Pinossa

sisustusblogi

Vinkit kauniiseen petaukseen

How to make bed like a pro. Nuo sanat kirjoitin Googlen hakukenttään vuosia sitten. Noilla sanoilla ohjeita löytyy niin hotellien aluslakanoiden laitosta kymmenien koristetyynyjen asetteluun. Mutta kuinka pedataan sänky niin, että se kaikessa ihanuudessaan on myös toimiva? Harvalla meistä on tarpeeksi suurta tuolia (ja viitseliäisyyttä) koristetyynyröykkiön säilyttämiseen, joten tässä minun vinkkini kauniiseen, kutsuvaan ja arjessa toimivaan petaukseen.

pinossa vaalea makuuhuone 11.3.18 2

Sängyn petaaminen on jännä juttu. Jos asiaan ei vihkiydy eikä kauniin petauksen vaikutusta sen suuremmin ajattele, sänky pedataan vetämällä päiväpeitto ylös asti litistettyjen petivaatteiden päälle. Tämän jälkeen sängyn päälle heitetään pari koristetyynyä juuri siihen kohtaan, johon tyynyt päiväpeiton alla loppuvat. Ja ehkä jalkopäähän heitetään vielä huolitellun tarkasti yksi torkkupeitto. Lopputulos on tylsä ja lättänä eikä todellakaan kutsuva, mutta silti uskaltaisin väittää suurimman osan suomalaisista petaavan sänkynsä juuri näin.

Kauniin ja kutsuvan petauksen voi toteuttaa kahdella eri tavalla: Jenkkityyliin tai käytännöllisesti. Jenkkityyli tarkoittaa sitä, että petaukseen kuulu kaksi aluslakanaa, yksi ylimääräinen peitto, päiväpeitto, viltti ja kymmenkunta tyynyä. Näillä saadaan aikaiseksi juuri se täydellisen kutsuva ja kerroksellinen petaus, joita näkee pedattuna esimerkiksi sisustuskauppojen petivaateosastoilla. Petaus on todella kaunis ja kutsuva, mutta oikeasti kenelläkään meistä ei ole aamuisin puolta tuntia aikaa käytettäväksi sängyn petaamiseen saatika sitten tilaa säilyttää kaikkia tyynyjä silloin, kun sänky on käytössä.

pinossa vinkit kutsuvaan petaukseen11.3.18 2

Tämän takia minä ja muut asiaan vihkiytyneet ovat opetelleet petaamaan sänkynsä kauniiksi ja kutsuviksi käytännöllisesti niillä samoilla elementeillä, joilla miljoonat muutkin petaavat sänkynsä. Lattean fiiliksen poistamiseksi olemme opetelleet pari vinkkiä, joilla jokainen sänky muuttuu hetkessä tylsästä kutsuvaksi.

Vinkit kutsuvaan ja toimivaan petaukseen:

Osta kauniit lakanat. Lakanoiden näkyminen on yksi tärkeimmistä asioista kutsuvassa petauksessa joten lakanoiden tulisi olla kauniit ja sopia toisiinsa. Itse suosin yksiväristä pellavaa.

Älä petaa sänkyä ja kauniita lakanoita piiloon! Huoleton puolipetaus toimii lähes aina ja päiväpeitto saisikin peittää sängystä vain 2/3. Itse taitan päiväpeittoon ylimääräisen taitoksen yläreunaan kerroksellisuuden lisäämiseksi. Joskus asettelen viltin korostamaan taitosta.

pinossa vaalea makuuhuone 11.3.18 3

Käännä peiton reuna päiväpeiton päälle. Näin saat petaukseen lisää kerroksellisuutta ja muhkeutta. Jos sängyssäsi ei ole tuplapeittoa, voi tavallisen peiton kääntään pitkittäin sänkyyn. Meillä on untuvainen paripeitto ja vielä ylimääräistä muhkeutta saan petaukseen vetämällä peiton hieman yli jalkopäästä päiväpeiton alla.

Käytä 3-5 koristetyynyä. Nosta nukkumiseen tarkoitetut tyynyt sängynpäätyä vasten nojaamaan. Laita niiden eteen kaksi koristetyynyä ja niiden eteen vielä yksi tyyny. Etummaiseksi tuleva tyyny voi olla erimallinen tai muuten koristeellisempi kuin muut.

Panosta materiaaleihin. Kauniit ja laadukkaat materiaalit ovat todellista arjen luksusta!

Sängynpääty sitoo kokonaisuuden yhteen. Sängynpäädyn ei tarvitse olla kallis tai näyttävä, pelkkä verhoiltu vaneri tekee jo ihmeitä. Päädyn tulisi olla hieman sänkyä leveämpi.

pinossa vinkit kutsuvaan petaukseen11.3.18 3

Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että näillä vinkeillä petaan itse sänkymme ehkä kerran viikossa. Muuten sänky jää aamuisin aina petaamatta. Onneksi pellava sopii hyvin petaamattomaan petaukseen!

 

Lue myös: Keväistä ilmettä makuuhuoneeseen

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Kansikuvakoti

Keittiön pöydällä on ruskea kirjekuori, jonka saapumisen odottaminen on tuntunut piinaavan pitkältä. Jännittyneenä avaan varovaisesti kirjekuoren varjellen samalla ruskean kuoren sisältöä. Kirjeen sisältä paljastuu kaksi vielä painomusteelle tuoksuvaa lehteä, lehteä, jonka kannessa komeilee meidän koti!

pinossa flatlay Meidän Talo3_2018 3

Oletteko koskaan miettineet, miten koti päätyy sisustuslehden sivuille? Pääsevätkö sinne vain sisustussuunnittelijoiden ja taiteilijoiden persoonalliset kodit? Ennen kuin edes ensimmäisiä oikeita ajatuksia oli heitetty ilmoille siitä, että meidän koti voisi joskus lehteen päätyä, olin pohtinut näitä kysymyksiä ja tullut siihen tulokseen, että meidän koti ei varmasti koskaan tulisi lehteen päätymään. Samalla kuitenkin ajattelin, että kyllähän jokaisen oikean sisustusbloggarin kodin pitäisi komeilla lehden sivuilla edes kerran.

Aika tarkalleen vuosi sitten valokuvaaja Sari Rantanen otti minuun yhteyttä Facebookissa näkemänsä kuvan perusteella ja kysyi, olisiko meillä kiinnostusta kuvauttaa kotimme lehteen. No totta helkkarissa oli! Tohkeissani hehkutin asiaa kaikille vaikka edes kuvauspäivääkään ei oltu vielä sovittu. Olihan se nyt niin siistiä kun joku ajatteli että kotimme voisikin kelvata painettavaksi. Kuvaukset järjestyivät marraskuulle ja olin aivan varma, että kuvat kodistamme päätyisivät julkaisuun vasta tulevana syksynä. Se veikkaus meni päin mäntyä ja tadaa, juttu meistä julkaistiinkin tämän maaliskuun Meidän Talo –lehdessä. Ja päädyttiinpä samalla ihan kanteen asti!

pinossa flatlay Meidän Talo3_2018 1

Halusin päästä kokemaan tämän ihan vain jo kokemuksenkin kannalta – miten juttu syntyy, millaista on olla haastateltavana ja millainen on ulkopuolisen näkemys kodistamme. Oma naama lehdessä näyttää tietenkin aivan kauhelta (varsinkin koska unohdin varata kampaajan ajoissa), mutta olin iloisesti yllättynyt siitä, että ammattikuvaajan näkemys kodistamme vastasi aika lailla omaani.

Itse kuvauspäivä sujui todella hyvin vaikka ennakkoon jännitin ja panikoin (kuten kaikki muutkin) aivan hulluna. Imuroin varmaan viisi kertaa kahden tunnin sisällä ja hysteerisesti pöyhin sohvatyynyjä pitkin aamua. Kiersin koko asunnon kaikki asetelmat läpi moneen kertaan ja mietin, että onko tämä nyt varmasti se asetelma joka kuvaan kelpaisi. Kaikki stressaaminen oli tietenkin täysin turhaa. Kuvaus ja haastattelu sujui leppoisasti ja ammattilaisten ollessa asialla hetkeksi jo unohdinkin että nyt tehdään jotain niinkin pelottavaa kuin lehtijuttua.

pinossa flatlay Meidän Talo3_2018 2

Kuvaukset kestivät muutaman tunnin ja lopulta päivän tuotoksista muodostui viiden aukeaman juttu uusimpaan Meidän Talo –lehteen. Paljastan näissä kuvissa vain osan, loput näette sitten oikeasta lehdestä 😉 Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa kaikille!

 

Lue myös: Paniikkisiivousta ja valoa piemyteen

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Rauha maassa

Lainakissat Sarppa ja Ilpo palasivat omaan kotiin maanantaina ja voidaan sanoa, että rauha on palannut kotiimme. Ainakin jos karvalapsilta kysytään.

Vaikka kissojen hoito vaatii huomattavasti vähemmän aikaa ja vaivaa kuin koirien hoito, huomaa arjessa silti sen kun kotona on joku ”ylimääräinen”. Aamuisin tämän huomasi niistä parista minuutista, jotka myöhästyin joka aamu kun täytettäviä kuppeja olikin kahden sijasta neljä ja rapsutettavia korvantaustojakin tuplaten.

pinossa midmod sisustus 25.2.2018 9

Koiria selvästi ahdisti pöydille ja jääkaapin päälle hyppivät kissat ja täytyy myöntää, että myös minulla alkoi mitta täyttymään siihen pöydälle hyppimiseen. Kun on tottunut siihen, että karvat pysyvät vain lattialla, on todella vaikea ymmärtää, miten sitä karvaa voi olla keittolevyllä, kahvimukissa ja leivänpaahtimessa. Kissankarva on myös rakenteeltaan erilaista verrattuna koirankarvaan ja eron huomasi juuri esimerkiksi siivotessa. Ja tietenkin puhtaan valkoinen karva myös erottuu pinnoilta paljon selkeämmin, varsinkin siltä mustalta keittotasolta.

Tässä vaiheessa avomies tuli kurkkimaan tekstiäni olkani takaa ja käski kirjoittaa kissoista jotain positiivistakin koska hän kuulemma ”rakasti niitä kissoja”. Lupasin muuten olla kirjoittamatta tämän. Noh, ollaan mieliksi ja kerrottakoon, että olivat pojat ihan mukavia vieraita kissamaisuudestaan huolimatta. Avomies on aina ollut kissaihmisiä ja haluaisin kissan, mutta kuten jo aikasemmin kerroin, itse en ole koskaan kokenut varsinaista yhteenkuuluvutta niiden kanssa.

pinossa midmod sisustus 25.2.2018 12

Eläinrakas olen kuitenkin aina ollut ja varmasti oppisin kissojenkin kanssa elämään. Olenhan joskus oppinut siihenkin, että koirien pyyhkeitä ei pidä koskaan pestä omien kanssa samalla kertaa (karvat uudessa pyyhkessä, jes) tai että tuulikaapin ovea ei pidä jättää auki pennun ollessa talossa (syödyt nahkakengät, tupla jes). Eli varmasti oppisin myös pyyhkimään keittotason ennen sen päälle laittamista ja tarkistamaan lasin reunan ennen juomista.

Koirat sen sijaan eivät ehkä oppisi niin helposti ymmärtämään, miksi kissanruoka tuoksuu niin paljon paremmalta, mutta miksi sen herkun sijaan kupista löytyy samaa kuivaa nappulaa ja lihaa kuin eilenkin. Koirilla olisi myös oppimista siinä, miksi kissat saavat tai pääsevät hyppämään pöydälle aina silloin kun äiti avaa tonnikalapurkin tai pääsevät muuten seuraamaan kokkaamista paraatipaikalta.

pinossa_villa

Avomies varmasti yrittää vielä viedä eteenpäin tätä kissa-asiaa, mutta Pölylle ja Villalle lupaan, että vielä hetken he saavat olla ainoat karvastajat tässä perheessä.

***

Lue myös: Lainakissat Sarppa ja Ilpo

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?