Blog | Pinossa

Tunnetaanko me?

05/02/2017

Kun aloitin blogin kirjoittamisen päätin, ettei siitä tule päiväkirjaani. Minua ei kiinnosta, mitä sinä söit tänään lounaaksi tai mitä sait joululahjaksi, joten oletan että sinuakaan ei kiinnosta.

21.1.17 4

Olen pyrkitynyt tuottamaan sisältöä koko ajan ajatellen, mitä lukija tästä hyötyy? Jos tekstini ei ole pystynyt tarjoamaan mitään uutta tai mitään mielenkiintoista, olen jättänyt sen julkaisematta. Toki jotkin postaukseni ovat väistämättä hyödyllisempiä kuin toiset, mutta silti olen yrittänyt vältellä ns. turhaa sisältöä. Itse asiassa, tunnustan usein miettineeni miten sellaisilla ”tavallisilla bloggareilla”, jotka kertovat vain normi arjestaan, riittää lukijoita. Ei millään pahalla.

Koska aloitin blogin pitämisen ihan siitä syystä, että oppisin paremmaksi sisällöntuottajaksi, pyrin alussa tekemään vain niin oikein kuin osasin. Jos äikänmaikka olisi ollut tekstiini lukiossa tyytyväinen, oli se julkaisukelpoinen. Tästä seurasi se, etten antanut persoonani tulla esille niin paljon kuin olisin voinut. Blogin kirjoittaminen on kuitenkin helpottunut päivä päivältä ja suhtaudun rennommalla otteella kirjoittamiseen. Huomasin, että jo muutaman kuukauden jälkeen kirjoitusvirheeni vähenivät huomattavasti tai ainakin opin oikolukemaan tekstiäni paremmin. Yksi tavoite siis saavutettu! Taidan silti kirjoittaa liian pitkiä lauseita vielä.

Koen löytäneeni tyylini kirjoittaa ja tekstiä syntyy nyt luontevasti. Tekstini näyttää paperilla siltä, miltä se kuulostaa päässäni. Lisäksi koen aidosti tuottavana hyvää ja kiinnostavaakin sisältöä ja oletan teidänkin ajattelevan niin, sillä olette kerta toisensa jälkeen löytäneet tienne takaisin tänne. Välillä tietenkin epävarmat riittämättömyyden tunteet nousevat pintaan, mutta yritän olla välittämättä niistä. Joku aina minua parempi, rikkaampi, suositumpi ja taitavampi, eikä minun tuhlata aikaani sen miettimiseen. Teen nyt vain tätä omaa juttuani.

Jos vaivaudut aktiivisesti seuraamaan blogiani (ja teitähän on lyhyessä ajassa tullut jo aika monta, kiitos siitä <3) niin olettaisin sinun olevan edes hieman kiinnostunut tuottamani sisällön lisäksi minusta ihmisenä. Olenko antanut ääneni kuulua tarpeeksi?

Tunnen olevani oikealla tiellä ja koska bloggaamisesta on pelkän harjoittelun lisäksi tullut kivaa, aion jatkossa keskittyä kirjoittamaan astetta persoonallisempaa sisältöä. Vähän olen jo sitä tehnytkin, huomasitteko?

Mutta koska en ikinä virallisesti esitellyt itseäni teille, sisällytän tähän postaukseen nyt turhan sisällön

10 faktaa minusta –postauksen:

1. Asun Nurmijärvellä yhdessä avomieheni ja kahden koiramme kanssa. Kotimme on 100 m2 paritalon puolikas, jonka ostimme marraskuussa 2015 ja remontoimme lähes kokonaan itse.

2. Täytän tänä vuonna 26 ja työskentelen Marja Kurjella markkinointiassistenttina. Ennen tätä työskentelin karaokeravintolassa lähes 6 vuotta.

3. Tiesin aina haluavani luovalle alalle, en vain tiennyt mitä se oli ennen tutustumistani someen ja graafiseen suunnitteluun.

4. Lähetin vuosi sitten vahingossa painoon mainoksen, jossa luki kesä kassi näin erikseen kirjoitettuna. Tämän jälkeen kyttäsin Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmää pari päivää siltä varalta, että mokani olisi päätynyt sinne.

5. Blogin lisäksi vapaa-aika kuluu ruuanlaiton ja agilityn parissa. Lisäksi katson aivan liian paljon telkkaria, suosikkejani ovat mm. Masterchef Australia, Rillit huurussa ja Suomen kaunein koti.

6. Soitan äidille ihan liian harvoin.

7. Olen taivaanrannanmaalari joka ei osaa yhdyssanoja. Teen kyllä töitä sen eteen, että pääsisin näistä piirteistä eroon.

8. Yksi tavoitteeni on nähdä Mona Lisa ja pettyä siihen.

9. Sisälläni asuu ei-niin-pieni nörtti, joka saa kiksit siitä, kun osaa heittää mobiilin kommenttiboksin koodin ensimmäisellä yrittämällä blogin ulkoasun HTML-koodin oikeaan kohtaan.

10. Välttelen lukemasta klikkiotsikoita ja ”postauksen lopussa paljastan tämän ja tämän” -tyyppisiä tekstejä, sillä usein se paljastus on varsinainen antikliimaksi.

Haluaisin vielä kiittää teitä lukijoitani, sillä en todellakaan kuvitellut, että tavoittaisin näin monta vain muutamassa kuukaudessa. Jos teillä on toiveita tai ideoita, joista haluaisitte lukea, kommentoikaa alle tai laittakaa mailia: essi.raivio@gmail.com. Miten olisi esimerkiksi vieraskynäartikkeli?

Translation:
Thanks to my readers, you are awesome <3

Näyteikkunan somistus Ystävänpäivään

03/02/2017

Pitkästä aikaa työjuttuja! Ystävänpäivä on parin viikon päästä ja tietenkin myös Esplanadin myymälän ikkuna piti päivittää siihen sopivaksi.

Teemamme tällä kertaa ikkunasomitukseen oli My sweet Valentine ja väreiksi valikoitu, yllätys, vaaleanpunainen ja minttu. Tälle suunnitelmalle ei ollut varsinaista inspiraatiota (kuten tälle ikkunalle oli), vaan idea syntyi ajatuksia heitellen ja pallotellen.

Tähän somistukseen hahmot suunnittelin ensin Illustratorilla, jonka jälkeen printtasin ne suurkuvatulostimella 140 cm korkeiksi. Hahmot liimasin sprayliimalla kapalevylle ja tämän jälkeen leikkasin ne irti. Hidasta hommaa, mutta vaivan arvoista!

Hahmojen lisäksi tarvitsimme ikkunaan luonnollisesti sydämiä, joita ei muuten ollut missään valmiina saatavilla. Vaikka kuinka etsin, jouduin lopulta hakemaan Sinellistä valkoiset stryroksisydämet ja maalaan ne sopivan värisiksi. Kokonaisuus kruunattiin vielä 5 kg vaahtokarkkeja, jotka leviteltiin ikkunan pohjalle (on muuten äärimmäisen terapeuttista levittää tuollainen määrä pehmeää karkkia lattialle!). Tokmannin kassalla piti vielä erikseen kertoa, että en aio syödä kaikkia vaan käyttää ne somistuksessa! Pari taisi päätyä suuhun…

Joskus voisin kyllä päästää itseni helpolla näiden somistuksien kanssa. Saan aina mahtavia ideoita, jotka vaativat hirveästi askartelua ja näpertelyä, suhteettoman paljon siihen nähden, että somistus on esille kuukauden ajan. Olen taitellut sata origamilintua, hakenut Kuusisaaresta 2,5 m pitkän puun, tehnyt norsun päätä kanaverkosta kaksi päivää ja solminut satoja metrejä siimaa. Joskus voisi vaan käyttää mallinukkea. Mutta eihän siinä olisi mitään hauskaa!

Mitä tykkäätte tästä?

Ps. Kuten ikkunakin sen sanoo, nyt meillä on valikoima laadukkaita silkkihuiveja -50% 14.2. asti! Mallit pääset kurkkaamaan täältä.

Translation:

Pink, mint and marshmallows, what else you would need for Valentine’s Day window display?

Follow on Instagram:

Uusi villamatto, vihdoinkin!

01/02/2017

Jonkin aikaa sitten kirjoitin mattohimotuksestani, joka alkoi yli vuosi sitten ja loppuvuodesta nosti taas uudelleen päätään. Pakkohan se matto oli nyt saada! (Elle Decoration ennusteli muuten Intialaisista matoista kuluvan vuoden trendiä) Uuteen ei olisi missään nimessä varaa, joten siitä alkoikin maton armoton metsästys nettikirppareilta. Tarjontaa kyllä oli, mutta sitä täydellisen väristä ja juuri oikean kokoista ei tahtonut löytyä. Kaksi paperilla täydellistä ehdokasta ehti mennä jo sivun suun, sillä olin vasta toisena jonossa ostamassa niitä. No, niitä ei sitten ollut tarkoitettu meille. Pahus, kun otti päähän ja harmitti.

Sitten tuli vastaan tämä matto Tuusulasta. Kuvassa se ei näyttänyt täydelliseltä, keltaista kerman sävyä oli hieman liikaa mutta koko ja hinta olivat hyvät. Pari päivää pohdin mattoa ennenkuin otin yhteyttä myyjään. Matosta oli tullut kyselyitä, mutta kukaan ei vielä ollut tulossa sitä katsomaan. Värin lisäksi minua epäilytti vielä se, että myyjä ei ollut materiaalista 100% varma ja halusin aidon villamaton.

Sovimme, että menen katsomaan mattoa. Olin kuitenkin varautunut lähtemään tyhjin käsin. Kun pääsin paikalle, oli matto vielä käärittynä ruskeaan paperiin. Avasimme käärön ja sieltä paljastui mitä kaunein matto, hän oli täydellinen! Pikainen polttotesti paljasti, että matto oli kyllä villaa, mutta ei aito, käsin solmittu matto.

Kyselin hieman maton alkuperää ja selvisi, että myyjä oli tuonut maton äitinsä varastosta Virosta. Myyjän lapsuudenkodissa oli ollut tismalleen samanlainen matto kuin tämä, tämä oli vain käyttämätön. Matto on mitä ilmeisemmin valmistettu Budapestissa ja se oli ollut varastolla vuodesta 1992, sen paljastivat sen vuoden Virolaiset sanomalehdet, jotka suojasivat maton nukkaa. Oikein kutkuttaa ajatella, mistä matto on aluperin tullut, kuinka se on päätynyt Viroon ja mitä se on nähnyt sillä matkalla. Onkohan se ollut tuliainen matkalta? Vai onko Unkarissa mattokauppias pakannut autonta ja kiertänyt ympäri Eurooppaa mattoja myyden? Vai kenties vain aloittanut alusta ja perustanut uuden mattokaupan Tallinnan torille, josta myyjän äiti oli sen ostanut tarjouksesta kaksi yhden hinnalla? Ja kaiken tämän jälkeen se päätyi meille. Kirppistely on niin parasta!

Seuraavana listalla onkin uudet sohvatyynyt. Ajattelin ommella sohvatyynyt sametista, ehkäpä tummansinisestä kun en siitä kokonaista sohvaa saanut.

Mitä te tykkäätte tästä matosta, eikö tuokin ihanaa lämpöä tilaan? (Vanhasta matosta kuva täällä)

Translation:
After long wait and search, she’s finally home!

Over a year ago I was dreaming this red, Persian style carpet and now finally I found the perfect one from online flea market. I’m so happy happy <3

Kuinka muokata hämärässä otettuja kuvia

29/01/2017

Näillä leveyspiireillä moni varmasti tuskailee päivänvalon puuttumista ja keinovalossa kuvaamista. Itse kuvaan usein hämärässä ilman erillistä salamaa tai jalustaa ja näin ollen joudun usein käsittelemään kuviani aika rankastikin ennen niiden julkaisua. Tässä postauksessa jaan nyt omat vinkkini hämärässä kuvaamiseen ja kuvien muokkaamiseen Photoshop CC ohjelmalla.

Tähän esimerkiksi valitsin ehkä hieman epäonnistuneen tai tunnelmattoman kuvan, jota muuten en olisi käyttänyt. Kuvan otin EF-S18-55mm perusobjektiivilla. Asetukset kuvaushetkellä olivat RAW, ISO 800, F5.0 ja suljinnopeus 1/13. Ja kyllä, kuvasin tämän käsivaralla. Jostain olen lukenut, että 1/60 ja sitä pienemmillä nopeuksilla pitäisi aina käyttää jalustaa mutta kyllä ihan ok kuvia saa ilmankin 😉

valmis kuva2

Lähtötilanne ja muokattu kuva

Otan siis raaka- eli raw-kuvia. Erityisesti hämärässä kuvatessa raw antaa enemmän mahdollisuuksia kuvan jälkikäsittelyyn tallentamalla siihen enemmän pakkaamatonta informaatiota. Kuvat avaan Adobe Bridge ohjelman kautta Photoshoppiin. Jos käytössä ei ole Bridgeä, kannattaa kuvata asetuksilla, joilla kamera tallentaa raw:n lisäksi jpeg kuvan, näin näet jpeg kuvista, mitä niistä kannattaa lähteä työstämään kuvankäsittelyohjelmalla.

Ihan ensimmäinen asia, jonka tein tämän kuvan muokkauksessa oli rajaus. Rajasin kuvan uudelleen rajaustoiminnolla (crop) ja suoristin sen samalla. Kuvissa olisi hyvä pyrkiä siihe, että edes yksi pystylinja olisi suorassa, tässä kuvassa se on maljakko (seinä jää hieman vinoon).

Rajauksen jälkeen terävöitin kuvaa kahdella eri toiminnolla; epäterävämaski (unsharp mask) ja kohinan poisto (noise). Kohinan poistosta kannattaa kokeilla vähennä kohinaa ja poista pilkut -toimintoja.Yleensä toinen näistä työkaluista riittää hyvin, joskus käytän kumpaakin kuten tässä kuvassa. Toiminto haetaan ylävalikosta suodin (filter) -valikosta. Parhaan tuloksen saat kokeilemalla eri vaihtoehtoja.

Erityisesti pimeässä kuvaaminen ja suuren ISO-luvun käyttäminen saa kuvassa aikaan kohinaa, joka tekee kuvasta hieman rakeisen ja epätarkan.

Vaihe 1 -kohinan poistp

Kun kuva on terävöitetty, siirryn säätään sävyjä. Ihan ehdoton ykköstyökalu tähän hommaan on mielestäni käyrät (curves). Toiminto löytyy oikeasta reunasta tasot-näytön yläpuolelta. Tällä työkalulla pystyy valon ja varjon lisäksi säätämään sävyjä. Koska raw-kuvat jäävät aina hieman latteiksi, käytän ne aina vähintään tämän toiminnon kautta ja lisään kontrastia korostamalla valoja ja varjoja.

Vaihe 5 -curves

Yleensä tämä työkalu riittää keltaisuuden poistamiseksi kuvista, mutta jos keltaisuutta vielä jää, säädän loput siitä pois sävytasapaino (color balance) toiminnolla, joka löytyy käyrät-työkalun vierestä oikeasta sivuvalikosta. Näillä työkaluilla (käyrät ja väritasapaino) säädään kuvaa, kunnes olen tyytyväinen siihen. Tässäkin parhaan lopputuloksen saa vain kokeilemalla.

Näillä työkaluilla kuvanmuokkaus käy helposti ja pimeässäkin otetut kuvat on mahdollista pelastaa julkaisukelpoisiksi. Tässä vielä lopullinen, käsitelty kuva:

Toivottavasti tästä oli apua teille!

Translation:
How to safe dark photos with Photoshop CC and make them publishable.

KVVD: Earl Cooler eli teetä ja puolukkaa

27/01/2017

Huh, kylläpä meni taas viikko nopeasti. Blogienkin puolesta on ollut inspiroiva viikkoa ja olen törmännyt muutamaan todella mielenkiintoiseen tekstiin aiheista, joista itsekin olen kirjoittanut tai suunnitellut kirjoittavani. Tähän on hyvä päättää työviikko!

Tämän kertaisen KVVD:n inspiraation sain Amarillon Hibiscus Cooler drinkistä. Kävimme muutama viikko sitten siellä syömässä ja jälkiruuaksi joimme nämä drinkit. Olin hieman pettynyt drinkkiin, sillä intensiivisen puolukan sijaan maku oli hieman vetinen ja mehumainen. Muuten kyllä Amarillon menun ulkoasun päivitys on ollut onnistunut, pisteet siitä graafikolle!

Amarillon drinkistä sain siis idean tämänkertaiseen reseptiin, tässä oma versioni tee-puolukka drinkistä:

Earl Cooler

5 dl vettä

5 pussia earl grey teetä

5 rkl sokeria

1 pss (200 g) puolukoita

vodkaa

vichyä

Kiehauta vesi kattilassa ja lisää teepussit. Hauduta teetä n. 10 minuuttia. Ota teepussit pois, lisää sokeri ja keitä teetä 10-15 minuuttia. Teestä ei tarvitse keittää paksua siirappia, riittää että vettä haihtuu 0,5-1 dl. Jäähdytä teesiirappi.

Drinkin kokoaminen: Murskaa lasiin 3 rkl puolukoita. Kaada päälle 5 cl teesiirappia. Sekoita hyvin. Lisää 4 cl vodkaa, jäitä ja täytä lasi vichyllä. Koristele puolukoilla ja mintulla.

Translation:
Cocktail from earl grey and lingonberry!

Mun bravuuri – Sitruuna-marenkipiirakka

24/01/2017

Jokaisella pitäisi olla reseptipankissa edes yksi sellainen makea luottoresepti, joka onnistuu joka kerta ja on helppo tehdä. Minulla tämä on sitruuna-marenkipiirakka. Olen leiponut tätä herkkua niin useasta, että reseptikirja aukeaa aina tämän kohdalta automaattisesti! Piirakka valmistuu kokeneelta leipurilta alle tunnissa ja yleensä kaikki ainekset sitruunaa lukuun ottamatta löytyvät valmiiksi kaapista.

Tärkeintä kuitenkin on, että kirpeä sitruuna ja makea marenki rapealla pohjalla maistuu aina taivaalliselta!

Sitruuna-marenkipiirakka

Pohja

150 g voita

4,5 dl vehnäjauhoja

3 rkl sokeria

vajaa 1 tl leivinjauhetta

1,5 rkl vettä

Sitruunatäyte

1,5 dl sokeria

2 dl vettä

1 dl sitruunanmehua

2,5 rkl maissitärkkelystä

5 keltuaista

50 g voita

0,5 rkl vanijasokeria

0,5 tl vaniljajauhetta

Marenki

5 valkuaista

ripaus suolaa

1,5 dl sokeria

Vuoraa irtopohjavuoka, halkaisija 26-28 cm, leivinpaperilla. Voitele ja jauhota vuoka korppujauhoilla.

Tee pohjan taikina. Sekoita käsin nyppien kuivat aineet huoneenlämpöiseen rasvaan. Lisää kylmää vettä varovasti ja puristele taikina tasaiseksi. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. (Itse kaulin taikinan aina kahden leivinpaperin välissä n. 5 mm paksuiseksi ja viimeistelen painemalla sen vuokaan käsin). Taikina kannattaa painella kulmiin ohuesti, sillä muuten paksua taikinaa on vaikea syödä lusikalla. Nosta vuoka jääkaappiin n. 15 minuutiksi.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Aseta piirakkapohjan päälle leivinpaperi ja n. 3 dl kuivia herneitä tai riisiä. Paista uunin alatasolla 15 minuuttia. Ota leivinpaperi ja herneet pois ja jatka paistamista 5 minuuttia.

Pohjan tekeytyessä ja paistuessa tee täyte. Mittaa kaikki ainekset kattilaan voita ja vaniljasokeria lukuun ottamatta. Kuumenna seosta koko ajan vatkaten kunnes se sakenee ja kiehahtaa. Lisää paloiteltu voi ja vanijasokeri voimakkaasti vatkaten.

Tee marenki. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi kuivassa, puhtaassa kulhossa. Lisää ripaus suolaa, se tasoittaa makeutta ja auttaa vaahdon muodostumisessa. Lisää sokeria vähitellen pienissä erissä koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto on kiiltävää ja sitkeää.

Kaada sitruunatäyte kypsän pohjan päälle. Levitä nuolijalla marenki täytteen päälle ja muotoile vaahto aaltoilevaksi. Kypsennä uunissa vielä 5-10 minuuttia, kunnes marenki on saanut kauniin värin. Voit myös käyttää puhalluslamppua pinnan kypsentämiseen uunin sijaan.

Huom! Näin tehty marenki kutistuu ja siitä irtoaa nestettä kun piirakka seisoo huoneenlämmössä. Jos piirakan leipoo valmiiksi seuraavalle päivälle, kannattaa tehdä italialaista marenkia.

Tarjoile jäähtynyt piiras vielä saman päivän aikana, nam!

Joko teiltä löytyy oma luottoresepti? Jakakaa ne täällä niin laitan ne testiin omassa keittiössäni ja kerron kuinka kävi 🙂

Translation:

My signature pastry, lemon meringue pie!