Blog | Pinossa

Oikea kevätfiilis ei synny tulppaaneista vaan…

19/03/2017

… Siitä, kun aamulla tarvitsee töihin mennessä aurinkolasit.

… Siitä, kun illalla ei tarvitse muistaa laittaa autoa tolppaan.

… Siitä, kun ensimmäisen kerran herää auringonpaisteeseen sunnuntaiaamuna.

… Siitä, kun tintit alkavat hengailla etupihan pöntön luona.

… Siitä, kun lenkillä ei tarvitse enää otsavaloa.

… Siitä, kun lenkillä tarvitsee taas gore-tex kengät

… Siitä, kun voi laittaa uudet pastellinsävyiset tennarit jalkaan ja vaihtaa ulkotakin.

… Siitä, kun aurinko lämmittää kasvoja ensimmäisen kerran.

… Siitä, kun huomaat kaupassa hiplaavasi jotain keltaista.

… Siitä, kun kirkas aurinko paljastaa jokaisen pölyhiukkasen ja pakottaa pesemään ikkunat.

Fiiliksen lisäksi kevät on virallisesti täällä, sillä tänään uutisoitiin termisen kevään alkaneen Uudellamaalla, jes!

Ihanaa maaliskuuta just sulle <3

___

Translation:

My spring mood is made from light and small everyday things.

Tutorial: filter-efekti Photoshopilla

16/03/2017

Aikaisemmin tekemäni ohje hämärässä otettujen valokuvien muokkauksesta keräsi ihan mukavasti lukukertoja, joten päätin tehdä myös toisen Photoshop-tutoriaalin. Tällä kertaa näytän, miten nopeasti muutamalla toiminnolla saadaan Photoshopissa luotua lämpimän sävyinen filter-efekti valokuviin.

filter look tutorial photoshop ennen ja jalkeen

Alkuperäinen ja muokattu kuva

Tavoitteena olisi siis saada Photoshopilla lämmin filteri valokuvalle. Tähän päästään kolmella työkalulla; selective color, curves ja exposure. Nämä toiminnot eli adjustment layerit löytyvät oikealta valikosta, joko kuvakkeista tasojen yläpuolelta tai ihan alanurkasta puoliksi väritetyn pallo -symbolin alta.

Ensimmäisenä valitsin selective color -toiminnon, jolla pystyy säätäämään kuvan eri sävyjä hyvinkin tarkasti. Säätövalikon alasveto-valikosta valitsin muokattavaksi neutraalit sävyt (suurentakaa kuvia pitämällä ctrl pohjassa ja painamalla samalla + -nappulaa niin näette valikon paremmin). Lisäsin kuvaan reippasti lämpöä lisäämällä keltaisen ja magentan sävyjä. Tämän lisäksi vähensin sinistä valoitin kuvaa vähentämällä mustaa. Kannattaa rohkeasti kokeilla eri yhdistelmiä!

filter look tutorial photoshop selective color

Kun kuvan sävyt olivat sinne päin, valitsin seuraavaksi curves-toiminnon, jolla tällä kertaa tyydyin muokkaamaan vain hieman kuvan varjoja. Tämä työkalu on yksi ehdoton suosikkini ja yleensä editoinnissa käytän sitä paljon enemmän (Harvoin kyllä editoin blogini kuvia tällä tyylillä). Tälläkin työkalulla on valon ja varjon lisäksi mahdollista säätää sävyjä.

Curves-toiminnolla vähensin hieman varjojen kylläsyyttä seuraavasti: Klikkasin hiirellä neljä pistettä suoralle käyrälle. Ensimmäisen puoliväliin, toisen ihan alas ja kaksi muuta viimeisen ruudukon yläkulmaan ja keskelle. Kahta alimpaa pistettä siirsin hieman ylöspäin, jolloin kuvan varjot vaalenevat. Kahteen ylimmäiseen pisteeseen en koskenut lainkaan.

Viimeisenä tämän kuvan editoinnissa käytin exposure-toimintoa. Nimensä mukaisesti toiminnolla säädetään valotusta ja kuvan intensiivisyyttä. Käytännössä tällä siis voi vähentää/lisätä kontrastia ja valoa.

Toiminnon kolmesta säädöstä käytin keskimmäistä, offset-säätöä jota liikutin hieman oikealla arvoon +0,0248. Tällä työkalulla on suuri vaikutus kuvaan, joten pienikin säätö riittä. Lisäksi vähensin alinta gamma correctionia 0,08 verran.

Tämän jälkeen voi vielä palata säätämään sävyjä selective color -toiminnolla jos tuntuu ettei ensimmäisellä kerralla mennyt aivan nappiin.

Ja näin saadaan luotua lämmin filter-efekti kuvaan alle 10 minuutissa! Toki alkuun voi kuvan editoinnissa mennä pidempään, mutta kun työvälineet ja niiden vaikutukset tuleva tutuiksi, sujuu filtteri-efektin tekokin joutuisasti.

Toivottavasti tästä on teille apua vaikka uuden inspiraation muodossa. Aurinkoista tulevaa viikonloppua!

___

Translation:
Quick tutorial how to make filter effect with Photoshop

Inspiraatio terassin sisustamiseen ja kohtalon johdatusta

14/03/2017

Kuvat ja kuvien lähde Pinterest-taululta täältä.

Tiedätkö sen tunteen, kun joskus vaan asioiden kuuluu tapahtua?

Edellisessä asunnossa meillä oli aika iso terassi, johon ostimme mustan, polyrottinkisen sohvaryhmän. Siellä vanhassa kodissa sohva ja kaksi nojatuolia toimivat ihan kivasti, mutta tässä nykyisessä kodissa meillä on aika paljon pienempi, kokonaan lasitettu terassi ja kalusteet eivät ole sinne ne parhaimmat mahdolliset. Terassi on kotimme ykköspaikka kesäisin, siihen paistaa ihanasti iltapäivän aurinko ja lämpötila lasituksen sisällä nousee usein yli 40 asteeseen. Siellä ei enää tätäkään vilukissaa palella 😉

Parissa vuodessa sisustusmakuni on hieman kehittynyt ja samaa sarjaa oleva sohvaryhmä on alkanut näyttää tylsältä ja aivan liian valmiilta ratkaisulta. Kaipaan kerroksellisuutta ja materiaaleja. Tähän meidän uuteen terassiin vanha sohvaryhmä on myös aivan liian massiivinen. Viime kesän kykenin elämään sen kanssa, mutta nyt täksi kesäksi haaveilen terassille uusia kalusteita. Rottinkin on ollut pinnalla viime aikoina ja yhdestä tyylikkäästä rottinkituolista minäkin olen haaveillut.

Mutta nyt siihen kohtalon johdatukseen. Keräsin tämän postauksen inspiraatiokuvaa varten Pinterest-taululle erilaisia kuvia ja aika monta kertaa pinnasin rottinkia sisältävän kuvan. Tarkoitus oli siis kirjoittaa teille suunnitelmasta hankkia jotain rottinkista. Taulun teon lomassa päätin pikaisesti pyörähtää Tori.fi:ssä pitkästä aikaa ja arvatkaa mitä sieltä löytyi; Ikean kirkkaan vihreä Nipprig-rottinkituoli 10 eurolla ja aivan vierestä! Laitoin viestiä myyjälle ja puolen tunnin päästä tuoli olikin jo auton kontissa matkalla meille. Tuolin maali on auringon vaikutuksesta hieman kulunut, joten uutta maalipintaa se kaipaa kipeästi, olisiko turkoosi tai ihan perinteinen musta hyvä?

Terassin uudelleen sisustaminen voi nyt varovaisesti alkaa, kesäkuun koittaessa terde onkin varmaan jo hyvällä mallilla! Seuraavaksi toivon kohtalon johdattavan eteeni täydellisen pöydän, jolle laskea mojito auringon antaessa parastaan.

Ps. Pentti-jakkaran arvontaan voi osallistua tänään klo 15 asti, joten vielä ehtii käydä jättämässä kommentin jos et vielä sitä ole tehnyt! Arvon voittajan illalla kunhan kotiudun kuvauksista.

___

Translation:

I was going to write about my inspiration for new furniture to our glass terrace. But while I was making this inspiration collage, I found the perfect rattan chair from internet flea market. Destiny or what?

Täydellinen Insta-elämäni

12/03/2017

Tänään minun oli tarkoitus kirjoittaa inspiraatiosta terassimme sisustamiseen. Kuitenkin viikolla lukemani Jennin teksti täydellisestä some-elämästä sekä eilisaamuinen, ei niin loppuun asti ajateltu Insta-julkaisuni saivat minut toisiin ajatuksiin.

Eilen aamulla julkaisin Instagram-tililläni tämän kuvan meidän makuuhuoneesta ja aamukahveista. Kuvan höystin vielä mm. hästägeillä #breakfastinbed ja #saturday.

Kuva keräsi nopeasti tykkäyksiä ja siitä tykkäsi myös pian teini-iässä oleva tyttö. Tyttö, jonka näkisin muutaman tunnin päästä tytön äidin hautajaisissa. Juotiinko meillä sitten aamukahvit sängyssä hautajaisaamuna? Ei todellakaan. Tiesikö tämä tyttö sen? En tiedä.

Kuva ei todellakaan kerro mitään siitä aamusta. Makasin sängyssä tukka pystyssä ja ajattelin, että jotain aamuun sopivaa olisi nyt postattava vaikka ei edes huvittaisi nousta. Herätinkö kuitenkin avomiehen, petasin äkkiä sängyn ja nappasin kuvan? En tietenkään, kaivoin kuvan Flickr-tililtäni, jonne latasin sen edellisellä viikolla. Oliko minun pakko ylipäätään julkaista mitään? Ei ollut, mutta en ajatellut.

Ajattelen, että Insta-tilini on tarkoitus inspiroida ja tuoda hyvää mieltä, siksi julkaisen siellä vain omasta mielestäni kauniita, kunnollisella kameralla otettuja kuvia. Itseasissa, se on tililleni elinehto. Jos olisin äärimmäisen mielenkiintoinen persoona, voisin julkaista puhelimella otettuja random räpsyjä arjestani, mutta en ole. Tilini vaivaiset 350 seuraajaa seuraavat minua vain siksi, koska julkaisen nättejä kuvia.

Työkaverini kysyi kerran, onko meillä aina tuoreita kukkia. Ei ole, mutta silloin kun on, otan niistä varastoon kuvia erilaisissa sommitelmissa. Kuvat lataan käsittelyn kautta Flickr-tilille, josta voin sitten julkaista niitä pitkällä aikavälillä. Silloin siis näyttää siltä, että meillä olisi aina tuoreet horsmat maljakossa.

Tiedän suorastaan valehtelevani kuvillani, mutta tähän asti se on ollut minulle ihan ok, tekeväthän muutkin ihan samalla tavalla ja minä tiedän sen. Mutta sitten, kun tuo tyttö tykkäsi aamukahvi-kuvastani aloin miettimään, miltä tilini vaikuttaa niiden silmissä, joille ei vielä samanlaista suodatinta ole kehittynyt? Luuleeko joku oikeasti, että petaan sängyn joka aamu tai että minulla olisi varaa ostaa joka huoneeseen tuoreita kukkia päivittäin?

Blogissani ja Instagram-tililläni näytän vain ehkä 5% elämästäni. Ja kaikki tämäkin kulkee aika rajun suodattimen läpi (niin kuin kaikilla muillakin). Tämä siksi, koska en edelleenkään ole niin mielenkiintoinen persoona, että kaikki tekemiseni jaksaisi kiinnostaa lukijoitani. Ajattelen myös blogini olevan hyvän mielen ja inspiraation lähde, joten kaikki asiat eivät tänne kuulukaan. Oikeastaan tämä illuusion rikkominenkaan ei tänne kuuluisi.

Koko eilisen päivän koin valtavan huonoa omatuntoa siitä aamuisesta kuvasta. Toivoisinkin, että tuo tyttö lukisi tämän ja ymmärtäisi, että kaikki ei todellakaan ole niin täydellisistä kuin somessa saattaa näyttää. Aion jatkossakin julkaista vain ”täydellisiä” kuvia, koska en uskalla yrittää vielä realismia. Insta storien puolella julkaisen kyllä vähän rennommalla otteella. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nekin klipit ja kuvat käyvät pienen suodattimen läpi.

Jennin loistava kirjoitus tavoittaa tuhat kertaa enemmän lukijoita kuin omani, mutta tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeä asia; jos mahdollisimman moni tästä ”huijauksesta” kirjoittaa, näkee sen myös mahdollisimman moni nuori silmäpari, joilla suodatinta ei vielä ole.

Voisitko sinä paljastaa oman huijauksesi?

___

Translation:
Social media is a fake.

Täydellisen lasagnereseptin metsästys

09/03/2017

Olen jo jonkin aikaa etsinyt sitä maailman parasta lasagnereseptiä. Olen kokeillut monia reseptejä ja niiden yhdistelmiä aina hieman muunnellen, joskus vähän huonommallakin menestyksellä. Mielestäni täydellinen lasagne on mehukas, juustoinen ja täynnä makua. Usein siitä kuitenkin tulee kuivaa ja vähän mautonta. Jos avomies hakee kaapista ketsuppia, on lasagne mielestäni epäonnistunut.

Monista kokeiluista viisastuneina syntyi nyt tämä versio, jossa päästiin omasta mielestäni jo aika lähelle sitä täydellistä! Tämän reseptin kehtaan teidänkin kanssa jakaa:

Superhyvä lasagne

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 porkkana

1 rkl tuoretta timjamia

2 tl kuivattua oreganoa

400 g naudan jauhelihaa

100 g pekonia

2 purkkia tomaattimurskaa

400 g paseerattua tomaattia

2 rkl tomaattipyrettä

1 laakerinlehti

1 rkl balsamiviinietikkaa (yleensä käytän punaviiniä mutta se oli nyt loppu)

suolaa, mustapippuria

oliiviöljyä

Valkokastike

2 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoja

7 dl maitoa

1,5 dl parmesaaniraastetta

ripaus muskottipähkinää

suolaa, pippuria

Kokoamiseen:

1 paketti lasagnelevyjä

2 dl parmesaaniraastetta

650 g mozzarellaa viipaloituna

Hienonna sipuli, valkosipuli ja porkkana. Kuullota kasviksia öljyssä isossa kasarissa n. 10 minuuttia. Lisää hienonnettu timjami ja oregano. Nosta lämpöä ja lisää pilkottu pekoni. Paista hetki ja lisää jauheliha. Anna lihan ottaa väriä pannulla ja lisää sen jälkeen tomaattimurska, -pyre ja -sose. Jos käytät punaviiniä, lisää 1-2 dl viiniä pannulle ennen tomaattien lisäämistä ja anna sen haihtua pois. Lisää laakerinlehti, balsamiviinietikka ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna hautua kannen alle 60-90 minuuttia. Lisää nestettä tarvittaessa. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa (suolaa saa olla runsaasti koska pastalevyt imevät makua).

Tee valkokastike. Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot koko ajan sekoittaen. Lisää maitoa vähitellen ja sekoita paakut pois. Anna seoksen kiehahtaa niin, että jauhot kypsyvät. Ota kattila pois liedeltä, mausta ja lisää juusto.

Kokoa lasagne. Aloita kokoaminen laittamalla pieni kerros punaista kastiketta leivinpaperilla vuoratun vuuan pohjalle. Minulla on käytössä Ikean 40 x 32 cm KONCIS-vuoka. Lisää kerros lasagnelevyjä. Lisää puolet punaisesta kastikkeesta ja lado kerrokseen 1/3 mozzarellasta. Kaada päälle valkokastiketta n. 1/4 koko määrästä. Tee toinen kerros samalla tavalla. Viimeiseen kerrokseen laita loput mozzarellasta ja valkokastikkeesta. Ripottele päälle raastettua parmesaania. Pastalevyjä tulee yhteensä 3 kerrosta ja 1 paketti lasagnelevyjä riittää juuri ja juuri tuohon Ikean vuokaan.

Paista lasagnea uunin alatasolla 200 asteessa 30-40 minuuttia. Anna valmiin lasagnen levätä hetki ennen tarjoilua.

Kuunvaihteessa lähdemme avomiehen kanssa pikaiselle kaupunkilomalle Italiaan ja en malta odottaa, että pääsen siellä maistelemaan lasagnet ja pastat läpi! Katsotaan, jos sieltä tarttuisi uusia ideoita mukaan tähänkin reseptiin 🙂

___

Translation:

Super good lasagna recipe!

6 kk bloggaamista takana – mitä olen oppinut ja 9+1 käytännönvinkkiä bloggaamiseen

07/03/2017

Puoli vuotta sitten painoin ensimmäisen kerran julkaise-nappia. Bloggeri ei ollut minulle täysin tuntematon käsite, mutta en ollut koskaan kirjoittanut blogia tai ajatellut itseäni bloggarina. Aloitin siis lähes puhtaalta pöydältä. Puolen vuoden aikana olen oppinut paljon, niin bloggaamisen teknisistä kuin visuaalisista asioista. HTML ei ole enää mörkö ja kuvien laatu on parantunut postaus postaukselta. Olen myös löytänyt omat (huonot)maneerini kirjoittajana ja osaan nyt vältellä niitä ja näin ehkä tuottaa parempaa sisältöä.

Mielestäni laadukkaat kuvat ovat (sisustus)blogin tärkein elementti. Aloittaessani en ollut ihan täysin ummikko kameran kanssa, mutta silti kuvaamiseni on kehittynyt ja olen löytänyt tyylini kuvata ja editoida kuvia. Editointi sujuu nykyisin nopeasti, sillä käsittelen kaikki kuvani aina lähes samalla tavalla; käyrillä valon ja varjon kontrastia kovemmaksi, hieman kylläisyyttä lisää ja terävöitys. Olen myös hiljattain alkanut rajata kuvia 4:5 rajauksella, koska kameran tarjoama perinteinen kuvasuhde 9:16 ei pystyssä näy kokonaan pienellä näytöllä blogia lukiessa. Pieni juttu, mutta palvelee lukijaa mielestäni paremmin.

Kuvaamisen ohella myös kirjoittamiseni on parantunut. Teen vähemmän kirjoitusvirheitä ja osaan myös oikolukea tekstiäni paremmin. Toki jotkut virheet lipsahtavat silmieni ohi, mutta nämä avomies, uskollisin lukijani, huomaa aika tehokkaasti. Kirjoittaminen olikin se syy, miksi aikanaan tähän projektiin ryhdyin: tein töissä aivan liikaa kirjoitusvirheitä enkä osannut korjata niitä ajoissa. Työn puolesta tuotan lähinnä lyhyttä tekstiä, mutta blogin kirjoittamisen myötä se ”essee-kirjoituksen” jalo taitokin on taas löytynyt jostain takaraivon uumenista.

Laadukas teksti ei kuitenkaan synny yhdeltä istumalta. Itse valmistelen tekstin edellisenä päivänä tai aamulla ja myöhemmin vielä oikoluen sen uudelleen ja uudelleen selkeyttäen lauserakenteita. Kun vain kirjoitan nopeasti tajunnanvirrasta, täyttyy tekstini lisäksi, myös ja muilla täytesanoilla. Harrastan myös aasinsiltoja, niistä pois opetteleminen vasta onkin ollut vaikeaa!

Alussa blogi pyöri mielessäni 24/7 ja koko ajan olin tekemässä jotani siihen liittyen. Tuntuikin, että kaikki vapaa-aikani upposi siihen. Nyt olen oppinut suhtautumaan bloggaamisen vähän kuin toiseen työhön; olen päättänyt, kuinka paljon käytän siihen aikaa, milloin sen käytän ja pidän siitä myös kiinni. Olen löytänyt ns. sisäisen blogirytmini ja kirjoittamisesta on tullut astetta tavoitteellisempaa. Viikolla saatan ideoita tekstejä esimerkiksi lenkkeillessä, mutta pyrin kuvaamaan seuraavan viikon kuvat lauantaina (paitsi reseptit silloin kun kokkaan) ja tekstit kirjoittamaan joko lauantai-iltana tai sunnuntaiaamuna. Valmiit tekstit ajastan valmiiksi tiistaille ja torstaille, jolloin arkisin minun ei tarvitse kuin vain jakaa linkkejä, vastailla kommentteihin ja julkaista Instagramissa. Tämä aikataulutus sopii minulla ja aikaa jää parin harrastuksen ja kirjoittamisen lisäksi myös parisuhteelle.

Sisäinen rytmin myötä olen myös löytänyt parhaat ajat ja paikat julkaista tekstejä. Ajastan tekstini julkaistumaan aamuisin 6.00. Linkin tekstiin jaan Facebookissa useissa eri ryhmissä aina hieman aiheesta riippuen. Parhaaksi ajaksi jakaa tekstit olen havainnut arkisin 19-21, sunnuntaisin kokeilen välillä myös aamupäiviä. En jaa linkkiä kaikkiin mahdollisiin ryhmiin samana päivänä, vaan jaan sen ensin puolille ja seuraavana päivänä toiselle puolikkaalle. Instagramissa julkaisen yleensä kaksi kuvaa päivässä, toisen aamulla aamukahvia juodessa ja toisen illalla kahdeksan aikaan.

Paljon olen oppinut myös itse blogialustasta ja sen muokkaamisesta. Aluksi käytin bloggerin omaa alustaa, jota muokkasin CSS-koodeilla. Tätä käytin vähän aikaa, mutta sitten halusin parantaa blogin ulkoasua ja tehdä siitä vähän raikkaamman ja ammattimaisemman. Latasin Gooyaabi Templates:in Amalie blogipohjan ja sitä käytän tällä hetkellä. Ulkoasu ei mobiilissa ole aivan täydellinen, mutta ajaa asiansa nyt. Blogin lukijoista 70% käyttää mobiilia, joten jossain vaiheessa ulkasua on taas vähän fiksattava. Blogia muokatessa olen oppinut koodaamista jonkin verran, eikä HTML-koodin sorkkiminen pelota enää yhtä paljon kuin ennen. Osasinhan (puoliksi vahingossa) koodata mobiilin kommentti-boksinkin uudelleen hävittämäni tilalle!

Koodauksen ohella myös hakukoneoptimointi on tullut tutummaksi. Tässä olen onnistunut jopa niin hyvin, että joulukuun lopussa olin Googlen hakutuloksissa heti toisena Alkon jälkeen googlatessa uuden vuoden juomasuositusta. Nyt blogini tulee kuudentena samaisissa hakutuloksissa. Blogin sijoitusta hakutuloksissa parantaa mm. lihavoinnin ja kursivoinnin käyttö tekstissä (tai mikä tahansa muotoilu, jonka on tarkoitus helpottaa tekstin lukua), osuva otsikko ja kuvaava haku- eli metakuvaus. Google arvostaa myös sisältöjä, joissa on linkki toiselle sivustolle ja aktiivista kävijäliikennettä (siksi Vauva.fi on aina ensimmäisten joukossa). Myös sivuston toimivuus mobiilissa vaikuttaa sen näkyvyyteen hakutuloksissa. Blogin alussa käytin englanninkielisiä otsikkoja teksteissäni, koska kuvittelin saavani sitä kautta enemmän lukijoita myös ulkomailta. Tämähän oli ihan vain typerää, koska kirjoitan kuitenkin suomeksi. Vaihdettuani otsikon kielen, aloin saamaan paljon enemmän kävijäliikennettä hakukoneilta.

Otsikossa lupasin jakaa käytännön vinkkejä bloggaamiseen. Yllä ne jo jotain mainitsinkin, mutta tässä nyt kaikki vinkit listattuna:

1. Opettele valokuvaamaan.

Jos omistat järjestelmäkameran, lopeta automaatilla kuvaaminen ja hanki perustiedot kameran toiminnasta. Tämän jälkeen harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Ja osta jalusta.

2. Lue aina tekstisi useaan otteeseen ennen julkaisua.

Karsi turhat sanat ja liian monimutkaiset lauserakenteet. Tekstin muokkaamisessa auttaa myös omien huonojen maneerien tunnistaminen: itse käytän aasinsiltoja ja kirjoitan aivan liian pitkiä lauseita.

3. Löydä oma blogirytmisi.

Blogin tavoitteellinen kirjoittaminen helpottuu suuresti, kun annat aivojen välillä levätä.

4. Kokeile, mihin aikaan tekstit on parasta jakaa somessa.

Luonnollisesti iltaisin mahdollisimman moni on somen ääressä, mutta jos kirjoitat kotiäideille suunnattua blogia, kannattaa varmaan kokeilla julkaisemista lasten päiväunien aikaan.

5. Tee blogistasi kaunis katsoa ja helppo lukea.

Älä tyydy mihin tahansa blogipohjaan. Ilmaisia ilmeitä on satoja ja esimerkiksi Etsystä löytyy hyviä pohjia edulliseen hintaan. Huomioita kannattaa kiinnittää myös fonttivalintaan, otsikossa voi vähän hullutella mutta tekstissä kannattaa suosia mahdollisimman helppolukuista fonttia. Varmista myös, että blogisi on responsiivinen.

6. Opettele hakukoneoptimointia

SEO-guruksi ei tarvitse ryhtyä, mutta muutamat perusteet on hyvä hanskata. Laadi osuvia otsikoita (sillä kielellä millä pääsääntöisesti kirjoitat), metakuvauksia ja jäsentele teksti helposti luettavaksi. Linkitä myös rohkeasti blogin ulkopuolisille sivuille aina kun vain mahdollista.

7. Ole sosiaalinen
Kommentoi toisten blogeja ja Instagram-kuvia. Älä kuitenkaan vain spämmää omaa blogiasi ”kiva postaus” -kommenteilla vaan yritä antaa kunnon palautetta tai herättää keskustelua. Blogin osoitteen voit jättää allekirjoitukseksi, mutta astetta tyylikkäämpää on kommentoida blogger-profiilisi kautta.

8. Opettele Google Analyticsin käyttö
GA:n avulla pystyt seuraamaan blogisi lukukertoja, uniikkeja lukijoita sekä mm. hakusanoja, joilla blogiisi saatetaan tulla. Sieltä näet myös, jos kommenttisi toisen blogiin poikii kävijöitä omaan blogiisi.

9. Älä ota sitä niin vakavasti.

Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä ja loppuun asti hiottua. Persoona saa ja sen pitääkin näkyä!

+ Ota neuvosta vaari.

Bloggarit ovat jakaneet vastaavia vinkkejä jo varmaan vuosia. Itsehän en näitä vinkkejä blogin alkutaipaleella hyödyntänyt, vaan sivuutin ne totaalisesti. Opetellessani kaikkea kantapään kautta huomasinkin niiden olevan oikeasti ihan hyviä neuvoja!

BTW, Blogini synttäreiden kunniaksi arvon yhden tekstin kuvissakin vilahtaneen Pentti-jakkaran lukijoideni kesken, jos vielä et ole osallistunut, tee se äkkiä! Arvontaan voi osallistua 14.3. klo 15 asti! Arvonta löytyy täältä.

___

Translation:

St. Black is now 6 months old, hurray! In that time, I have learned so much but there is still so much more I need to learn.