Archives for maaliskuu 2019

Olohuoneen päivitetty tauluseinä

21/03/2019

Kotona oleminen ja samojen seinien tuijottelu on väkisinkin ajanut minut tekemään pieniä muutoksia sisustuksessa. Samalla olen astetta tiukemmalla sisustussilmällä katsellut kodin nykyisiä ratkaisuja. Mattokriisi on edelleen ratkaisua vailla, ja hiljattain tajusin myös sohvan verhoilun nukkaantuneen aika ikävän näköiseksi. Uusi sohva ei kuitenkaan tähän budjettikriisin mahdu, joten helpotusta sisustuskuumeeseen hain päivittämällä sen yläpuolella olevan tauluseinän.

Muutos käynnistyi Pölyn ja Villa muotokuvista*. Kuvituksien kaveriksi tilasin pari uutta julistetta kevään trendivärissä, ja samalla päätin kasvattaa kollaasin kokoa yhdellä taululla. Suuri sininen juliste sai jäädä toistaiseksi paikoilleen, vaikka näin kevääksi sen tilalle voisi vaihtaa vaaleamman. Muiden taulujen kanssa se tuo kuitenkin kivasti kontrastia seinään.

Olohuoneen seinä alkaa kohta muistuttaa reikäjuustoa. Taulujen paikat eivät ole vaihtuneet kovinkaan montaa kertaa, mutta taulujen paikkojen mittaamisessa tapahtuneet virhearviot näkyvät parina ylimääräisenä reikänä. Jos seinä olisi yhtään helpompi maalata, voisi reiät kitata umpeen ja seinän sävyäkin vaihtaa siinä samalla. Muistan kuitenkin maalausprojektin kolmen vuoden takaa vielä liian hyvin, joten kittilasta ja tela saa vielä toistaiseksi pysyä varastossa.

Viikonloppuna tiedossa olisi pientä hemmottelua hotellilakanoiden ja valmiin pöydän muodossa. Innolla odotan pientä ensimmäistä perhelomaamme, mutta samalla jännitän, kuinka pojan ensimmäinen yö vieraassa paikassa sujuu – huonoimmassa tapauksessa tulemme sunnuntaina kotiin väsyneempänä kuin minilomalle lähtiessä. Pieni maisemanvaihdos tekee joka tapauksessa taatusti hyvää ainakin omiin seiniin kyllästyneelle äidille.

Päivällä mielessäni oli parikin asiaa, joista voisin vielä tänään kirjoittaa. Nyt kuitenkin sohvalla tuijotteleva (ja hikotteleva) silmäpari pitää huolen siitä, etteivät ajatukseni kanavoidu näppäimistön kautta toivotusti. Täytyykin siis sulkea läppäri ja siirtyä seurustelemaan pikkutyypin kanssa.

Ainiin, viikonloppuna Instassa tarinat päivittyvät sitten niillä minilomatunnelmilla, joten käykäähän kurkkimassa 🙂

*koirien kuvat saatu

New York cheese cake

18/03/2019

Suunnitellessani ja leipoessani koeversioita ristiäisten tarjottaviin, olin kyllä moneen kertaan onnellinen siitä, että minulla on vauva, joka nukahtaa jo haalaria pukiessa. Leipomista, kirjoittamista ja äidin lounashetkiä helpottaa huomattavasti se, että tyyppi suostuu nukkumaan ulkona päiväunet kiltisti ilman tuudittelua ja hyssyttelyä.

Nytkin sain kätevästi yhdistettyä oman ajan, lounaan ja kirjoittamisen. Kerran jouduin nousemaan pöydästä tutin tipahdettua suusta, mutta nyt poika vetelee hirsiä makoisasti raikkaassa ulkoilmassa.

Vauva-arjen alettua oma aika tuntuikin olevan kortilla erityisesti päivisin, jolloin olin pojan kanssa kotona kaksin. Nyt kun rutiinit ovat hiljalleen löytyneet ja pojan luonne alkanut paljastumaan, on aikaa helppo vapauttaa keskeltä päivää pienellä aikatauluttamisella. Tietenkään kovin suuria suunnitelmia ei päikkäreiden ajalle voi tehdä, ikinä kun ei tiedä vieraileeko Nukkumatti meillä 20 minuuttia vai kaksi tuntia – onneksi yleensä aika on lähempänä toista tuntia.

Instagramissa reseptiä tähän uunissa paistettuun juustokakkuun kysyttiinkin pariin kertaan, ja kesti taas luvattoman kauan kirjoittaa se tänne blogiin. Resepti ei tietenkään ole omaa käsialaani, vaan tästä maukkaasta iltapäiväkahvin kaverista saa kiittää Valion koekeittiötä. Resepti on suunniteltu 24 cm:n vuokaan, mutta itse tein onnistuneesti samalla reseptillä myös 21 cm:n kokoisen kakun. Kakun kylkeen hurautin nopeasti raikkaan mansikkamelban, joka keventää kivasti tuhtia juustokakkua.

New York cheese cake

Pohja

200 g Digestive-keksejä
100 g voita
½ tl kanelia

Täyte

600 g maustamatonta tuorejuustoa
2 ½ dl sokeria
3 kananmunaa
1 rkl raastettua sitruunankuorta
2 tl vaniljasokeria tai 0,5 tl vaniljapulveria
150 g ranskankermaa

Päällinen

300 g ranskankermaa
2 rkl sokeria
2 tl sitruunamehua

Aloita tekemällä pohja. Murskaa keksit ja sekoita niiden joukkoon sulatettu voi ja kaneli. Sekoita seos tasaiseksi ja painele voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Apuna painelussa voi käyttää lusikkaa. Nosta pohja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi. Vinkki: Keksien murskaus kannattaa hoitaa tuplasuljettavassa pakastuspussissa. Samassa pussissa voin sekoittaminen tapahtuu kätevästi, eikä tiskiä synny.

Laita huoneenlämpöinen tuorejuusto kulhoon, ja vatkaa se notkeaksi (n. 1 min). Lisää joukkoon sokeri ja vatkaa, kunnes sokeri on liuennut tuorejuustoon. Lisää joukkoon munat yksitellen koko ajan vatkaten. Lisää vaniljasokeri/-pulveri, sitruunankuori sekä ranskankerma. Sekoita tasaiseksi ja kaada seos jähmettyneen pohjan päälle. Paista kakkua uunin alatasolla 175 asteessa n. 45 minuuttia. Tämän jälkeen sammuta uuni, avaa luukkua hieman ja jätä kakku kypsymään jälkilämpöön tunniksi. Vinkki! Kakusta irtoaa rasvaa, joten kannattaa laittaa pelti uunin alaosaan.

Tee päällys sekoittamalla kaikki aineet keskenään. Kaada seos kakun pinnalle, peitä kakku kelmulla ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai seuraavaan päivään.

Koristele halutessasi vadelmilla tai mansikoilla ennen tarjoilua.

Mansikkamelba

250 g mansikoita
Tomusokeria maun mukaan

Soseuta mansikat sauvasekoittimella ja lisää joukkoon tomusokeria maun mukaan. Kastike saa jäädä raikkaaksi, joten varo lisäämästä tomusokeria kerralla liikaa. Siivilöi kastike halutessasi.

Matto- ja unipäivityksiä

14/03/2019

Tarkoituksenani oli kertoa teille olohuoneen mattojumpasta ja sen myötä tästä kevyemmästä (jo hävinneestä ilmeestä), mutta olen liian fiiliksissäni parista viime yöstä pysyäkseni sisustusaiheessa. Meillä ollaan nimittäin nukuttu!

Sunnuntaina jouduin haikeana toteamaan, ettei Mini J mahdu enää nukkumaan äitiyspakkauksen laatikossa sänkymme vieressä. Poika kasvaa pituutta hurjaa vauhtia, ja öisin levottomat nyrkit kopsuivat vasten laatikon seiniä herättäen hänet. Pääkin ehti jättää jo pienet rasvajäljet laatikon päätyyn. Pinnasänky ei meidän makkariimme mahdu, joten itku kurkussa ja järkyttävää huono äiti -fiilistä kokien peittelin pojan sunnuntai-iltana omaan sänkyyn omaan huoneeseensa (jonka ovi on metrin päässä omastamme).

Ensimmäinen yö omassa huoneessa meni täysin reisille. J ei rauhoittunut nukkumaan kunnolla, ja lopulta aamuyöstä luovutin, ja siirsin kitisevän pikkutyypin takaisin huoneeseemme. Maanantai-iltana käynnistettiin uusi yritys, ja herätessäni pojan nälkäiseen ääntelyyn ensimmäisen kerran vasta kolmelta, piti minun oikeasti hieraista silmiäni – kahden tai kolmen tunnin välein syövä poika oli nukkunut kuusi tuntia putkeen omassa huoneessaan!

Oli kerrassaan hämmentävä tunne herätä aurinkoiseen tiistaiaamuun lähes virkeänä. Siitä huolimatta aikainen neuvola-aika piti huolen siitä, etten ehtinyt kotona hörpätä kupillista kahvia. Neuvolan jälkeen suuntasin Jumboon, jossa päätinkin juhlistaa hyvin nukuttua yötä yli kuuden euron hintaisella aamukahvilla. Ajaessani kotiin tuplaespresson virittämillä aivoillani, pilviseksi muuttunut taivas näytti edelleen yhtä aurinkoiselta kuin herätessänikin.

Ja niin saapui seuraava yö. Itsevarmana uudesta onnistumisesta peittelin pojan jälleen nukkumaan, mutta edellisen yön tapahtumat, tai oikeastaan niiden puute, oli muisto vain. Yö heräiltiin ihan normaalin rytmin mukaisesti. Ajattelin megaunien jääneen yksittäiseksi vahingoksi, mutta mitä vielä, tähän aamuun herättiin jälleen yhden syötön taktiikalla! Tähän oikeasti voisi tottua.

Jottei nämä kuvat jäisi ihan kuvituksen tasolle, niin mainittakoon niistä sen verran, että kotikriisin seurauksena testasin olohuoneeseen uutta ilmettä pienemmillä matoilla. Oma silmäni ei tottunut pieniin mattoihin, joten parin päivän päästä levitin punaisen maton takaisin paikoilleen.