Essi, Author at Pinossa | Sivu 178 193:stä

2016 – SISUSTUSBLOGIEN MOST WANTED

27/12/2016

Vuosi 2016 on kohta taputeltu, mutta mitä jäi käteen sisustusblogeista? Mistä muodustui klassikoita ja kliseitä, ja nähdäänkö niitä ensi vuonna?

Vuoden 2016 sisustusblogien most wanted:

1. Tanger-ryijymatto

Kaunis matto, joka on maannut lähes joka kolmannen bloggarin lattialla.

Kuva: Ellos.fi

2. Eukalyptyskranssi

Kuluneen sesongin ykköskoriste! Onneksi sesonki loppuu, mutta takuulla eukalyptysta nähdään vielä ensi vuosi maljakoissa ja erilaisissa asetelmissa!

Kuva: Lili in Wonderland

3. Jättipuikoilla neulottu torkkupeitto

Tämä trendi pääsi vasta kunnolla vauhtiin ja kiitos tulevien pakkasien, luulen tämänkin näkyvän vielä blogeissa pitkälle ensi vuoteen.

Monochrome-living-room-cozy-chunky-throw-from-Ohhio-680x1020

Kuva: Glitter Inc.

4. By Lassen-kynttelikkö

Kirjoita googlen hakukenttään ”scandinavian home candle” ja ymmärrät miksi.

Kuva: Finnish Design Shop

5. Koristevalot sängyllä

Tähän voisi ylipäätään listata kaiken sängylle kuulumattoman, kahvikupit, valot, kirjat… Eihän kukaan oikeasti sänkyä pedatessa asettele sille valoja? Kuvissahan ne näyttävät kyllä kivoilta.

interiorbysarahstrath

Kuvat @interiorbysarahstrath

6. Riisikori (esim. Ikean Flådis-kori)

Jes, rasti ruutuun, meilläkin on tämä! Meillä tässä säilytetään koirien leluja, mutta astetta hifistelevämpi sisustaja käyttää koria peikolehden suojaruukkuna.
//Kiitos lukijalle kommentista, päivitin otsikkoa trendiin sopivammaksi 🙂

Kuva: Ikea

Jäikö jotain puuttumaan vai oletko eri mieltä? Kommentoi alle!

Translation:
Finnish interior bloggers most wanted in 2016.

Follow on Instagram:

HOME SWEET HOME

23/12/2016

Aika menee järjettömän nopeasti. Tapanina tulee täyteen vuosi siitä, kun muutimme uuteen kotiin ja nyt on ensimmäinen joulu täällä.

Vuodessa on kotonamme on tapahtunut paljon ja aika paljon on jäänyt tekemättä. Sähkömiehen jäljiltä oleva reikä keittiön seinässä paikattiin viimein, sen sijaan olohuoneeseen näkyvää parven kamalaa ristikkoa ei ole korjattu vieläkään. Mutta kaikki vessapöntöt on viimein saatu toimimaan ja tavarat ovat löytäneet paikkansa.

On ollut ihanaa saada fiilistellä pimeitä iltoja kynttilän valossa viltin alla, hyggeillä oikein olan takaa. Hyggeilystä huolimatta fiilis on muutenkin aika hyvä, olen nimittäin todella onnellinen tästä kodista ja viihdyn täällä hyvin. Täällä on juuri minun ja avomieheni näköistä ja meillä on hauskaa täällä yhdessä. Ehkä ihanin kommentti kodistamme on ollut, kun ystäni sanoi että meille on aina niin ihana tulla käymään sillä meillä rauhoittuu. Rauhallistahan meillä onkin. Päivänvalo alkaa hiipumaan, kun istun yli 5 metriä korkean olohuoneen sohvalla kirjoittamassa tätä toisen koiran nukkuessa vieressäni ja toisen tuhistessa lattialla. Jouluvalot palavat ja kynttilä lepattaa kauniisti suolakivituikussa.

Voi kun vain saisin tämän fiiliksen välitettyä linssin läpi!

Vaikka täällä on ihanaa, koen silti, että meidän koti ei ole kovin kuvauksellinen. Olen etsimällä etsinyt hyvää kuvakulmaa, mutta jotenkin sitä ei tahdo löytyä enkä saa välitettyä teille sitä fiilistä, jonka haluaisin. En tiedä, johtuuko se siitä, että itse suhtaudun kuviin niin kriittisesti, mutta jotenkin meidän kodin kuvaus on vaan hankalaa. Osa syynä voi olla sekin, että meillä ei ole harmoonisen valkosta ja valoisaa kotia, eikä maalaisromanttista, pellavaista tunnelmaa. Meillä on vanhoja, tummia huonekaluja, erilaisia kontrasteja, raakoja materiaaleja ja hieman tunnelmallisempi valaistus. Meillä on sohvapöytä kultaiselta kasarilta, pyörätön apupöytä 70-luvulta ja Helsingin vesilaitoksen johtajan työpöytä ajalta ennen näitä kahta. Lisäksi löytyy Ikeaa ja betoninen ruokapöytä. Vähän sillisalaatti meininkiä. Ei niin tyypillinen sisustusbloggarin koti.

Parin viimeisen kuukauden aikana lukijamääräni ovat kasvaneet mukavasti, joten toivon kirjoitusteni ja erityisesti kuvieni inspiroivan edes muutamia sisutustamaan kierrättämällä, vanhaa kunnioittaen ja itse tekemällä yhdistellen rohkeasti eri tyylejä. Jatkossa haluan (tietenkin) saada lisää lukijoita ja löytää uusia, inspiroivia tapoja lähestyä sisustamista. Uudenvuodenlupauksena aion siis jatkaa kuvaamista ja kehittyä siinä vielä paljon. Ensi vuonna tähän aikaan naureskelen tämänkin postauksen kuville! 🙂

Rauhallista joulua kaikille <3 Nyt hiljenen muutamaksi päiväksi ja ensi viikolla palaan 2016 sisustusblogien most wanted -listalla!

Translation:

I’m happy here. It is not a typical Finnish interior bloggers home but we have good vibes here. This is our home and it looks like us.

I hope I manage to inspire even a few of my readers to decorate their homes with old and recycled stuff and appreciate contrast and different style.

PERINNEPUKKI

21/12/2016

Nyt blogini kävijät hieraisevat silmiään järkyttyneinä; nyt on kyllä persoonallinen sisustuselementti!

Eihän se kaunis ole. Se on Pukki ja se on kuulunut jouluumme jo lähes 30 vuotta.

Pukki on perinne, joka lähti elämään jo ennen kuin synnyin. Mummuni sai kynttilän aikoinaan joululahjaksi hoitolapseltaan. Kynttilä oli niin kamala, että mummuni laittoi sen kiertoon antamalla sen seuraavana jouluna lahjaksi. Vuosi eteenpäin ja kiertolahja kostautui: mummun lahjakasasta löytyi jälleen pukki. Se palasi kotiin. Siitä lähtien kynttilä on polttamattomana kiertänyt perheessämme joka joulu.

Tämä vuosi oli ensimmäinen vuosi, kun päätimme pitää lahjattoman joulun. Kaikki lapset ovat kasvaneet jo isoiksi, ja on vähän hölmöä ostaa lahjoja vain ostamisen pakosta. Meillä aikuisilla on jo kaikki tarvittava. Meille joulun tekee yhdessäolo, hyvä ruoka ja loistava viini. Ajattelin, että nytkö Pukki kohtasi loppuna? Poltetaanko se viimein? (Ei muuten varmaan täytä enää nykyisiä paloturvallisuussäädöksiä).

Ei, Pukkia ei poltettu. Viime viikolla perinteisellä joulunalustapaamisella Pukin seuraava koti arvottiin. Se tuli meille. Nyt me huolehdimme Pukista vuoden 2017 ja ensi vuonna sille arvotaan jälleen uusi koti.

Translation:

This is the world’s ugliest candle and it has been our Christmas tradition nearly 30 years.

This tradition is older than me and it started when my grandma get that Santa-candle as a Christmas present when she was a childminder.

The candle was so ugly that she herself gave it to present next year. Year after that my grandma got that candle back. And tradition was born. This candle has got round in our family every Christmas since then!