25 ihanaa päivää sain leikkiä kesälomaa. Koko muun toimiston nauttiessa täysistä lomista, olin varautunut istumaan yksin toimistolla koko aurinkoisen kesäkuun. Onneksi kuitenkin pomoni on sen verran reilumpaa sorttia, että reilun kolmen viikon ajan sain tehdä töitä rennosti kotoa käsin.
Vaikka ruokapöydälle pystyttämäni työpiste aukesi säntillisesti kahdeksalta aamulla, pääsi etäpäiväputkessa silti pieneen lomamoodiin. Tällä kertaa minulle se tarkoitti samojen vaatteiden pitämistä koko viikon, meikittömyyttä ja vapautta käydä ruokakaupassa parhaimpaan aikaan (eli klo 14). Kun työpiste sisällä alkoi tökkimään, vaihdoin maisemaa sulavasti takapihalle nauttimaan auringosta läppäri kourassa.
Eilen ensimmäinen työkaverini palasi toimistolle ja minulle se tarkoitti ihanan lomaleikkini loppua. Aamulla toimistolle lähtemisestä ei meinannutkaan tulla mitään, sillä olin ehtinyt jo unohtaa miten toimistolle pukeudutaan ja kuinka ripsiväriä levitetään. Koko ajomatkankin kytkinjalka tuntui hieman oudolta – olo oli kuin lomalta palanneella.
Blogin ja kodin siivoamisen kanssa täytyisi nyt toimistolle palaamisen lomassa skarpata. Tämä helle vain tuntuu tekevän siitä mahdotonta. Ainoa asia jota kykenen iltaisin tekemään, on Masterchef Australian uuden kauden katsominen ja jäätelön syöminen.
Mutta eivätköhän nuo helteet pian hiivu ja kiinnostus imurointia ja kuvaamista kohtaan löydy siinä samalla!
Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?
Aijai, hassunhauskaa! Hihittelen täällä itsekseni…Mä oon näköjään aina töissä lomamoodissa, koska en ikinä meikkaa töihin ja saatan hyvinkin käyttää samoja vaatteita koko viikon ellen lounaalla sotke paitaani. Rentoa työmoodiin paluuta vaan sinne – mä aloitan ihan oikean loman huomenna 🙂
Mun työssä täytyy vähän yrittää katsoa miltä näyttää, varsinkin jos on asiakastapaamisia tiedossa 😀 Joskus kyllä ikävöin niitä hommia, joissa oli työnantajan puolesta vaatteet päätetty!
Oijoi, ihanaa lomaa sinne! Säät ainakin nyt suosivat 🙂