin myymälän ikkuna piti päivittää siihen sopivaksi.

Teemamme tällä kertaa ikkunasomitukseen oli My sweet Valentine ja väreiksi valikoitu, yllätys, vaaleanpunainen ja minttu. Tälle suunnitelmalle ei ollut varsinaista inspiraatiota (kuten tälle ikkunalle oli), vaan idea syntyi ajatuksia heitellen ja pallotellen.

Tähän somistukseen hahmot suunnittelin ensin Illustratorilla, jonka jälkeen printtasin ne suurkuvatulostimella 140 cm korkeiksi. Hahmot liimasin sprayliimalla kapalevylle ja tämän jälkeen leikkasin ne irti. Hidasta hommaa, mutta vaivan arvoista!

Hahmojen lisäksi tarvitsimme ikkunaan luonnollisesti sydämiä, joita ei muuten ollut missään valmiina saatavilla. Vaikka kuinka etsin, jouduin lopulta hakemaan Sinellistä valkoiset stryroksisydämet ja maalaan ne sopivan värisiksi. Kokonaisuus kruunattiin vielä 5 kg vaahtokarkkeja, jotka leviteltiin ikkunan pohjalle (on muuten äärimmäisen terapeuttista levittää tuollainen määrä pehmeää karkkia lattialle!). Tokmannin kassalla piti vielä erikseen kertoa, että en aio syödä kaikkia vaan käyttää ne somistuksessa! Pari taisi päätyä suuhun…

Joskus voisin kyllä päästää itseni helpolla näiden somistuksien kanssa. Saan aina mahtavia ideoita, jotka vaativat hirveästi askartelua ja näpertelyä, suhteettoman paljon siihen nähden, että somistus on esille kuukauden ajan. Olen taitellut sata origamilintua, hakenut Kuusisaaresta 2,5 m pitkän puun, tehnyt norsun päätä kanaverkosta kaksi päivää ja solminut satoja metrejä siimaa. Joskus voisi vaan käyttää mallinukkea. Mutta eihän siinä olisi mitään hauskaa!

Mitä tykkäätte tästä?

Ps. Kuten ikkunakin sen sanoo, nyt meillä on valikoima laadukkaita silkkihuiveja -50% 14.2. asti! Mallit pääset kurkkaamaan täältä.

Translation:

Pink, mint and marshmallows, what else you would need for Valentine’s Day window display?

Follow on Instagram:

Uusi villamatto, vihdoinkin!

01/02/2017

Jonkin aikaa sitten kirjoitin mattohimotuksestani, joka alkoi yli vuosi sitten ja loppuvuodesta nosti taas uudelleen päätään. Pakkohan se matto oli nyt saada! (Elle Decoration ennusteli muuten Intialaisista matoista kuluvan vuoden trendiä) Uuteen ei olisi missään nimessä varaa, joten siitä alkoikin maton armoton metsästys nettikirppareilta. Tarjontaa kyllä oli, mutta sitä täydellisen väristä ja juuri oikean kokoista ei tahtonut löytyä. Kaksi paperilla täydellistä ehdokasta ehti mennä jo sivun suun, sillä olin vasta toisena jonossa ostamassa niitä. No, niitä ei sitten ollut tarkoitettu meille. Pahus, kun otti päähän ja harmitti.

Sitten tuli vastaan tämä matto Tuusulasta. Kuvassa se ei näyttänyt täydelliseltä, keltaista kerman sävyä oli hieman liikaa mutta koko ja hinta olivat hyvät. Pari päivää pohdin mattoa ennenkuin otin yhteyttä myyjään. Matosta oli tullut kyselyitä, mutta kukaan ei vielä ollut tulossa sitä katsomaan. Värin lisäksi minua epäilytti vielä se, että myyjä ei ollut materiaalista 100% varma ja halusin aidon villamaton.

Sovimme, että menen katsomaan mattoa. Olin kuitenkin varautunut lähtemään tyhjin käsin. Kun pääsin paikalle, oli matto vielä käärittynä ruskeaan paperiin. Avasimme käärön ja sieltä paljastui mitä kaunein matto, hän oli täydellinen! Pikainen polttotesti paljasti, että matto oli kyllä villaa, mutta ei aito, käsin solmittu matto.

Kyselin hieman maton alkuperää ja selvisi, että myyjä oli tuonut maton äitinsä varastosta Virosta. Myyjän lapsuudenkodissa oli ollut tismalleen samanlainen matto kuin tämä, tämä oli vain käyttämätön. Matto on mitä ilmeisemmin valmistettu Budapestissa ja se oli ollut varastolla vuodesta 1992, sen paljastivat sen vuoden Virolaiset sanomalehdet, jotka suojasivat maton nukkaa. Oikein kutkuttaa ajatella, mistä matto on aluperin tullut, kuinka se on päätynyt Viroon ja mitä se on nähnyt sillä matkalla. Onkohan se ollut tuliainen matkalta? Vai onko Unkarissa mattokauppias pakannut autonta ja kiertänyt ympäri Eurooppaa mattoja myyden? Vai kenties vain aloittanut alusta ja perustanut uuden mattokaupan Tallinnan torille, josta myyjän äiti oli sen ostanut tarjouksesta kaksi yhden hinnalla? Ja kaiken tämän jälkeen se päätyi meille. Kirppistely on niin parasta!

Seuraavana listalla onkin uudet sohvatyynyt. Ajattelin ommella sohvatyynyt sametista, ehkäpä tummansinisestä kun en siitä kokonaista sohvaa saanut.

Mitä te tykkäätte tästä matosta, eikö tuokin ihanaa lämpöä tilaan? (Vanhasta matosta kuva täällä)

Translation:
After long wait and search, she’s finally home!

Over a year ago I was dreaming this red, Persian style carpet and now finally I found the perfect one from online flea market. I’m so happy happy <3

Kuinka muokata hämärässä otettuja kuvia

29/01/2017

Näillä leveyspiireillä moni varmasti tuskailee päivänvalon puuttumista ja keinovalossa kuvaamista. Itse kuvaan usein hämärässä ilman erillistä salamaa tai jalustaa ja näin ollen joudun usein käsittelemään kuviani aika rankastikin ennen niiden julkaisua. Tässä postauksessa jaan nyt omat vinkkini hämärässä kuvaamiseen ja kuvien muokkaamiseen Photoshop CC ohjelmalla.

Tähän esimerkiksi valitsin ehkä hieman epäonnistuneen tai tunnelmattoman kuvan, jota muuten en olisi käyttänyt. Kuvan otin EF-S18-55mm perusobjektiivilla. Asetukset kuvaushetkellä olivat RAW, ISO 800, F5.0 ja suljinnopeus 1/13. Ja kyllä, kuvasin tämän käsivaralla. Jostain olen lukenut, että 1/60 ja sitä pienemmillä nopeuksilla pitäisi aina käyttää jalustaa mutta kyllä ihan ok kuvia saa ilmankin 😉

valmis kuva2

Lähtötilanne ja muokattu kuva

Otan siis raaka- eli raw-kuvia. Erityisesti hämärässä kuvatessa raw antaa enemmän mahdollisuuksia kuvan jälkikäsittelyyn tallentamalla siihen enemmän pakkaamatonta informaatiota. Kuvat avaan Adobe Bridge ohjelman kautta Photoshoppiin. Jos käytössä ei ole Bridgeä, kannattaa kuvata asetuksilla, joilla kamera tallentaa raw:n lisäksi jpeg kuvan, näin näet jpeg kuvista, mitä niistä kannattaa lähteä työstämään kuvankäsittelyohjelmalla.

Ihan ensimmäinen asia, jonka tein tämän kuvan muokkauksessa oli rajaus. Rajasin kuvan uudelleen rajaustoiminnolla (crop) ja suoristin sen samalla. Kuvissa olisi hyvä pyrkiä siihe, että edes yksi pystylinja olisi suorassa, tässä kuvassa se on maljakko (seinä jää hieman vinoon).

Rajauksen jälkeen terävöitin kuvaa kahdella eri toiminnolla; epäterävämaski (unsharp mask) ja kohinan poisto (noise). Kohinan poistosta kannattaa kokeilla vähennä kohinaa ja poista pilkut -toimintoja.Yleensä toinen näistä työkaluista riittää hyvin, joskus käytän kumpaakin kuten tässä kuvassa. Toiminto haetaan ylävalikosta suodin (filter) -valikosta. Parhaan tuloksen saat kokeilemalla eri vaihtoehtoja.

Erityisesti pimeässä kuvaaminen ja suuren ISO-luvun käyttäminen saa kuvassa aikaan kohinaa, joka tekee kuvasta hieman rakeisen ja epätarkan.

Vaihe 1 -kohinan poistp

Kun kuva on terävöitetty, siirryn säätään sävyjä. Ihan ehdoton ykköstyökalu tähän hommaan on mielestäni käyrät (curves). Toiminto löytyy oikeasta reunasta tasot-näytön yläpuolelta. Tällä työkalulla pystyy valon ja varjon lisäksi säätämään sävyjä. Koska raw-kuvat jäävät aina hieman latteiksi, käytän ne aina vähintään tämän toiminnon kautta ja lisään kontrastia korostamalla valoja ja varjoja.

Vaihe 5 -curves

Yleensä tämä työkalu riittää keltaisuuden poistamiseksi kuvista, mutta jos keltaisuutta vielä jää, säädän loput siitä pois sävytasapaino (color balance) toiminnolla, joka löytyy käyrät-työkalun vierestä oikeasta sivuvalikosta. Näillä työkaluilla (käyrät ja väritasapaino) säädään kuvaa, kunnes olen tyytyväinen siihen. Tässäkin parhaan lopputuloksen saa vain kokeilemalla.

Näillä työkaluilla kuvanmuokkaus käy helposti ja pimeässäkin otetut kuvat on mahdollista pelastaa julkaisukelpoisiksi. Tässä vielä lopullinen, käsitelty kuva:

Toivottavasti tästä oli apua teille!

Translation:
How to safe dark photos with Photoshop CC and make them publishable.