Pinossa

sisustusblogi

Hillityt joulukoristeet

Jaahas, meidän kämpän kuvaukset on nyt taputeltu ja joulun laitto saa alkaa! Jos asia on mennyt ohi, kurkkaappa aikaisempi postaukseni.

Kuten jo aikaisemmin kerroin Inspiraatiota jouluun –postauksessa, tänä vuonna meidän joulu tulee olemaan hyvin hillitty ja maanläheinen. Kerroin myös traditiostani ostaa vuosittain uusi joulukoriste Stockmannilta, ja ainakin verkkokaupassa* näyttäisi olevan ihania tuotteita juuri sellaiseen jouluun, jota tänä vuonna päässäni vähän visualisoinkin.

Ostoksille ennätän itse vasta viikonloppuna, mutta kokosin kollaasiin alle jo joitain tuotteita, jotka saattavat päätyä ostoskoriin asti. Näiden lisäksi ostin jo Clas Ohlsonilta mustan paperitähden, jonka heti kuvaajan lähdettyä ripustin senkin yläpuolelle roikkumaan. Seuraavaksi pitäisi suunnata koirien kanssa lenkille ja napata samalla mukaan pari männynoksaa. Kuusenoksa olisi ehkä jouluisampi, mutta omaa silmää mänty pitkine neulasineen miellyttää enemmän.

 

MAANLAHEINEN JOULU

Lasinen joulupallo, jossa sisällä juuttinarua, 5,90€ täältä* / Lasinen joulupallo ruusukullalla, 5,90€ täältä*/ Lasinen joulupallo ornamenttikuviolla, 7,90€ täältä*/  Kaunis pellavahuopa, 119,90€ täältä*/ Folded-maljakko esimerkiksi pähkinöille, 85,00€ täältä*/ Ferm Living tuoksukynttilä keraamisessa purkissa, 34,00€/kpl taaimmainen täältä* ja etummainen täältä*/ Vera-koristekasvi, 9,90€/kpl täältä*/ Aarikan puinen Pisara-maljakko, 89,00 täältä*

Viikonloppuna olisi tarkoitus saada joulua vähän enemmän laitettua ja samalla kuvattua jo jotain Instassa julkaistavaksi. Lupaan laittaa pian myös jouluisia kuvia tänne bloginkin puolelle. Myös joulukortit pitäisi saada pian tehtyä ja teille näytille.

Mukavaa lähestyvää viikonloppua kaikille!

 

*mainoslinkki

Paniikkisiivousta ja valoa pimeyteen

Huomenna on niin jännä päivä, että olen panikoinut sitä mielessäni ja pari viikkoa. Meille tulee nimittäin toimittaja ihka oikean valokuvaajan kanssa! Alkuvuodesta kuvaaja Sari Rantanen bongasi kotimme Facebookista ja kysyi, olisiko minulla kiinnostusta tarjota sitä sisustuslehdille jutun aiheeksi. Iso pyörä lähti pyörimään ja nyt meidän kodista olisi oikeasti tulossa juttu lehteen, iik!

26.11.17 6

Kun sain viestin siitä että juttu on tilattu, olin ensin tietenkin todella innoissani. Soitin aivan innoissani äidille että jee, nyt mä olen vakavasti otettava sisustusbloggari! Ja heti sen jälkeen iski aivan jäätävä paniikki. Että kuinka nyt meidän koti oikeasti mihinkään lehteen kelpaa? Kun eihän täällä ole kuin pari hyvää kulmaa ja niin paljon omituisia ratkaisuja. Ja entä jos ovella toimittaja ja kuvaaja pettyvätkin todella pahasti? Eihän tämä ole täydellinen.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä riittämättömyyden tunteesta, joka jälleen iski todella vahvana. Olin oikeasti paniikkikohtauksen partaalla, kunnes Miksu sanoi: ”Hei, tämä on meidän koti. Jos ei kelpaa niille, niin olkoot tekemättä juttua.” Niin just, tämä on meidän koti, meidän näköinen ja tätä ei ole sisustettu ketään muuta varten. Ihan turha stressata.

26.11.17 3

Sen verran kuitenkin päätin silotella todellisuutta, että siirsin meidän vähän kituvan basilikan Herbieineen chilin luokse parvelle. En oikein ymmärrä miksi jo kaksi vuotta vanha basilika päätti yhtäkkiä alkaa kuolemaan. Ennen sen siirtoa vaihdoin sen hieman isompaan ruukkuun, siitä saattaa olla apua tai sitten se oli kohtalokas virhe. Vai olisiko basilikalle vain niin sanotusti tullut tunnin täyteen nyt? Onhan se jo kuitenkin vanha ja aika suureksi kasvanut.

Basilikan vesiviljelylaite oli valaissut todella hyvin keittiön pienen saarekkeen ja nyt kun se siirrettiin pois, tuli keittiöstä hieman pimeä. Onneksi ratkaisu oli kuitenkin nopea, sillä saarekkeen päällä oli sopivasti paikka valolle ja lamppukin löytyi ylimääräisenä varastosta. Valaisin on samanlainen, joka meillä on työhuoneessa. Olin suunnitellut sitä Pölyn ja Villan huoneeseen (eli siihen yhteen ylimääräiseen, joka toimii tällä hetkellä varastona), mutta se pääsikin nyt käyttöön keittiössä. Koska mikään muutos ei tietenkään jää ainoaksi, aloinkin jo pohtimaan kahden samanlaisen valaisimen hankkimasta saarekkeen ja ruokapöydän päälle. Ei siis kerrota avomiehelle vielä, mutta haluaako joku ostaa 70 cm Lokin…?

26.11.17 5

Perjantaina kävin työmatkalla kukkakaupan kautta tilaamassa syksyisen kimpun sohvapöydälle ja suunnittelin tulevan viikonlopun tehosiivouksen. Oikeastaan kuvaus sattuikin sopivasti, sillä joulusiivous on nyt kerrankin tehty hyvissä ajoin! Ja nyt kun kuvaus saadaan hoidettua, pääsen viimein laittamaan joulua <3

Tattarivohvelit ja helppo omenahillo

tattarivohvelit3

Rento fiilis, vahva kahvi ja vastapaistetut rapeat vohvelit, sen paremmin ei kyllä aamu voi alkaa! Sen jälkeen kun kokeilin tattarijauhojen käyttämistä timjamikekseihin, olen aina mahdollisuuksien mukaan vaihtanut vehnäjauhot niihin. Pidän tattarin mausta ja mielestäni se tuo kivan sitkoisen rakenteen juuri esimerkiksi kekseihin ja vohveleihin. Ja onhan se tietenkin myös gluteenitonta, joka sopii passelisti tähän ton-ton -dieettien aikakaudelle.

Itsehän tosiaan olen niin kaikkiruokainen kuin ihminen vain voi olla. Pienestä pitäen olen tottunut syömään kaiken maailman kummallisuuksia, joten nirsoilu ei todellakaan kuulu ruokapöytääni. Meillä lupaa nirsoilla ei anneta edes teineille, jotka kyllä yrittivät ronkkia sieniä pois kasvislasagnesta. En myöskään pyri välttelemään mitään tiettyjä ruoka-aineita, mutta yritän suosia niin paljon kasvisruokaa kuin vain mahdollista. Siis kaikkea kohtuudella, myös vehnää.

tattarivohvelit

Omenahillon keittelin viime viikonloppuna mummun viimeisistä omenoista, kun vietin rentoa lauantaita keittiössä hengaillen. Sunnuntaina paiston aamiaiseksi hilloa silmällä pitäen nämä tattarivohvelit ja niistä tulleen energiapiikin seurauksena siivosin viimein keittiöstä mauste- ja kuiva-ainekaapit. Samalla huomasin, ettei muuten tomu- ja ruokokidesokeria tarvitse ostaa vähään aikaan…

tattarivohvelit2

Tattarivohvelit (n. 15 kpl, gluteeniton)

  • 3 munaa
  • 4 dl maitoa
  • 1 dl kivennäisvettä
  • 3 dl tattarijauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 rkl sokeria
  • 50 g sulatettua voita
  • Paistoon voisulaa

Riko munien rakenne kulhossa ja lisää sekaan maito sekä keskenään sekoitetut kuiva-aineet. Lisää jäähtynyt voisula ja kivennäisvesi varovasti sekoittaen. Anna taikinan turvota 15-30 minuuttia ja paista vohvelipannussa. Tarjoile esimerkiksi itse tehdyn omenahillon kera. Jättämällä sokerin pois saat suolaisia vohveleita, jotka voi tarjoilla blinien tapaan.

Omenahillo (n. 1 litra valmista hilloa)

  • 1 kg kuorittuja ja lohkottuja omenoita (itse suosin hieman happamia lajikkeita)
  • yhden sitruunan raastettu kuori ja mehu
  • kanelitanko
  • 1 dl vettä
  • 3 dl hillosokeria

Laita aineet suureen kattilaan ja keitä kunnes omenat ovat kypsiä eli noin 15 minuuttia. Ota kanelitanko pois, soseuta hillo ja purkita se. Ennen purkitusta täytä lasipurkit kiehuvalla vedellä niiden desinfioimiseksi. Hillo säilyy jääkaapissa ”satokaudesta toiseen”, mutta kuulemma myös pidempään.

Inspiraatiota jouluun

hm home

Olen aina ollut jouluihminen, mutten koskaan ole kuorruttanut kotia joulukoristeilla – kuusi ja pari kynttilää ovat aina riittäneet. Pari vuotta sitten muutimme juuri joulun aikaan ja viime vuonna kodin sisustus haki vielä vähän paikkaansa, joten edes pienestä joulun ihmemaasta ei ollut tietoakaan.  Emme myöskään koskaan ole viettäneet joulua omassa kodissamme, vaan menneet aina valmiiseen pöytään äitini ja mummuni luokse. Joulufiilis onkin muodostunut minulle aina muistoista, perinteistä sekä ihmisistä. Tänä vuonna aion kuitenkin panostaa hieman enemmän ja inspiraatiota jouluun haen luonnosta sekä murretuista sävyistä.

branches

Lapsuudessani äiti vaihtoi kotona aina jouluverhot, kaitaliinat ja viritti kyntteliköt sekä tähdet lähes jokaiseen ikkunaan. Valojen lisäksi ikkunoissa seikkailivat punaiset pahvista leikatut tonttu-ukot, jotka hiippailivat hämärässä lyhtyjä pidellen. Eteisen lipaston päällä oli käsityöläisen askartelema tonttujoukko, jotka ottivat vieraat vastaan oksalla istuen. Vieressä seisoi myös olkipukki ja kynttilän lepattava liekki heitti juoksevan porolauman varjot sohvapöydälle. Kuusi haettiin metsästä ja asiaan kuului, että se oli aina toispuoleinen tai liian harva. Se koristeltiin kimaltavilla nauhoilla ja värikkäillä palloilla, jotka jättivät jälkeensä hilesotkun pahvilaatikon pohjalle. Jo pelkästään tämän muiston kirjoittamisesta tulee ihanan lämmin joulufiilis.

lovelylife se

Kun muutin pois kotoa, kärsin väriallergiasta muutaman vuoden. Tämä näkyi luonnollisesti myös joulukoristeissa, joita hankin hyvin minimalistisesti. Otin tavaksi käydä ostamassa Stockmannilta joka vuosi yhden tai kaksi valkoista tai hopeista koristepalloa. Neljäntenä vuonna ostinkin jo pallon, jossa oli punainen poro. Ja nyt tänä vuonna homma taitaa lähteä aivan lapasesta. Yksi syy siihen on ehkä se, että joudun tänä vuonna panttaamaan joulun laittoa aina joulukuun alkuun asti. Instagramissa minua seuraavat tietävätkin jo miksi 😉 Inspiraatiota jouluun on myös jo nyt tarjolla niin monesta suunnasta, etten malta pysyä housuissani!

stelton

Perinteistä punaista joulua tonttu-ukkoineen meille ei tule, mutta mustan paperitähden ohella näen senkin päällä eukalyptusta ja vahakukkaa. Mullista pesty valkoinen hyasintti laitetaan kirkkaaseen lasimaljakkoon ja koristevalot ripustetaan sen lähelle. Toisessa lasimaljakossa on oksa, josta roikkuu muutama koriste.

Tämä joulu ei ole värikäs eikä se kimalla, mutta se ei myöskään ole minimalistinen. Tämä joulu muodostuu luonnosta ja maanläheisistä sävyistä ripauksella metallinhohtoa. Ulkona pyryttää lunta ja täällä näppäimmistön äärellä joulufiilis vain kasvaa!

_____________

Kuvat: 

1 ja 2 , 3, 4, 5 ja 6,  7 ja 8

 

Olohuoneen sisustuksen kehitys vuodessa

29.10.17 16

Vuodessa yksi huone voi muuttua aika paljon muuttumatta oikeastaan ollenkaan. Olohuoneemme järjestys, sohva ja seinän väri ovat säilyneet muuttumattomina, mutta kaikki muu niiden ympärillä on pikkuhiljaa muuttunut kuukausien kuluessa. Vaikka mielestäni mitään en ole ostanut (ketä kuvittelen huijaavani tällä lauseella?), on olohuoneen sisustuksen kehitys vuodessa aika silmiinpistävää näin jälkikäteen tarkasteltuna. Vähän sama homma kuin valokuvaustaitojenikin kanssa.

Nyt minulle on sellainen olo, että olohuoneemme on aika valmis. Ainakaan mielesssäni ei juuri nyt ole yhtään suurta ideaa, jonka haluaisin toteuttaa siellä. Toki olen pohtinut seinän maalaamista tai kattovalaisimen hankkimista, mutta en niin vakavissani kuin esimerkiksi makuuhuoneen uudistamista. Pieniä muutoksia olen kuitenkin pähkäillyt ja jo kaksi vuotta paikallaan olleet taulut saattavat vaihtua kollaasiin tulevan kuukauden aikana. Uusia tauluja en vielä ole löytänyt, joten idean toteutus saattaa mennä tammikuunkin puolelle. Eihän tässä kiire ole.

Mutta tässäpä olisi kymmenen kuvan muodossa olohuoneemme vuosi ja samalla vielä pikainen katsaus kuvieni kehitykseen!

Joulukuu 2016:

Olohuoneessamme oli Annon villamatto sekä 80-luvulta peräisin oleva sohvapöytä. Matto on nykyisin makuuhuoneessa ja sohvapöytä varastossa, koska avomies ei anna hävittää sitä. Tyynyjä sohvalla taisi olla vain kaksi.

27-12-2016 3

Tammikuu 2017:

Tammikuussa olohuone näyttä aika samalta kuin joulukuussa, tosin jouluisa tyynynpäällinen on vaihdettu beigeen. Sohvan vieressä kituu yrttiruukku, joka kuolikin aina pian kuvan ottamisen jälkeen. Edes minttu ei selvinnyt talvea sisällä.

28.1.17 12

Maaliskuu 2017:

Maaliskuussa löysin uuden maton olohuoneeseen ja myös Pentti-jakkara muutti meille blogin puolivuotissynttäriarvonnan johdosta. Kolmiosaisesta sohvapöydästä ensimmäinen pala siirtyi varastoon ja sohvalle ilmestyi yksi tyyny lisää.

PENTTI.5jpg

Huhtikuu 2017:

Huhtikuussa siirsin kovaa vauhtia kasvavan peikonlehden sohvan viereen. Myöhemmin siinäkin tuli ahdasta ja peikonlehti muutti työhuoneeseen.

10.4.2017 9jpg

Toukokuu 2017:

Toukokuussa ensimmäinen riisikori ilmestyi myös valokuviini. Myöhemmin niitä tuli vielä pari lisää ja nykyisin kori on must have -somisteeni kuvissa.

13.5.17 1

Kesäkuu 2017:

Kesäkuussa sisustukseen ei tullut merkittäviä muutoksia, mutta selvästi minulla oli hieman hillitympi tai minimalistisempi vaihe menossa. Toisaalta sisustin ahkerasti terassia, joten kotimme sisätilat jäivätkin vähemmälle huomiolle.

11.6.17 5

Heinäkuu 2017:

Heinäkuussa vaihdoin roskiksesta dyykatun tv-tasomme sohvapöydäksi ja löysin uudet tuolit nettikirpputorilta parillakymmenellä eurolla. Tv-tasona toimi kuukauden ajan koirien metallihäkki, jonka päälle olin laittanut muutaman laudan. Super classy!

IMG_8916

Syyskuu 2017:

Syyskuussa betonipöytä meni vaihtoon ja sohvaa vastapäätä ollut kookos muutti sohvan viereen kasvivalon alle. Selvästi syksyn tullen myös tyynyt ja viltit lisääntyivät.

IMG_0047

Lokakuu 2017:

Lokakuussa tyynyt lisääntyivät entisestään ja sävyt vaihtuivat syksyisempiin. Myös supertrendikäs samettirahi ilmestyi olohuoneeseen.

29.10.17 14

Marraskuu 2017:

Olohuoneen itse askarreltu lamppu vaihtui Clas Ohlsonin polttimoon.

IMG_2187

Niin se tyyli vain elää vaikka aktiivisesti mitään ei teekään. Kuinka teillä on sisustuselänyt? Vai tarvitseeko sen edes elää?

Gluteeniton ja vegaaninen siemennäkkileipä

SIEMENNÄKKILEIPÄ

Kylläpä tuntui hyvältä vähän avautua ja purkaa ajatuksia edellisessä postauksessa. Vielä paremmalta tuntui kuitenkin kaikki ne tsemppiviestit, joita sain postauksen julkaisun jälkeen. Moni kehoitti vain olemaan ja ottamaan omaa aikaa ja otinkin neuvoista vaarin.

Vietin eilisen hyvin rennoissa merkeissä keittiössä fiilistellen. Viime sunnuntaina Miksu ravisteli mummun omenapuun latvasta viimeiset omenat ja niistä keitin sitruunalla ja kanelilla maustettua hilloa. Eilen pyöräytyin myös pellillisen superhelppoa ja hyvää siemennäkkileipää. Tälläisiä helppoja reseptejä on kiva kokkailla juuri silloin, kun on pienen keittiöterapian tarpeessa.

Keittiössä hääräily ei todellakaan ole minulle se pakollinen paha. Kiireessä kokkaamista inhoan ihan yhtä paljon kuin muutkin, mutta juuri tälläiset hitaat viikonloput on ihana viettää hellan ääressä. Omenoita kuoriessa mieli rauhoittuu ja olohuoneen kaaos sekä työkiireet jäävät taka-alalle. Kokatessa olen läsnä juuri siinä hetkessä ja saan fiilistellä sellaisia pikkuasioita kuten omenan tuoksua ja sen pilkkomisesta lähtevää ääntä. Kuulostaa ehkä vähän hölmöltä, mutta tuollaisille pienille asioille ei oikein arkena tunnu olevan aikaa. Tai ainakaan kierroksilla käyvät aivot eivät huomaa niitä.

Samasta syystä tykkään käydä ruokakaupassa ajan kanssa tuoksuttelemassa illallisen aineksia. Olen varmaan Klaukkalan S-marketin ainoa asiakas, joka on jo viisikymmentä kertaa tunkenut nenänsä ostoskoriin päätyvään korianteriin ja todennut sen tuoksuvan aina yhtä hyvältä.

SIEMENNÄKKILEIPÄ2

Siemennäkkileipä (vegaaninen ja gluteeniton)

  • 2 dl tattarijauhoja
  • 1 dl auringonkukansiemeniä
  • 1 dl seesaminsiemeniä
  • 0,75 dl pellavansiemeniä
  • 1 tl suolaa
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 2,5 dl kuumaa vettä
  • 1 rkl hienoksi silputtua rosmariinia

Sekoita kaikki aineet kulhossa keskenään rosmariinia lukuun ottamatta. Anna taikinan seistä sen aikaa, kun uuni lämpenee. Levitä seos lusikalla ohueksi leivinpaperin päälle. Ripottele päälle rosmariini. Paista 150 asteessa 50-60 minuuttia. Jäähdytä ja paloittele.

Tähän siemennäkkileipään tulee oikein himo ja pellillinen saattaa hyvinkin kadota ensimmäisen illan aikana! Onneksi tämä on kuitenkin terveellistä ja täynnä hyviä rasvoja, proteiinia ja kivennäisaineita ja näin ollen parempi vaihtoehto esimerkiksi sipseille. Jos näkkäriä kuitenkin jää, kannattaa se säilyttää ilmatiiviissä rasiassa.

Leppoisaa sunnuntai kaikille ja muistakaa rentoutua!