• Info
  • sisustus
  • DIY
  • reseptit

Pinossa

sisustusblogi

DIY-ruokapöytä

12/05/2018

Aamulla ruokakaupan pihassa auton mittari näytti yli 25 astetta, tästä ei toukokuinen lauantai parane! Paitsi ehkä sopivan tulisilla ja savuisilla BBQ-burgereilla, jotka olisi tarkoitus pyöräyttää illalliseksi ennen jääkiekkomatsin ja Euroviisujen alkua.

Kumpaa teillä tänään katsotaan? Meillä kanava vaihtuu Ylelle heti matsin päätyttyä.

IMG_4657pinossa diy poyta lerberg pukkijalat 12052018 4

Viime viikonloppuna valmistui meidän uusi DIY-ruokapöytä, josta jo teille kerroinkin aikaisemmin. Pöydän teimme Ikean Lerberg-pukkijaloista (kun menin ostamaan niitä, oli hyllyssä tasan kaksi jäljellä. Kohtalon johdatusta vai mitä?) ja kahdesta 28 mm:n paksuisesta mäntylevystä, jotka ostin Bauhausista.

IMG_4647pinossa diy poyta lerberg pukkijalat 12052018 1

Bauhausissa on äärimmäisen kätevä sahauspalvelu, jota suosittelen ehdottomasti hyödyntämään DIY-projekteissa. Odottaessa kahden 50 x 200 cm:n kokoisen mäntylevyn sahaaminen 44 x 150 cm:n kokoisiksi maksoi kuusi euroa. Tietenkin levyjen sahaus olisi onnistunut myös kotona, mutta täysimittaiset levyt eivät olisi mahtuneet autoon eikä kotona käsisirkkelillä reunasta olisi tullut yhtä siisti.

Sahautetuista levyistä jäi yli kätevästi kaksi 6 x 150 cm:n palikkaa, jotka kotona leikkasimme neljään osaan. Palikat kiinnitimme mäntylevyjen päihin kaksi rinnakkain niin, että niiden väliin jäi kolo pukkijalkojen ylärimalle. Näin kansi pysyy tukevasti paikallaan. Levyistä jäi myös kaksi 50 x 50 cm:n palaa, jotka ajattelin hyödyntää terassipöytänä myöhemmin.

IMG_4656pinossa diy poyta lerberg pukkijalat 12052018 3

Ennen kiinnitystä maalasin käsittelemättömät mäntylevyt kahteen kertaan himmeällä kalustemaalilla. Pinnasta tuli ihanan rustiikkinen ja puunsyyt kuultavat todella kauniisti pinnasta. Ainut huono puoli lakkaamattomassa pinnassa on se, että koirankarvat (voi kyllä, niitä on myös pöydällä) jäävät siihen aika tiukaan kiinni. Ajattelin hetken testata pöytää käytössä ja sitten ehkä käsitellä sen kertaalleen spraylakalla.

Pöytä tuli kustantamaan hieman alle 130 euroa. Pukkijalat maksoivat 10 €/kpl ja mäntylevyt n. 52 €/kpl. Kalustemaalia meille oli jäänyt edellisestä projektista. Vanhan ruokapöytämme myin tori.fi:ssä 150 eurolla, eli rahaa jäi vielä viinipulloonkin.

IMG_4651pinossa diy poyta lerberg pukkijalat 12052018 2

Pöydällä on kokoa 150 x 89 cm:ä, ja sen ääressä mahtuu hyvin kahvittelemaan kahdeksan herkkusuuta. Tietenkin arkikäytössä pöytä palvelee parhaiten neljää. Edellinen pöytämme oli vain 70 cm:ä leveä, joten siinä ei ollut juurikaan tilaa kattaukselle tai koristeille. Nyt pöytään mahtuu kattamaan lautasten ja vesikannun lisäksi myös kukkia!

Olen todella tyytyväinen mustaan väriin. Pöydän takana oleva senkki pääsee nyt oikeuksiinsa harmaata seinää vasten, kun toinen suuri puupinta ei ole häiritsemässä silmää. Vielä täytyisi vaan tuunata loput wieniläistuolit, niin saisi kaikki neljä pöydän ääreen.

 

Lue myös: Wieniläistuolien tuunaus
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Filed in: DIY, inspiraatio, sisustus • by Essi • Leave a Comment

Keväinen parsapasta + arvonta Instagramissa

08/05/2018

Aurinkoista tiistaita! Juuri tällä hetkellä (klo 7.00) kerään kiireisenä läppäriä ja laturia kasaan illan jäljiltä, pakkaan lounasta ja siinä samalla yritän täyttää termosmukia kahvilla. Vähän parempaan aamukahviin muuten vinkkinä, että Paulig Dark Roast tummapaahto on aivan taivaallista Alpron vaniljalla maustetun soijamaidon kanssa! Luonnollisesti tämän postaus on ajastettu eilen illalla etukäteen, joten voin rauhassa keskittyä olemaan myöhässä niin kuin kaikkina muinakin aamuina. Onneksi on liukuva työaika.

Aikaisemmin harmittelin, että olen parsareseptejä jakanut täällä aivan liian vähän. Nyt asiaan olisi luvassa pieni korjaus keväisen parsapastan muodossa. Tai no, oikeasti jos olen rehellinen, niin tämä resepti on yksi vakio pastaresepteistäni, johon nyt vain lisäsin pannulla paistetun parsan.

IMG_4685Pinossa_kevainen parsapasta 2

Tämä pasta on mukavan keväinen, raikas ja pasta-annokseksi kivan kevyt. Valmistamiseen aikaa menee puolisen tuntia, ja siitäkin suurin osa kuluu tomaattien paahtamiseen.

Keväinen parsapasta kahdelle

  • 1 rasia miniluumutomaatteja
  • 1 rosmariinioksa
  • vajaa 1 rkl kapriksia
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 rkl voita
  • 6-8 kpl vihreää tankoparsaa (parsan voi korvata myös artisokansydämillä)
  • (0,5 dl valkoviiniä)
  • puolikkaan sitruunan kuori
  • fettuccine-pastaa 3-4 kerää per ruokailija
  • päälle parmesanraastetta ja loraus öljyä

Sekoita kulhossa tomaatit, 1 rkl oliiviöljyä, kaprikset ja rosmariininoksa. Mausta suolalla ja pippurilla. Levitä tomaatit uunivuokaan ja paahda 200 asteessa noin 15-20 minuuttia. Laita pastalle suolattu vesi kiehumaan tomaattien paahtuessa. Keitä pastaa minuutti ohjetta vähemmän.

Kun pasta on lähes kypsää ja tomaatit valmiita, paista parsa. Laita pannulle n. 1 rkl voita, loraus öljyä ja raasta joukkoon valkosipulinkynsi. Paista parsoja pannulla muutama minuutti, varo polttamasta valkosipulia! Kun parsat ovat kypsiä, ota ne sivuun odottamaan. Älä huuhdo pannua.

Ota paahtuneet tomaatit pois uunista ja lisää ne pannulle, jolla paistoit parsat. Murskaa tomaatit ja lorauta joukkoon halutessasi valkoviiniä ja anna alkoholin haihtua. Raasta joukkoon sitruunan kuori ja tarkista maku. Lisää tomaattien joukkoon 1,5 dl pastan keitinvettä ja lisää mukaan pasta. Anna pastan kypsyä tomaattien joukossa minuutin verran.

Nosta pasta tarjolle, lado parsat pastan päälle ja viimeistele annos parmesanilla ja lorauksella oliiviöljyä.

IMG_4693Pinossa_kevainen parsapasta 1

Btw, jos ette vielä huomanneet, niin ajattelin vinkata kivasta arvonnasta Instagramin puolella. Yhteistyössä kotimaisen LukLabelin kanssa saan ilahduttaa yhtä teistä 50 euron arvoisella lahjakortilla heidän verkkokauppaansa. Arvontaan voi osallistua 17.5. asti, joten käykäähän ihmeessä jättämässä kommentti tähän postaukseen 🙂

 

Lue myös: Parsakausi on täällä!
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Filed in: reseptit, ruoka • by Essi • Leave a Comment

Miksi haluan esitellä kotiani julkisesti?

06/05/2018

Kun julkaisin postauksen siitä, kuinka kodistamme tehtiin lehtijuttu, jaoin sen eräässä Facebook-ryhmässä. Jako sai aikaan todella mielenkiintoisen keskustelun, jossa pohdittiin muun muassa sitä, miksi ihmiset ovat tänä päivänä valmiita avaamaan kotinsa kaikelle kansalle. Keskustelu sujui hyvässä hengessä, mutta sen jälkeenkin jäin pohtimaan, miksi oikeasti haluan esitellä kotiani julkisesti ja kuinka minusta edes tuli sisustusbloggaaja?

Keskustelussa nostettiin esille monia hyviä näkökulmia. Osa pohti, eikö koti ole oma pyhä paikka, jonne hiljennytään iltaisin? Ja että siinä mielessä sitä ei tarvitsisi esitellä muille (mutta kuitenkin he ovat sisustusryhmässä katselemassa kuvia toisten kodeista). Keskustelua käytiin myös siitä, onko kodista tullut enemmän harrastus ja onko edullisten huonekalujen tarjonta ja kierrätyksen trendikkyys helpottanut sisustamisen aloittamista. Esille nostettiin myös suomalainen vaatimattomuus mutta toisaalta myös ylpeys omasta kodista.

IMG_4411-2

En koskaan ajatellut alkavani sisustusbloggariksi, vaan haluni kirjoittaa rajautua vähitellen enemmän ja enemmän sisustamiseen ja kotiin. Kaikki tapahtui sattumalta. Halusin kirjoittaa, joten blogin aloittaminen tuntui luonnolliselta. Sisustus taas rajautui aiheeksi, koska koin olevani hyvä siinä ja koska minulla oli sen suhteen mahdollisesti jotain annettavaa.

Muistan joskus miettineeni, viitsinkö julkaista kuvaa makuuhuoneestamme, koska koin sen olevan tilana henkilökohtainen. Nyt parin vuoden jälkeen en koe edes kodinhoitohuoneen likapyykkikasan olevan liian privaatti julkaistavaksi. Kotimme jokainen kulma on jo aika nähty, ja varsinkin Instagram-tarinoiden puolella olen näyttänyt myös arkisotkuamme enemmän kuin tarpeeksi.

IMG_4395pinossa_midmod_sisustus_050518 10

Vaikka näennäisesti jakaisin elämästämme paljon täällä ja muissa kanavissani, ovat ne asiat vain pintaan. Vaikka jakaisin kuvan arkisotkustamme, on se silti vain yksi kuva, joka realismistaan huolimatta on käynyt läpi yhden jos toisenkin suodattimen. Minulla on aiheita, joista en halua kirjoittaa nyt enkä tulevaisuudessa. Kaikki se todellinen elämä ongelmineen on piilossa. Minä tiedän tämän ja tiedän teidänkin tietävän.

En ole koskaan haaveillut olevani julkkis, vaikka tietenkin haaveilen helposta luksuselämästä. Kukapa meistä ei siitä haaveilisi. Vaikka olen viettänyt lukuisia tunteja pilvilinnan käytäviä kulkien, pieni realisti minussa tietää, etten ole Isabella Löwengrip enkä edes köyhän miehen Laura Tirkkonen. Tiedän, etten koskaan tule olemaan se ”koko kansan tuntema” bloggaaja ja hyvä niin.

Pienenä bloggarina olemisessa on omat hyvät puolensa, vaikka yhteistyötarjouksia ja maksettuja matkoja ei tyrkytetäkään ovista ja ikkunoista. Ketään ei kiinnosta tekemiseni niin paljon, että siitä saisi juoruketjun aikaiseksi sille v:llä alkavalle keskustelufoorumille. Tiedän, että blogini on ainakin kerran kyseisellä sivustolla mainittu, mutta sekin kommentti oli hyvässä hengessä esitetty ja sivuutettiin saman tien, sillä toisen bloggarin negatiivinen arvosteleminen oli vain niin paljon mielenkiintoisempaa.

IMG_4356pinossa_midmod_sisustus_050518 6

On ristiriitaista väittää, että en halua julkisuutta ja samalla kuitenkin iloitsen lehtijutusta ja jaan kuviani milloin missäkin.

Jokaisessa meissä asuu pieni narsisti, ja myönnän, että ajatus haastattelusta ja lehtijutusta miellytti omaani kovasti. Mutta toisaalta taas sitä epävarmaa sisustajaa ilahdutti, kun joku muukin sattui pitämään laittamaani kotia kivana. Työminä taas oli puhtaasti kiinnostunut siitä, miten juttu syntyy ja mitä kulisseissa tapahtuu.

Facebook-ryhmissä jaan linkkejä blogiin ja kuvia kodistamme ihan vain mainostaakseni blogia ja saadakseni näkyvyyttä. Mainostus nostattaa näyttökertoja ja tuo uusia lukijoita. Niiden lukujen kasvu mahdollistaa taas kaupallisten yhteistöiden kasvun. Kehut ja satunnaiset ihailut siinä sivussa ovat vain plussaa – eihän kukaan kritisointia haluakaan. Toki olen saanut myös vähän vähemmän mukavia kommentteja, mutta pahimmalta olen edelleen onneksi säästynyt.

IMG_4379pinossa_midmod_sisustus_050518 8

Palataanpa nyt takaisin keskusteluun, josta kaikki sai alkunsa. Keskustelussa pohdittiin sitä, onko kodin julkinen esittely tämän aikakauden juttu. Että onko some tehnyt siitä helpompaa, suotavampaa ja onko se ihan vain meidän nuorison juttu? Ikäkysymys tämä ei taatusti ole, mutta se on varmasti totta, että meille kännykkä kädessä kasvaneille asioiden jakaminen somessa on luonnollisempaa. Lisäksi väitän, että some on helpottanut sisustamista, kun inspiroivia kuvia ja ideoita on tarjolla tuhansittain vain yhden hashtagin takana. Itse ammennan inspiraatiota muiden kuvista, joten miksi en jakaisi omia ideoitani muille takaisin.

Kiitos edullisten huonekalujättien, sisustamisesta on myös tullut helpompaa ja halvempaa. Lähes kaikilla meistä on mahdollisuus sisustaa koti kauniiksi, ja monella sisustamisesta onkin tullut harrastus. On olemassa ihmisryhmä, joka käyttää sunnuntai-iltapäivänsä sommittelemalla lipaston päälle uutta asetelmaa. Mitä muuta se enää olisikaan kuin harrastamista.

Meillä kaikilla on omat syymme avata julkinen Instagram-tili, kirjoittaa blogia tai jakaa kodistaan kuva Facebookissa. Miksi minä teen niin? Koska olen kodistani ylpeä ja pidän sitä viihtyisänä. Kotini on samalla myös harrastukseni, ja haluan antaa inspiraatiota takaisin siinä missä itsekin olen sitä saanut. Ja tietenkin se on oleellinen osa blogiani, joka syntyi halusta kirjoittaa, ei halusta esitellä elämääni.

 

Lue myös: Tappoiko netti persoonallisen sisustamisen?
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Filed in: bloggaus, inspiraatio, random, sisustus • by Essi • 6 Comments

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 109
  • 110
  • 111
  • 112
  • 113
  • …
  • 194
  • Next Page »

Essi

Pinossa-blogissa sisustetaan lapsi- ja koiraperheen kotia rennolla otteella. Inspiraatiota kotiin saan niin vintagesta kuin skandinaavisesta muotoilustakin. Kierrätys, vastuullisuus ja lapsiperheen arki ovat sisustamisen ohella – tai sen näkökulmasta – blogini kantavia teemoja.

Tervetuloa mukaan!
  • Facebook
  • Instagram
  • Pinterest

Viimeisimmät artikkelit

  • 24 tuntia lapsen kanssa Tallinnassa
  • Tyttöjen reissu Barcelonaan
  • Uudet linssit vanhoihin kehyksiin helposti kotoa käsin
  • Minecraft-synttärit ja teemaan sopivat tarjottavat
  • Tilinpäätös 2024

Kategoriat

Arkistot

Copyright © 2025 · Theme by Blog Pixie

Copyright © 2025 · Pinossa ·