Nyt blogini kävijät hieraisevat silmiään järkyttyneinä; nyt on kyllä persoonallinen sisustuselementti!
Eihän se kaunis ole. Se on Pukki ja se on kuulunut jouluumme jo lähes 30 vuotta.
Pukki on perinne, joka lähti elämään jo ennen kuin synnyin. Mummuni sai kynttilän aikoinaan joululahjaksi hoitolapseltaan. Kynttilä oli niin kamala, että mummuni laittoi sen kiertoon antamalla sen seuraavana jouluna lahjaksi. Vuosi eteenpäin ja kiertolahja kostautui: mummun lahjakasasta löytyi jälleen pukki. Se palasi kotiin. Siitä lähtien kynttilä on polttamattomana kiertänyt perheessämme joka joulu.
Tämä vuosi oli ensimmäinen vuosi, kun päätimme pitää lahjattoman joulun. Kaikki lapset ovat kasvaneet jo isoiksi, ja on vähän hölmöä ostaa lahjoja vain ostamisen pakosta. Meillä aikuisilla on jo kaikki tarvittava. Meille joulun tekee yhdessäolo, hyvä ruoka ja loistava viini. Ajattelin, että nytkö Pukki kohtasi loppuna? Poltetaanko se viimein? (Ei muuten varmaan täytä enää nykyisiä paloturvallisuussäädöksiä).
Ei, Pukkia ei poltettu. Viime viikolla perinteisellä joulunalustapaamisella Pukin seuraava koti arvottiin. Se tuli meille. Nyt me huolehdimme Pukista vuoden 2017 ja ensi vuonna sille arvotaan jälleen uusi koti.
Translation:
This is the world’s ugliest candle and it has been our Christmas tradition nearly 30 years.
This tradition is older than me and it started when my grandma get that Santa-candle as a Christmas present when she was a childminder.
The candle was so ugly that she herself gave it to present next year. Year after that my grandma got that candle back. And tradition was born. This candle has got round in our family every Christmas since then!
